Haiti
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Port-au-Prince
-
Etniset ryhmät
- afrikkalaista alkuperää 95 %, muut 5 %
-
Kieli
- Viralliset kielet ranska ja kreoli
-
Uskonto
- katolilaiset 80 %, protestantit 16 %, ei mitään tai muu uskonto 4 %. Noin puolet väestöstä harjoittaa voodoota
-
Väkiluku
- 10 600 000
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
BKT per asukas
- 1 784 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Haitin valtio sijaitsee saman nimisen Karibian meren saaren länsiosassa, ja siihen kuuluu myös useita muita pienempiä saaria. Saaren itäosassa sijaitsee Dominikaaninen tasavalta. Haitin maasto on kumpuilevaa ja vuoristoista. Ilmasto on trooppinen, mutta pasaatituulet vaikuttavat viilentävästi. Lämpötilat vaihtelevat korkeuseroista riippuen. Useimmissa osissa maata on vuoden mittaan kaksi sadekautta. Saari on erityisen altis hirmumyrskyille elokuun ja marraskuun välisenä aikana. Vihannat metsät ovat aiemmin peittäneet koko saaren, mutta nykyään alkuperäisistä metsistä on jäljellä vain 2 %. Metsien hakkuut ovat aiheuttaneet vakavia seuraamuksia Haitin ympäristölle. Maanpinnan eroosio on valtava ongelma, ja maa kärsii usein tulvista. Metsien hakkuut ovat saaneet kansainvälistä huomiota osakseen. Useita puiden istutusprojekteja on käynnistetty jäljellä olevien metsien suojelemistarkoituksessa. Nämä projektit ovat onnistuneet hyvin, ja nykyään 0,3 % Haitin metsistä on suojeltuja.
Historia
Kristoffer Kolumbus astui maihin Hispaniolaksi nimeämälleen saarelle vuonna 1492 ja julisti sen osaksi Espanjaa. Saarella asui tuolloin intiaaniväestöä, joka hävisi 1500-luvun kuluessa sotien, pakkotyön ja eurooppalaisten sairauksien murtamana. Ranskalaiset merirosvot asettuivat saaren länsiosaan 1600-luvulla, ja vuonna 1697 Espanja luovutti virallisesti nykyisen Haitin alueen Ranskalle. Haitista tuli yksi Ranskan rikkaimmista siirtomaista laajoine sokeri-, kahvi- ja puuvillaviljelyksineen. Viljelyksillä käytettiin orjatyövoimaa, ja tänä aikana Afrikasta kuljetettiinkin Haitiin liki kolme miljoonaa orjaa.
Vuonna 1771 Haitissa syttyi orjakapina. Ranska ei onnistunut kukistamaan kapinaa ja menetti siirtomaansa hallinnan. Vuonna 1804 Haitista tuli itsenäinen, ja se oli maailman ensimmäinen mustien perustama tasavalta. Koko itsenäisyyden ajan Haitin tilanne oli kaoottinen. Yhdysvallat on puuttunut maan asioihin useita kertoja ja miehitti Haitia vuosina 1915–1934. Haitia hallitsi vuosina 1957–1971 lääkäri Francois Duvalier ("Papa Doc") , ja hänen kuolemansa jälkeen hänen poikansa Jean-Claude ("Baby Doc") Duvalier. Molempien Duvalierien hallinto oli erittäin autoritääristä ja brutaalia. "Baby Doc" syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksella vuonna 1986. Maassa on sen jälkeen ollut levottomuuksia toistuvien vallankaappauksien muodossa.
Ekologinen jalanjälki
0,4
Yhteiskunta ja politiikka
Haiti on hallitusmuodoltaan demokraattinen tasavalta. Toimeenpanovalta on presidentillä ja hallituksella. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi ja yhdeksi kaudeksi kerrallaan. Maan ensimmäinen demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 1987. Alle 10 prosenttia väestöstä osallistui perustuslaista järjestettyyn kansanäänestykseen. Presidentin valtaa rajoitettiin, ja alueellisia kansan valitsemia neuvostoja perustettiin. Haitin kieli ja voodoo-uskonto saivat virallisen aseman. Ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin kansainvälisessä valvonnassa 1990. Presidentiksi valittu kansansuosikki Jean Bertrand Aristide syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella vuonna 1993. Maa asetettiin YK:n kauppasaartoon, ja Yhdysvaltojen johtamalla maihinnousulla Aristide palautettiin valtaan. Aristide valttiin uudelleen presidentiksi vuonna 2001. Hänet syrjäytettiin vallankaappaukselle vuonna 2004. Vuonna 2011 presidentiksi valittiin muusikko Michel Martelly. Maa kärsii yhä vuoden 2010 maanjäristyksen seurauksista. Maanjäristyksessä kuoli 300 000 ihmistä ja kolme miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Kahdeksan kymmenestä haitilaisesta elää köyhyydessä, puhdasta juomavettä on hyvin harvoilla ja imeväisikäisten kuolleisuusluvut ovat Latinalaisen Amerikan korkeimmat. Vapaaehtoiset avustusorganisaatiot vastaavat pääosin väestön saamista sosiaalipalveluista, kuten terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Köyhyyden, ylikansoituksen ja poliittisen väkivallan takia 1,5 miljoonaa haitilaista on muuttanut pois maasta.
Inhimillisen kehityksen indeksi
166 av 186
Talous ja kaupankäynti
Haitin bruttokansantuote asukasta kohden on läntisen pallonpuoliskon alhaisin, ja Haiti onkin yksi maailman köyhimmistä maista. Erot maan rikkaiden ja köyhien välillä ovat suuret. Maan talous romahtaisi ilman ulkomaisia avustuksia. Maanviljelys on tehotonta ja tuottaa suurelta osin ruokaa yksityisille talouksille. Teollisuus on yksinkertaista ja koostuu pääasiassa ulkomaalaisten omistamista tehtaista, jotka eivät juurikaan lisää valtion tuloja erittäin suotuisten verotussääntöjen johdosta. Palkat ovat myös erittäin alhaiset. Lahjonta on yleistä, ja jatkuvat levottomuudet vaikeuttavat sekä ulkomaisten että kansallisten yritysten perustamista. Suuri osa Haitin koulutetuinta väestöä on muuttanut pois maasta. Monet perheet selviytyvät nykyään vain ulkomaalaisten sukulaistensa rahallisella tuella. Yhdysvaltoihin salakuljetetaan paljon tavaraa, erityisesti huumeita. Vuonna 2004 aloitettiin Maailmanpankin kanssa yhteistyö, jonka tarkoituksena on talouden tasapainottaminen ja normalisoiminen. Vuoden 2010 maanjäristys tuhosi myös maan infrastruktuurista valtaosan.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Haiti koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
11 402 528
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,7
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
65
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
1 784
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
49 %
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,3
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
6,5
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
4,87
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
