Iran
Käytännösssa Irania hallitsee papisto, joka jarruttaa demokratian kehitystä. Maalla on suuria öljyvaroja ja se on yksi maailman vuoristoisimmista valtioista.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Teheran
-
Etniset ryhmät
- persialaiset 61 %, azerit 16 %, kurdit 10 %, lurit 6 %, arabit 3 %, balochit 2 %, turkmeenit 2 %
-
Kieli
- persia, turkki, kurdi, gilaki, mazandarani, luri, balochi, arabia
-
Uskonto
- shiiamuslimit 60–65 %, sunnimuslimit 32–37 %, muut 3 %
-
Väkiluku
- 80 000 000
-
Valtiomuoto
- islamilainen tasavalta
-
BKT per asukas
- 15 791 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Iranin maasto koostuu pääosin vuoristoista ja ylängöistä, jotka sijoittuvat maan keskiosiin. Tasaiset viljelyskelpoiset alueet sijaitsevat rannikolla Kaspianmeren ja Persianlahden läheisyydessä. Iranin ilmasto vaihtelee paljon ylängöillä, missä on kylmää ja useasti lumisateita, kun taas alempana tasangoilla voi olla jopa 40–50 astetta lämmintä. Iranissa on tapahtunut useita voimakkaita ja tuhoisia maanjäristyksiä. Persianlahden sodanaikaisten öljyvuotojen takia Persianlahti on erittäin saastunut. Autojen hiilidioksidipäästöt, yhdessä öljy- ja raskaan teollisuuden saasteiden kanssa, ovat huonontaneet ilman laatua varsinkin kaupungeissa. Iranin pääkaupunki Teheran on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista.
Historia
Iran, jota aiemmin kutsuttiin Persiaksi, oli oman aikansa maailman suurin ja vahvin valtakunta. Useat dynastiat ovat hallinneet maata, ja se kuului mongolihallinnon alaisuuteen yli 300 vuotta. Tyytymättömyys Saahin keisarin politiikkaan ja tämän yritykseen länsimaistaa iranilainen yhteiskunta johti maan vallankumoukseen vuonna 1979. Saahi karkoitettiin ja ajatollah Khomeini astui valtaan. Monarkkinen hallitusmuoto hylättiin ja korvattiin islamilaisella tasavallalla. Vuonna 1979 ryhmä opiskelijoita valtasi amerikkalaisen suurlähetystön Teheranissa ja otti panttivankeja. Tämän jälkeen Iranin ja USA:n suhde on ollut jännittynyt. Irak aloitti sodan Sadam Husseinin johdolla Irania vastaan vuonna 1980. Kahdeksan vuotta kestäneessä sodassa kuoli 400 000 ihmistä. Khomeinin kuoleman jälkeen 1989 iranilaisessa politiikassa on vallinnut valtataistelu konservatiivisen papiston ja liberaalimpien, kansan valitsemien valtioelinten välillä.
Ekologinen jalanjälki
1,9
Yhteiskunta ja politiikka
Iranin hallitusmuoto on pappisvallan ja demokratian sekoitus. Hengellinen johtaja on maan ylin vallankäyttäjä, ja hän voi kumota presidentin ja parlamentin tekemät päätökset. Lisäksi hän kontrolloi oikeusjärjestelmää, radiota, TV:tä, poliisia ja armeijaa. Kansa ei saa valita papistoa tai hengellistä johtajaa, mutta presidentti ja parlamentti valitaan kansanvaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Iranin perustuslain (v. 1979) mukaan islamilainen laki, sharia, on kaikkien muiden yhteiskunnan lakien yläpuolella. Valvojien neuvosto, joka muodostuu kuudesta islamilaisen lain asiantuntijasta ja kuudesta parlamentin valitsemasta lakimiehestä, seuraa sharian noudattamista. Sananvapaus ja järjestäytymisoikeus ovat Iranissa hyvin rajoitettuja. Viranomaisia kritisoidaan myös epäinhimillisistä rangaistusmenetelmistä, esim. kuoliaaksi kivittämisestä. Iranin presidentiksi valittiin vuonna 2005 vanhoillinen Mahmud Ahmadinedžad. Hänen uudelleenvalintansa vuonna 2009 aiheutti syytöksiä vaalivilpistä ja mielenosoituksia, jotka kuitenkin tukahdutettiin väkivalloin. Vuonna 2013 presidentiksi valittiin uskonoppinut Hassan Ruhani.
Inhimillisen kehityksen indeksi
70 av 188
Talous ja kaupankäynti
Suurin osa Iranin viennistä perustuu öljyyn ja kaasuun. Maan strategisesti tärkeä sijainti on vuosien saatossa aiheuttanut paljon ongelmia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Noin 1970-luvun puolivälissä tuli voimaan laki, jonka mukaan öljyteollisuus oli kansallistettava. Tämän jälkeen öljy on ollut Iranin suurin tulonlähde. Öljy muodostaa 80 % maan viennistä. Öljyn maailmanmarkkinahinta vaikuttaa voimakkaasti maan talouteen. Maatalouteen panostaminen on lisännyt maataloustuotteiden vientiä, mutta maa on yhä riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista. Julkisen sektorin alijäämäisyys ja islamilaisen lain noudattaminen myös talouselämässä ovat vaikeuttaneet Iranin pääsyä maailmanmarkkinoille. Iran ilmoitti vuonna 2005 jatkavansa ydinohjelmaansa. YK:n turvallisuusneuvosto on useaan kertaan vaatinut maata lopettamaan ohjelman, sillä Iranin epäillään kehittävän omaa ydinasetta. Maalle on asetettu tiukkoja talouspakotteita, joista maan talous on kärsinyt. Neuvottelut ydinohjelmasta ovat yhä kesken.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Iran koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
85 028 760
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,1
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
13
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
15 791
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
7,6
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,9
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,4
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
8,55
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
