[[suggestion]]
Guinea-Bissau
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bissau

Etniset ryhmät

afrikkalaiset (balantat 30 %, fulbet 20 %, manjacat 14 %, mandinkat 13 %, papelit 7 %), eurooppalaiset ja mulatit alle 1 %

Kieli

portugali (virallinen), kreoli, afrikkalaisia kieliä

Uskonto

muslimit 50 %, alkuperäisuskonnot 40 %, kristityt 10 %

Väkiluku

1 600 000

Pinta-ala

36 125 km2

Valuutta

CFA-frangi

BKT per asukas

1 609 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

24. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Afrikan länsirannikolla sijaitsevan Guinea-Bissaun pinta-alasta 10 % peittyy säännöllisesti vuorovesien alle. Mannermaan lisäksi valtioon kuuluu Bijagósin saaristo ja useita rannikkosaaria, joista tärkeimmät ovat Jeta, Pecixe, Bolama ja Melo. Guinea-Bissaun rajanaapureina ovat pohjoisessa Senegal ja etelässä Guinea, ja sen ilmasto on kuuma ja kostea trooppisen vyöhykkeen ilmasto. Sadekausi ajoittuu toukokuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Rikkonainen rannikkomaa ja sisämaan alangot ovat soisia, eikä merkittäviä vuoria ole. Tärkeimmät joet ovat Cacheu, Mansoa, Geba ja Corubal.

Pahin uhka ympäristölle ovat maastopalot, jotka tuhoavat 40 000 hehtaaria maastoa vuosittain ja kiihdyttävät siten maan metsien tuhoutumista. Myös maaperän suolaantuminen ja kuivuus vaivaavat Guinea-Bissauta, joka 80-luvun puoliväliin mennessä oli menettänyt jopa 75 % mangrovesoistaan.

Historia

Guinea-Bissau on ammoin kuulunut Länsi-Afrikassa kukoistaneisiin kuningaskuntiin. Portugali julisti maan siirtomaakseen 1446, vaikka siirtokuntien perustaminen jäikin vähäiseksi. Joidenkin paikallisten heimojen avulla portugalilaiset aloittivat tuottoisan orjakaupan, jota kanavoitiin Kap Verden saarien kautta. 1800-luvun puolivälissä orjakauppa väheni ja esimerkiksi Bissaun kaupunki muuttui tavalliseksi kauppakaupungiksi. Sisämaan valloitus aloitettiin vasta 1800-luvun loppupuoliskolla, ja alueiden väkivaltainen haltuunotto kesti lähes 30 vuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa portugalilaiset saivat piirrettyä valloittamilleen maille rajat sotajoukkojen alistettua vastustavat heimot.

Vuonna 1956 perustettiin itsenäisyyspuolue PAIGC, joka aloitti vuonna 1961 aseistetun kapinan portugalilaisia vastaan. Portugalilaisista joukoista huolimatta liike kasvatti suosiotaan, ja vuoteen 1968 mennessä se hallitsi valtaosaa maasta. Puolue organisoi siviilihallinnon hallitsemillaan alueilla ja perusti parlamentin järjestämällä parlamenttivaalit. Toinen PAIGC:n perustajista salamurhattiin Guineassa vuonna 1973, mutta pian puolueen parlamentti julisti Guinea-Bissaun vuonna 1973 itsenäiseksi. Portugali tunnusti itsenäisyyden oman vuonna 1974 tapahtuneen vallankumouksensa seurauksena.

Ekologinen jalanjälki

7

0,8

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Guinea-Bissau ville vi trenge 0,8 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 1980 pääministeri ja asevoimien päällikkö Joao Bernardo Vieira syrjäyttivät hallituksen melko rauhallisessa vallankumouksessa, ja valta oli neljä vuotta väliaikaishallituksella, jota Vieira johti. 1984 perustettiin uusi yksipuolueinen parlamentti, joka hyväksyi uuden perustuslain, nimitti uuden valtioneuvoston jäsenet sekä Vieiran viisivuotiselle presidenttikaudelle ja asevoimien johtoon. Vallankaappausyrityksiä kerrottiin 80-luvulla olleen useita, ja pahimpia vastustajia teloitettiin. Vuonna 1994 maassa pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit, ja armeijan nousu Vieiran hallitusta vastaan johti veriseen sisällissotaan, joka päättyi sotilasjuntan syrjäytettyä presidentin vallasta vuonna 1999. Ensimmäinen läpinäkyvillä vaaleilla valittu presidentti saatiin vuonna 2000.

Guinea-Bissau on lähenemässä puolipresidentaalista yhteiskuntajärjestelmää, jossa presidentti on valtion päämies ja pääministeri johtaa hallitusta. Ongelmia on kuitenkin yhä, vaikka kolme suurinta puoluetta pyrkivätkin vuonna 2007 perustamaan ”konsensushallituksen”, joka vakauttaisi poliittiset olot. Vuonna 2008 presidentti Vieira murhattiin, ja uusi varapresidentti voitti vaalit nousten maan johtoon. Maan tärkeimpiin nykyhaasteisiin kuuluu huumekaupan kitkeminen.

Inhimillisen kehityksen indeksi

175 av 186

Guinea-Bissau er nummer 175 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Guinea-Bissau on yksi vähiten kehittyneistä maista, ja sen talous riippuu pääasiassa maanviljelystä ja kalastuksesta. Cashew-pähkinät ovat maan tärkein tuote. Kalastuslisenssimaksut tuovat lisätuloja hallitukselle, ja vaikka kalastus on yksi tärkeimmistä taloudenhaaroista, ei sitä Guinea-Bissaussa juurikaan jalosteta vientiin. Riisi on myös tärkeä viljelytuote, ja sen tuotantoa kehittämällä maa voisi olla riisin suhteen omavarainen. Potentiaalinen mineraaliteollisuus ei ole päässyt kehittymään korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. Sisällissota vahingoitti Guinea-Bissaun infrastruktuuria ja siten heikensi pahasti taloutta – bruttokansantuote väheni 28 %:lla vuosina 1998–1999. Taloutta on saatu vakautettua vasta viime vuosina, ja vuonna 2010 Guinea-Bissau hyväksyttiin Kansainvälisen valuuttarahaston velkaantumisohjelmaan, jonka tarkoituksena on auttaa se kansainväliseen vaikeasti velkaantuneiden köyhien maiden auttamisohjelmaan mukaan. Maailmanpankin sijoitusmahdollisuuksia listaavassa tutkimuksessa maa on vasta 181 kokonaismäärästä 183:sta.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Guinea-Bissau koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

1 968 001

Ihmistä maassa Guinea-Bissau

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 1

4,2

lasta per nainen maassa Guinea-Bissau

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80
81 82

82

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Guinea-Bissau

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

1 609

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Guinea-Bissau

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

10 9 8 7 6
5 4 2 2 1

28 %

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Guinea-Bissau

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1

0,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Guinea-Bissau

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

6,7

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Guinea-Bissau

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 6
6 7 8 9 10

4,56

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Guinea-Bissau

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

Ei tilastoja saatavilla
koulunkäyntiä keskimäärin maassa Guinea-Bissau

Likestilling

Arbeid