[[suggestion]]
Indonesia
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Jakarta

Etniset ryhmät

jaavalaiset 40,6 %, sundalaiset 15 %, maduralaiset 3,3 %, muut 38,4 % (2000)

Kieli

bahasa Indonesia (malaiji), englanti, hollanti, jaava ja paikalliset murteet

Uskonto

muslimit 86,1 %, protestantit 5,7 %, katolilaiset 3 %, hindut 1,8 %, muut 3,4 % (2000)

Väkiluku

253 000 000

Valtiomuoto

tasavalta

BKT per asukas

11 609 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Indonesian saarivaltio muodostuu 17 506 saaresta, joista suurin on Jaava, Sumatra, Borneo, Uusi-Guinea ja Sulawesi. Indonesia sijaitsee alueella, jolla kolme eri mannerlaattaa kohtaavat toisensa. Maassa on tästä syystä lukuisia aktiivisia tulivuoria ja maanjäristyksiä tapahtuu usein. Tsunami, joka iski pohjois-Sumatralle surmaten useita ihmisiä ja joka ulottui laajoille alueille aivan Kaakkois-Aasiaan asti, oli myöskin maanalaisen maanjäristyksen aiheuttama. Indonesian saarille tyypillisiä ovat metsien peittämät vuoret, mutta joillakin saarilla on myös laajoja alankoalueita. Indonesiassa vallitsee trooppinen rannikkoilmasto, jonka ilmankosteus on 70–90 prosenttia. Lämpötilan vaihtelut ovat pieniä. Alankoalueiden keskilämpötila on 27–28 astetta, kun taas vuoristoalueilla on viileämpää. Öljyn ja hiilen käyttö energian lähteinä sekä lannoitteiden ja kasvimyrkkyjen liiallinen käyttö ovat aiheuttaneet Indonesialle vakavia ympäristöongelmia.

Historia

Indonesian nykyisen väestön esi-isät saapuivat alueelle Taiwanin saarelta 200-luvulla eaa. Islaminusko levisi maahan 1300-luvulla, ja siitä tuli aikojen kuluessa alueen vallitseva uskonto. Portugalilaiset halusivat saada idän maustekaupassa monopoliaseman asettuen ensimmäisinä eurooppalaisina alueelle. Vuonna 1602 Alankomaat otti alueen haltuunsa perustamalla Itä-Intian kauppakomppanian, mutta yhtiö meni konkurssiin vuonna 1799, jolloin Indonesiasta tehtiin virallisesti Alankomaiden siirtomaa. Japani miehitti Indonesian toisen maailmansodan aikana. Miehitys synnytti asukkaiden keskuudessa vapautusliikkeen ja halun päästä eroon ulkopuolisista vallanpitäjistä. Sodan jälkeen Alankomaat ei enää onnistunut saamaan maata omaan hallintaansa ja Indonesia julistautui itsenäiseksi vuonna 1949 kansallista liikettä johtaneen Sukarnon johdolla. Sukarnon läheiset siteet kommunisteihin aiheuttivat tyytymättömyyttä kansan keskuudessa, ja CIA:n tukeman vuonna 1968 tehdyn vallankaappauksen jälkeen kenraali Suharto nimitettiin presidentiksi. Suharto aloitti uuden poliittisen ohjelman nimeltään ”Uusi järjestys”, jolla haluttiin houkutella maahan ulkomaisia investointeja. Aasian taloustaantuma vuonna 1998 lamautti kuitenkin Indonesian talouden. Tästä seurasi voimakkaita protesteja Suharton autoritääristä johtamistyyliä vastaan. Tällöin Suharto katsoi olevansa pakotettu luopumaan vallasta.

Ekologinen jalanjälki

9

1,0

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Indonesia ville vi trenge 1,0 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Indonesia on tasavalta. Presidentti että kansalliskokouksen 550 jäsentä valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Maa on jaettu 30 eri provinssiin, Acehin ja Yogyartan erityisalueiden ja Jakartan pääkaupunkialueen lisäksi. 
Maa otti ison askeleen kohti demokratiaa vuonna 1999, jolloin pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Vuonna 2004 presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Vaalit voittanut Susilo Bambang Yudhoyono  valittiin uudelleen seuraavissa vaaleissa. Vuonna 2014 presidentiksi valitulla Joko Widodo on ensimmäinen presidentti,  jolla ei ole taustaa maan poliittisessa tai sotilaallisessa eliitissä.
 Viime aikoina on perustettu demokraattisia instituutioita, monia poliittisia puolueita, media toimii suhteellisen vapaasti ja perustuslakia on uudistettu. Indonesian väestö koostuu useista erilaisista uskonnollisista, etnisistä ja kulttuurillisista ryhmistä. Eri ryhmien vastakkaisasettelut ja väkivaltaiset separatistiryhmät ovat aiheuttaneet ongelmia joillakin alueilla. Indonesian 25 vuotta miehittämä Itä-Timor itsenäistyi YK:n valvonnassa vuonna 2002, ja vuonna 2005 päästiin Acehin väkivaltaisessa konfliktissa poliittiseen ratkaisuun, joka toi alueelle laajan itsehallinnon.

Inhimillisen kehityksen indeksi

109 av 186

Indonesia er nummer 109 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Indonesian talous koheni Suharton aikana, mutta Aasian taloustaantuma lamaannutti maan talouden vuonna 1998. Indonesian bruttokansantuote on noussut viime vuosina, ja maa on Kaakkois-Aasian suurin talous. Indonesian talous on 1970-luvulta perustunut öljyyn. Maa on maailman suurin palmuöljyn tuottaja. Muita tärkeitä teollisuuden aloja ovat tekstiilit ja jalkineet, metsäteollisuus, kumi, elintarvikkeet ja turismi. Talouskasvun ohella myös köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat kasvaneet. Pääosa taloudellisesta kasvusta keskittyy Javan saarelle ja Jakartan pääkaupunkialueelle. Palvelusektori vastaa nykyään suurimmasta osasta maan BKT:sta, mutta miltei puolet maan väestöstä työskentelee maatalouden parissa. Maan lukuisat saaret aiheuttavat liikennöintihaasteita, ja hyvin toimivia liikenneverkostoja löytyy vain tiheimmin asutuilta alueiltaa. Indonesia oli yksi Etelä-Aasian poliittisen ja taloudellisen yhteistyöjärjestön ASEAN:in perustajamaita.
Indonesia liittyi vuonna 2010 mukaan sademetsien suojeluun tähtäävään sopimukseen. Palmuöljyplantaasit ovat suurin syy sademetsien hävitykseen maassa

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Indonesia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

273 523 615

Ihmistä maassa Indonesia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 1

2,2

lasta per nainen maassa Indonesia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25

25

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Indonesia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

3

11 609

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Indonesia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

8 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1 %

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Indonesia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 7

1,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Indonesia

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

8,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Indonesia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 6

9,57

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Indonesia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,3

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Indonesia

Likestilling

Arbeid