[[suggestion]]
Haiti
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Port-au-Prince

Etniset ryhmät

Afrikkalaistaustaiset 95%, muut 5%

Kieli

Ranska ja kreoli (viralliset kielet)

Uskonto

Katolilaiset 55%, protestantit 29%, vodou 2%, muut ja uskonnottomat 14% (2018), 50-80% haitilaisista liittää vodoun aineksia muuhun uskontoon, esimerkiksi katolilaisuuteensa

Väkiluku

11 541 683 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

27 750 km2

Valuutta

Haitin gourde

BKT per asukas

3 127 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. tammikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Haiti sijaitsee Karibianmeren Isoilla Antilleilla, Hispaniolan saarella, Kuuban ja Puerto Ricon välissä. Haiti on Hispaniolan länsiosassa, saaren keski- ja itäosissa on Dominikaaninen tasavalta. Haiti työntyy sormimaisina kielekkeinä kohti länttä. Pohjoisimman ulokkeen keskellä on Massif du Nord-niminen kukkula- ja vuorijono. Eteläisellä niemimaalla kohoaa Massif de la Hotte. Pohjoisen ja eteläisen niemen väliin jää keskustasanko. Sen edessä on kaareva merenlahti ja Gonaven saari. Haitissa on lämmin ilmasto. Sademäärät ovat runsaita. Sateiden epäsäännöllisyys ja kuivat jaksot ovat silti vaikeuttaneet maataloutta. Syksyisin Haitin yli kulkee pyörremyrskyjä. Kuivin aika on vuoden vaihteessa, marraskuusta tammikuuhun.

Haitin eteläisen niemimaan länsikärjessä on Pic Macayan kansallispuisto. Se suojelee viimeisiä luonnontilaisia pilvimetsiä. Pilvimetsät ovat vuorten rinteiden monilajisia kosteita lehtimetsiä. Pic Macayassa tavataan 140 orkidealajia. Haitin pohjoisrannikolla on Kolmen lahden suojelualue. Siellä on alavan maan kuivahkoja metsiä, sokkeloisia mangroverantoja, lahdelmia ja suistoja. Rannikon edustalla on pitkiä koralliriuttoja. Linnustoon kuuluu flamingoja, iibiksiä ja ruusukapustahaikaroita. Hiilenpoltto hävittää metsäalueita. Liikakalastus on verottanut kalakantaa. Joet ja rannat likaantuvat maatalouden ja yhdyskuntien jätteistä.

Suurista maanjäristyksistä toipuvalla Haitilla on vakavia ympäristöpulmia. Suurin osa metsistä on hakattu. Rinnemailla metsien häviäminen on altistanut maan sortumille ja kulumiselle. Rankkasateet saavat aikaan tuhotulvia. Tiivis pitkäaikainen viljely ja laiduntaminen ovat alentaneet maatalousmaan tuottavuutta. Kaupunkien jätehuolto on huonosti järjestetty. Monien kaupunkien viemäröinti on joko olematon tai puutteellinen. Tämä aiheuttaa saastumista, joka uhkaa ihmisten terveyttä. Likaisen veden myötä levinnyt kolera on surmannut tuhansia haitilaisia kymmenen viime vuoden aikana.

Historia

Haitissa on asunut ihmisiä jo 7000 vuotta sitten. Varhaiset asukkaat ovat olleet kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljelyn arvellaan alkaneen yli 2000 vuotta sitten. Haitin valtaväestönä ovat olleet tainot ja siboneyt. Tainot kohtasivat Kristoffer Kolumbuksen, kun tämä purjehti Haitin rannikolle vuonna 1492. Kolumbuksen lippulaiva Santa Maria törmäsi riuttaan Haitin pohjoisrannalla lähellä tainojen Guacanagarin kaupunkia. Tainot auttoivat pelastamaan laivan lastin ja puutavaran. 1500-luvulla espanjalaiset valloittivat Hispaniolan saaren. Alkuperäisväestöä käytettiin työvoimana kultakaivoksilla. Suurin osa tainoista kuoli espanjalaisten mukana tulleisiin tauteihin. Espanjalaiset toivat saarelle nautakarjaa, sikoja ja hevosia. Ranskalaiset ja englantilaiset merirosvot perustivat satamia ja tukikohtia lähisaarille.

1600-luvulla ranskalaiset alkoivat ottaa haltuunsa Haitin aluetta. Haitille kuljetettiin afrikkalaisia orjia. Haiti tuotti sokeriruokoa, puuvillaa ja kaakaota. Metsiä raivattiin viljelysten tieltä. 1700-luvun lopulla Haitissa eli puoli miljoonaa afrikkalaista orjaa ja 30 000 eurooppalaista siirtolaista. 1790-luvulla puhkesi afrikkalaisväestön kapinoiden sarja, joka johti itsenäisyyteen. Haiti itsenäistyi Ranskasta vuonna 1804. Ranska tunnusti Haitin itsenäisyyden, mutta Haitin oli maksettava Ranskalle suuri rahakorvaus. Haiti otti lainoja pohjoisamerikkalaisilta, saksalaisilta ja ranskalaisilta pankeilta suoriutuakseen maksusta. Lainoista selviytyminen kesti yli 120 vuotta. Se oli raskas taakka, joka kahlitsi Haitin taloutta liian pitkään.

Vuodesta 1915 vuoteen 1934 Haiti oli Yhdysvaltojen joukkojen miehittämä. Miehityksen päätyttyä Haitia johtivat sotilashallitukset ja diktaattorit. Vasta vuonna 1995 valta siirtyi ensimmäisen kerran rauhanomaisesti vapailla vaaleilla valitulta presidentiltä toiselle. 2000-luvulla Haiti on ollut epävakaa ja joutunut kohtaamaan suuria haasteita. Suuri osa väestöstä on elänyt äärimmäisessä köyhyydessä. Terveysolot ovat olleet kurjat. HIV/AIDS levisi laajalle. Vuonna 2008 neljä perättäistä hirmumyrskyä kuritti maata. Tulvat pilasivat sadot ja haitilaiset elivät ruoka-avun varassa. Vuonna 2010 valtava maanjäristys ruhjoi kaupunkeja. Vuosina 2012 ja 2016 hirmumyrskyjen rankkasateet saivat jälleen joet tulvimaan, hävittivät satoja ja aiheuttivat vuorten rinteillä liejuvyöryjä ja sortumia. Haitin tärkeimpiä tulonlähteitä näiden vastoinkäymisten keskellä ovat olleet kansainvälinen apu sekä ulkomailla asuvien haitilaisten rahalähetykset. Vuonna 2020 rahalähetysten arvo oli kolme kertaa suurempi kuin Haitin viennin arvo.

Ekologinen jalanjälki

3

0,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Haiti asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Viime vuosien aikana Haitin yhteiskuntaa ja politiikkaa ovat luonnehtineet vakavat talousvaikeudet, valtakiistat, korruptio ja väkivalta. Vuonna 2021 presidentti Jovenel Moise murhattiin. Pääministeri Claude Joseph ilmoitti siirtyvänsä maan johtoon. Kaksi viikkoa myöhemmin Joseph luovutti vallan Ariel Henrylle, joka toimii väliaikaisena presidenttinä seuraaviin vaaleihin saakka. Demokratian kehitystä seuraava Freedom House luokittelee Haitin osittain vapaaksi maaksi. Vaalien järjestelyissä on tapahtunut viivytyksiä, jotka ovat haitanneet parlamentin toimintaa. Oikeuslaitos on menettänyt väestön luottamuksen. Luonnontuhojen korjaus on edennyt hitaasti ja jälleenrakennusvarojen käytössä on esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Väkivaltaiset jengit hallitsevat asuinalueita. Turvattomuus ahdistaa ihmisiä.

Vuonna 2022 Haitissa on puhjennut mielenosoituksia ja lakkoja. Elinkustannukset kohoavat eivätkä ihmiset voi elättää perhettään nykyisillä tuloillaan, jotka ovat monilla aloilla vain 5-7 euroa päivässä. Viidesosa Haitin lapsista kärsii aliravitsemuksesta. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaat ovat vaatineet Haitia järjestämään vaalit mahdollisimman nopeasti, jotta väliaikaisesta hallinnosta päästäisiin eteenpäin ja polttaviin haasteisiin löydettäisiin pysyviä ratkaisuja. Kymmenet tuhannet haitilaiset yrittävät lähteä maasta etsiäkseen toimeentulon muualta. Vuonna 2021 lähes 60 000 haitilaista haki turvapaikkaa Meksikosta. Vielä useammat ovat koettaneet päästä Yhdysvaltoihin. Syksyllä 2021 Yhdysvallat palautti yli 14 000 haitilaista takaisin kotimaahan.

Wilson Bigaud oli haitilainen taidemaalari. Hän aloitti uransa kirkkain värein. Laukaukset kadulla ja väkivallan pelko järkyttivät Bigaudia. Hänen värinsä haalistuivat. Kuvahakuvihjeet: Wilson Bigaud voodoo dance, feeding the rooster, fruit stand.

Haitin vodou yhdistää perinteisten afrikkalaisten uskontojen aineksia sekä toisiinsa että kristinuskoon. Vodou on kansanuskonto, sillä ei ole järjestäytynyttä kirkkoa eikä virallisia opinkappaleita. Vodou sai alkunsa Afrikasta Haitiin laivattujen orjien parissa. Siinä on piirteitä kongolaisista sekä fon- ja jorubakansan perinteisistä uskonnoista. Vodoun uskotaan ylläpitävän yhteyttä henkien maailmaan. Haitin vodoussa henkien maailma kietoutuu yhteen katolisen kirkon pyhimysuskon kanssa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

10

160 av 188

Haiti sijoittuu sijalle 160 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Haitin alemman keskitulotason maaksi. Haiti on Amerikan ja Karibian köyhin maa. Se on häntäpäässä myös YK:n maiden välisessä inhimillisen kehityksen vertailussa. Haitin sijaluku oli 170, kaikkiaan 189 maasta, vuonna 2020. Maailmanpankin mukaan Haitin suuria haasteita ovat alituinen poliittinen epävakaus ja valloilleen ryöstäytynyt väkivalta. Vuonna 2010 raju maanjäristys aiheutti Haitissa valtavaa hävitystä. Yli 200 000 ihmistä sai surmansa. Vuonna 2021 toinen maanjäristys tuhosi kymmeniä tuhansia taloja, surmasi kaksi tuhatta ihmistä ja aiheutti yli miljardin dollarin vahingot.

Haitin kansantuote supistui vuonna 2020 koronapandemian vuoksi. Vuonna 2020 noin 60% haitilaisista eli köyhyydessä. Rikkain viidennes väestöstä omistaa 64% maan varallisuudesta. Köyhimmän viidenneksen osuus on yksi prosentti.

Vuonna 2019 Haitin viennin arvo oli 1,3 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 2,5 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat vaatteet ja tekstiilit. Niiden osuus viennistä oli 83%. Yli neljä viidesosaa viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Turkki ja Indonesia. Vuonna 2020 ulkomailla asuvien haitilaisten kotimaahan lähettämien rahalähetysten arvo oli 3,8 miljardia dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Haiti koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

11 680 288

Ihmistä maassa Haiti

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 6

2,7

lasta per nainen maassa Haiti

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61

61

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Haiti

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

3 127

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Haiti

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 3 4 7
6 7 8 9 10

5

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Haiti

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

2

0,3

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Haiti

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 5 8 9 10

6,5

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Haiti

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Haiti

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 2 8 9 10

6,17

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Haiti

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

11,4

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Haiti

Tasa-arvo

Työ