[[suggestion]]
Guyana
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Georgetown

Etniset ryhmät

itäintialaiset 43,5 %, afrikkalaisperäiset 30,2 %, sekoittunutta alkuperää 16,7 %, intiaanit 9,1 %, muut 0,5 %

Kieli

englanti, intiaanimurteet, kreoli, karibianhindi, urdu

Uskonto

hindut 28,4 %, helluntailaiset 16,9 %, roomalaiskatoliset 8,1%, anglikaanit 6,9 %, seitsemännen päivän adventistit 5 %, metodistit 1,7 %, Jehovan todistajat 1,1 %, muut kristityt 17,7 %, muslimit 7,2 %, muut 4,3 %, ei uskontoa 4,3 %

Väkiluku

807 000

Pinta-ala

214 970 km2

BKT per asukas

7 836 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Etelä-Amerikan koillisrannikolla sijaitseva Guyana on mantereen kolmanneksi pienin maa. Se jaetaan pinnamuodoiltaan kolmeen osaan: matalaan ja hedelmälliseen rannikkoalueeseen, kukkulaisiin metsäalueisiin, jotka käsittävät valtaosan maan pinta-alasta, sekä savanni- ja vuoristoalueisiin etelässä ja lännessä. Rannikkokaistale on osittain tulvavesirajan alapuolella ja siksi suojattu padoin ja kanavin. Ylänköalueen erityispiirteisiin kuuluvat tasalakiset tepui-vuoret. Suuria jokia ovat mm. Essequibo, Demerara ja Berbice, jotka eivät kuitenkaan ole veneilykelpoisia koskien ja putoustensa vuoksi.

Koska noin 80 % Guyanasta on asumatonta seutua, maalla ei ole mittavia ympäristöongelmia. Rannikon kaupunkialueita uhkaa kuitenkin esimerkiksi kaivojen suolaantuminen maanpinnan mataluuden vuoksi.

Historia

Guyanan aluetta asuttivat ennen arawakit – jotka nimesivät sen Guianaksi, ”veden maaksi” – ja heidät syrjäyttäneet karibit. Hollantilaiset tulivat maahan 1500-luvulla ja perustivat 1600- ja 1700-luvulla siirtokuntia, mutta valta siirtyi englantilaisille viimeistään Wienin kongressissa 1815. Vuonna 1834 kielletyn orjakaupan jälkeen maan sokeriruokoviljelmille tuotiin tuhansia halpoja työntekijöitä Intiasta, Portugalista ja Kiinasta aina vuoteen 1917 asti. Entisestä orjaväestöstä tuli enemmistö kaupungeissa, ja intialais-guyanalaiset asuttivat lähinnä maaseutua. Jo ennen orjuuden poistamista afrikkalaisesta Cuffysta tuli kansallissankari hänen johdettuaan vuonna 1763 orjakapinaa, joka tukahdutettiin väkivalloin. Ensimmäinen moderni poliittinen puolue PPP (People’s Progressive Party) perustettiin 1950, ja sen ajamat itsenäisyyspyrkimykset näkyivät vuosia kestäneissä väkivaltaisuuksissa, kunnes Iso-Britannia vuonna 1966 tunnusti Guyanan itsenäiseksi valtioksi Brittiläisessä Kansainyhteisössä. Sosialistisesta PPP-puolueesta irtautunut maltillisempi PNC (People’s National Congress) nousi yhdysvaltojen tukemana toiseksi suureksi puolueeksi.

Ekologinen jalanjälki

1 6

1,7

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Guyana ville vi trenge 1,7 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Guyanan lakeja säätää yksikamarinen 40-jäseninen parlamentti, jonka jäsenet valitaan listaäänestyksellä. Toimeenpanovalta on presidentillä, joka nimittää pääministerin ja muut ministerit. Guyana on jaettu kymmeneen vallipiiriin, joista äänestetään.

Rotu- ja ideologiakysymykset ovat pitkään olleet politiikan polttopisteessä Guyanassa, etenkin monikansallisen PPP-puolueen jakaannuttua vuonna 1955. Vuosina 1964–1992 siitä irtautunut afrikkalaistaustaisten guyanalaisten asiaa ajava PNC-puolue on dominoinut politiikkaa pyrkien ohjaamaan maata sitoutumattomien sosialistivaltioiden joukkoon puolueen johtajan Forbes Burnhamin johdolla. Cheddi Jaganin johtama PPP-puolue on perinteisesti taas ollut intialaistaustaisten guyanalaisten puolue, ja se ajaa riisinviljelijöiden sekä sokerityöläisten asiaa. Burnham aloitti maan pääministerinä 60-luvulla ja myöhemmin, uuden perustuslain nojalla, presidenttinä laajoin valtaoikeuksin. Hänen ajamansa sosialistiset uudistukset johtivat koulutetun väestön aivovuotoon, ja hänen seuraajansa Hugh Desmond Hoyte käänsi politiikan suuntaa asteittain kohti markkinataloutta. Vuonna 1992 uusi parlamentti ja alueneuvostot valittiin ensimmäisissä vaaleissa sitten vuoden 1964. Istuva presidentti Bharrat Jadgeo valittiin uudestaan vuonna 2006. Guyanalla on ollut vanhoja rajakiistoja sekä Venezuelan että Surinamen kanssa. Maa luopui kuolemanrangaistuksesta vuonna 2010.

Inhimillisen kehityksen indeksi

121 av 186

Guyana er nummer 121 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Guyanan talous nojaa maatalouteen ja kaivostoimintaan, jonka päätuotteita ovat bauksiitti ja kulta. Maa kärsii osaavan työvoiman puutteesta koulutetun väestön muutettua ulkomaille, ja sen infrastruktuuri on vajavainen. Sokeriteollisuus, joka käsittää 28 % kaikista vientituloista, on enimmäkseen Guysuco-yhtiön hallinnassa, ja yhtiö työllistääkin enemmän ihmisiä kuin mikään muu teollisuudenala.

90-luvulle asti yli 80 % maan teollisuudesta oli valtion omistuksessa. Huono talouspolitiikka, laskevat hyödykehinnat ja korkeat energiakustannukset johtivat entuudestaan alhaisen elintason laskuun, kunnes maan taloutta ryhdyttiin uudistamaan. Nyt uusia haasteita ovat ympäristöongelmat rannikkokaistaleella ja sademetsissä, köyhyys ja väkivaltarikollisuus sekä huumekauppa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Guyana koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

786 552

Ihmistä maassa Guyana

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3

2,4

lasta per nainen maassa Guyana

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

30

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Guyana

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

7 836

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Guyana

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

8 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1 %

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Guyana

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 5

2,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Guyana

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 6

9,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Guyana

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 6 10

8,56

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Guyana

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,1

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Guyana

Likestilling

Arbeid