[[suggestion]]
Iran
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Teheran

Etniset ryhmät

Persialaisia 61 %, azerbaidžanilaisia 16 %, kurdeja 10 %, lureja 6 % (ml. bakhtiari), turkmeeneja 2 %, balucheja 2 %, arabeja 2 %, muita 1 %

Kieli

Persia (farsi), azeri ja muut turkkilaiset kielet (ml. qashqai ja turkmen), kurdi, gilak, mazanderani, luri, baluchi, arabia, armenia, assyria, georgia, laki, semnani, tališi ja tati

Uskonto

Islam 99,4 %, Kristinusko 0,16 %, Muut 0,41 %

Väkiluku

85 028 760

Valtiomuoto

Islamilainen tasavalta

Pinta-ala

1 745 150 km²

Valuutta

Rial

BKT per asukas

15 791 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

11. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Suurin osa subtrooppisella vyöhykkeellä sijaitsevasta Iranista on korkeiden vuorten ympäröimää ja erittäin kuivaa ja hedelmätöntä ylänköä. Suurin osa ihmisistä asuu kapeilla hedelmällisillä kaistaleilla Persianlahden, Omaninlahden ja Kaspianmeren rannikoilla. Teollisuuden ja autoliikenteen sekä alueella hyvin yleisen sateettoman matalapaineen vuoksi Teheran on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Myös Persianlahti on toistuvien öljyvuotojen ja Persianlahden sodan vuoksi erittäin pahasti saastunut.

Kesäisin useimmat joet kuivuvat kokonaan ja talvisin tuhoisat tulvat ovat yleisiä. Iranin kaikki järvet ovat suolaisia ja kuivuvat ajoittain kokonaan. Iranissa on useita aktiivisia ja nukkuvia tulivuoria sekä kolme tuhkan ja laavan peittämää vulkaanista aluetta. Maanjäristykset ovat hyvin yleisiä ja toistuvasti myös tuhoisia.

Historia

Ensimmäiset nykyisen Iranin alueen kaupungistumisesta kertovat arkeologiset löydöt on ajoitettu ajalle 7000 eaa. Iranin persialaisen historian voidaan katsoa alkaneen nykypäivän Iranin lounaisosissa sijainneista Elamin kuningaskunnista noin 3200–540 eaa. ja ensimmäisestä Iranin aluetta hallinneesta Median dynastiasta 678–549 eaa. Elam oli yksi kirjoitustaidon ja byrokratian syntysijoista, ja kun ensimmäinen persialainen dynastia valloitti alueen, Elamin kieli ja kulttuuri säilyivät valtionhallinnon keskiössä.

Persia kukistui noin vuonna 330 eaa. Aleksanteri Suuren valloituksissa ja jatkoi helleenisenä seleukidien valtakuntana vuoteen 141 eaa., jolloin Pohjois-Iranista ponnistanut Parthian imperiumi valloitti suurimman osan alueesta. Parthialta valta siirtyi persialaisten sassanidien dynastialle noin vuonna 224. Sassanidiaikaa pidetään laajalti iranilaisen kulttuurin ja tieteen kulta-aikana. 600-luvun alussa turkkilaiset kansat valloittivat merkittävän osan Persiasta, mutta samoihin aikoihin arabimuslimit aloittivat valloituksensa. Vuonna 651 sassanididynastia kaatui ja vuosituhansia valtionuskona palvellut zarathustralaisuus syrjäytettiin, kaikki papit tapettiin ja kirjat poltettiin, kunnes aikanaan islaminuskosta kehittyi Iranin valtauskonto.

Sassanididynastian kaaduttua muslimivalloittajat omaksuivat persialaisia vallan organisoimisen (byrokratia) tapoja ja niiden mukana kulttuurin, mutta pakottivat arabian viralliseksi kieleksi koko valtavan imperiumin alueella. 1000-luvulla turkkilaisheimojen valloituksissa kalifivalta siirtyi nukkehallitsijoiden asemaan, kunnes mongolit valloittivat Bagdadin vuonna 1258. Mongolit kylvivät poikkeuksellisen laajaa tuhoa armeijan ruokkiessa itsensä ryöstösaaliilla ja tuhosivat temppeleitä, kirjastoja ja palatseja ilmeisen estoitta. Mongolit myös tappoivat siviilejä runsain joukoin ja tuhosivat samalla myös Iranille hyvin keskeisen kastelujärjestelmän. Samalla mongolivallan aikana kauppa Kiinasta ja Intiasta länteen vauhdittui ja rikastutti Persiaa niin taloudellisesti kuin kulttuurillisestikin. Samalla kauppiaiden matkassa myös tautikannat sekoittuivat ja yksin 1300-luvun musta surma (todennäköisesti paiserutto) tappoi 30 prosenttia Persian väestöstä.

1400-luvulla uudet turkkilaisvalloitukset pyyhkivät Persian yli. Turkkilaiset pysyivät vallassa vuoteen 1501, jolloin safavidien dynastia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 651 yhdisti koko Persian persialaisen vallan alle. Vuonna 1666 imperiumi alkoi hajota liitoksistaan ja vuonna 1722 Venäjä hyökkäsi Persiaan ottomaanien rinnalla ja valloitti merkittävän osan Kaukasiaa. Sodat Venäjää ja ottomaaneja vastaan jatkuivat koko 1700- ja 1800-luvun. Vuosien 1870–1871 nälänhätä tappoi arviolta 20–25 prosenttia väestöstä ja sitä seurasi merkittävän poliittisen levottomuuden aika, kunnes vallankumous viimein onnistui vuonna 1905. Iso-Britannia miehitti Iranin vuonna 1894 ja öljyoikeuksiaan puolustaakseen järjesti vallankaappauksen Iranissa vuonna 1921. Iso-Britannia asetti pahlavidynastian valtaan demokraattisesti valitun hallituksen tilalle.

Vuonna 1941 Iran kieltäytyi liittymästä sotaan Saksaa vastaan, jolloin Iso-Britannia ja Neuvostoliitto valtasivat Iranin öljykuljetusten turvaamiseksi. Vuonna 1951 kansannousu syrjäytti monarkian, mutta kun Iran kansallisti öljy-yhtiönsä, Iso-Britannia järjesti Yhdysvaltojen tuella uuden vallankaappauksen ja asetti pahlavidynastian takaisin valtaan vuonna 1953. Monarkian epäsuosio kuitenkin kasvoi, kunnes vuonna 1979 niin sanottu ”valkoinen vallankumous” (myös Iranin vallankumous) nosti valtaan ääri-islamistisen vallankumousjohtajan Khomeinin, joka ensitöikseen muutti Iranin virallisesti islamistiseksi teokraattiseksi tasavallaksi. Vuonna 1980 alkoi Iranin kulttuurivallankumous, jossa yliopistot suljettiin kolmeksi vuodeksi osana laajaa oppimateriaalin ja maallisen kulttuurin puhdistustyötä. 22.9.1980 Saddam Husseinin johtama Irak hyökkäsi Iraniin ja aloitti verisen sodan, joka päättyi vuonna 1988. Vuonna 1989 Iranin nykyinen ylin johtaja Ali Khamenei astui virkaan.

Vuonna 2003 epäily asekäyttöön sopivan uraanin rikastamisesta johti kansainvälisen valvonnan tiukentumiseen Iranissa, mutta päilyn varmistaminen epäonnistui. Vuonna 2015 syytösten, salailun, talouspakotteiden, sotilaallisten interventioiden ja vuosikymmenen kestäneiden neuvotteluiden kierre johti ydinyhteistyösopimukseen ja toimintasuunnitelmaan Iranin ja maailman johtavien suurvaltojen välillä. Sopimuksen tavoitteena oli tarjota Iranille mahdollisuus hyödyntää ydinsähköä niin, että samalla varmistetaan, ettei maalla ole mahdollisuutta päästä käsiksi ydinaseisiin. Vuonna 2018 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump purki sopimuksen yksipuolisella päätöksellä ja asetti uusia sanktioita korvaamaan yhteistyön ja valvonnan katkeamista.

Huhtikuussa 2019 Yhdysvallat luokitteli Iranin voimakkaimman sotilasyksikön, vallankumouskaarti IRGC:n terroristiorganisaatioksi, minkä vuoksi Iran ilmoitti lopettavansa noudattamasta vuonna 2015 sovittuja uraanin rikastamisrajoituksia. 3.1.2020 Iranin vallankumouskaartin kenraali ja yksi kansainvälisen terrorismin kärkihahmoista salamurhattiin Yhdysvaltojen toteuttamalla ilmaiskulla.

Ekologinen jalanjälki

1 8

1,9

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Iran asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,9 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Iranin islamilainen valtio on perustuslaillinen islamistinen teokratia. Sen johdossa on islamistisen vallankumouksen toinen johtaja Ali Khamenei, jonka tittelinä on ”ylin johtaja” (Supreme leader). Khamenei toimii sekä maan hengellisenä että maallisena johtajana. Presidentin ja maan hallituksen rooli on lähinnä neuvoa antava ja keino ohjata huomiota pois maan todellisista johtajista.

Uskonlain tulkinta on uskonnollisen eliitin käsissä ja sharia-laki maallisten lakien yläpuolella. Sanan- ja järjestäytymisen vapaus ovat tiukasti rajoitettuja. Uskonnollinen eliitti kontrolloi opetusta ja maan kaikkia medialähteitä sekä viihdeteollisuutta. Myös armeija ja turvallisuusjoukot ovat tiukasti uskonnollisen johdon käsissä. Muiden uskontojen harjoittajat elävät alistetussa asemassa. Suurin osa maan muslimeista kuuluu kaksitoistašiialaisuuteen.

Pitkän ja loisteliaan historian ansiosta Iran on täynnä taidetta ja arkkitehtuuria kaikilta ihmiskunnan historian aikakausilta, mutta historiallisten muistomerkkien on suurimmaksi osaksi annettu ränsistyä valkoisen vallankumouksen (1978–1979) jälkeen. Iranin valtionhallinnon piittaamattomuus kansalaisten elinoloista ja pitkään jatkunut kansainvälisten terroristiorganisaatioiden rahoittaminen, varustaminen ja kouluttaminen hiertävät Iranin ja muiden maiden välejä.

Iran on yksi maailman merkittävimmistä kansainvälisen terrorismin rahoittajista, joka myös varustaa ja kouluttaa terroristeja ja separatisteja eri puolilla Lähi-itää. Näistä tunnetuimpia kohteita ovat Gazassa toimivat Hizbollah ja Hamas sekä Irakissa toimivat terroristiryhmittymät Kata’ib Hizbollah, Harakat al-Nujaba ja Asa’ib Ahl al-Haq. Iranin toiminta alkoi vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen ja terroristien rahoittajien listalle maa liitettiin vuonna 1984.

Tasa-arvo

Iranin yleinen ihmisoikeustilanne on erittäin huono. Noin 19 prosenttia iranilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Nälänhädästä ja yksipuolisesta ruokavaliosta johtuvat terveyshaitat ovat yleisiä. 6,8 prosenttia iranilaisista lapsista kärsii aliravitsemuksesta aiheutuvasta vajaakasvuisuudesta ja pakolaisten kohdalla luku on epävarma, mutta moninkertainen. Lasten asema yhteiskunnassa on muutenkin heikko, ja vasta vuonna 2002 lasten pahoinpiteleminen kriminalisoitiin.

Iranin hallituksessa naisia on 5,9 prosenttia ja paikallisyhteisöjen hallituksissa 3,2 prosenttia. Maata johtavien uskonnollisten yhteisöjen johdossa ei ole naisia. Naisilla on arviolta vain noin 17,5 prosenttia työpaikoista. Naisten yhteenlaskettu tulo on arviolta noin 25 prosenttia miesten yhteenlasketusta tulosta suhteessa BKT:hen. Samalla kotityöt ja lasten hoitaminen ovat lähes yksinomaan naisten vastuulla.

Terveys ja puhtaus

Iran on yksi covid-19-pandemiakriisistä pahiten kärsineistä maista. Terveydenhuollon kapasiteetti on vakavasti ylikuormittunut ja lääkkeistä, hygieniatarvikkeista ja hoitotarvikkeista on pulaa. Terveydenhuoltojärjestelmän heikkouden ja kansainvälisten sanktioiden aiheuttamien rajoitteiden vuoksi myös kansainvälisen avun toimittaminen on ollut esteellistä. Merkittävä osa synnytyksistä tapahtuu alkeellisissa oloissa ja kaksi kolmasosaa alle 5-vuotiaiden lasten kuolemista tapahtuu ensimmäisen elinkuukauden aikana (1,24 prosenttia kaikista lapsista).

Iranissa asuu arviolta 2,25 miljoonaa paperitonta afgaanipakolaista. Lisäksi Iranin pakolaisista 586 000:lla on Afganistanin passi, 780 000:lla Afganistanin pakolaiskortti ja 20 000:lla Irakin pakolaiskortti. Pakolaisten työllistymismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset eikä heillä ole maata viljeltävänä eikä oikeutta omistaa karjaa. Tämän vuoksi nälänhätään ja yksipuoliseen ruokavalioon liittyvät terveyshaitat ovat pakolaisten keskuudessa erittäin yleisiä.

Turvallisuustilanne

Iranissa on käynnissä useita konflikteja ja turvallisuustilanne on huono. Vaikka suurimmaksi osaksi tilanne onkin rauhallinen, laajamittaisten ja väkivaltaisten mielenosoitusten riski on korkea, sillä poliittinen tilanne on herkkä. Myös poliisin ja turvallisuusjoukkojen laintulkinta on usein mielivaltaista ja yhteenotot kansalaisten kanssa toistuvasti väkivaltaisia. Erityisen heikko turvallisuustilanne on Irakin ja Afganistanin rajoilla sekä erityisesti Pakistanin vastaisella raja-alueella, jossa etniset konfliktit, huumekauppa ja yleinen lainsuojattomuus aiheuttavat vakavia turvallisuusriskejä. Myös Isis-verkon terroristisolujen toiminta on Iranin raja-alueilla aktiivista.

Iranin arvioidaan olevan merkittävä ihmiskaupan lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaa. Pakkotyön käyttö on Iranissa verrattain yleistä. Iranin hallitus ei ole osoittanut merkittävää halukkuutta puuttua pakkotyön, ihmiskaupan ja salakuljetuksen leviämiseen. Poikkeuksena tähän on huumekauppa, jota rajoittava lainsäädäntö on erittäin tiukka ja huumerikoksiin liittyvien kuolemanrangaistusten jakaminen on yleistä, mutta siitä huolimatta Iran on merkittävä kovien huumeiden kauttakulkumaa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

74 av 188

Iran sijoittuu sijalle 74 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Iranin taloutta leimaavat muutoksia vastustava politiikka, tehottomuus ja riippuvuus öljyn ja maakaasun viennistä. Iranin valtio omistaa ja johtaa satoja valtionyrityksiä, joista osa on puolustusvoimien ja osa valtaa lähellä olevien ihmisten hallinnassa. Useille aloille on luotu keinotekoisia monopoleja, minkä lisäksi katteettomat velat ja valtiontuet, valuutan painamisen valvonnan puute ja laajalle levinnyt korruptio muodostavat merkittävän taakan Iranin taloudelle ja heikentävät investoijien luottoa järjestelmään.

Yrittäminen on Iranissa erittäin hankalaa sekä lainsäädännön että valtionyritysten monopolististen toimintatapojen vuoksi. Puhtaasti yksityissektorin yritykset ovatkin harvoin pienyrityksiä ja pientiloja suurempia. Iranilla ei ole rahanpesua estävää lainsäädäntöä, ja kansainväliset rikollisjärjestöt ja ulkomaiset oligarkit hyödyntävätkin Irania rahanpesun toteuttamiseen.

Öljyn hinnan lasku on iskenyt Iranin talouteen lujaa ja talous supistuu vauhdilla. Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on yleistä (34,35 prosenttia). Vuonna 2017 Iranin työttömyysaste oli maailman 31. korkein. Noin 55 prosenttia Iranin BKT:sta tulee palvelusektorilta ja 35 prosenttia teollisuudesta.

Iranin tärkeimmät vientituotteet ovat raakaöljy (joka kattaa noin puolet viennistä), polyeteenit, asykliset alkoholit (liuotinalkoholi), raakarauta ja pähkinät. Eniten tuotteita viedään Kiinaan, Intiaan, Etelä-Koreaan, Turkkiin ja Arabiemiraatteihin. Iranin tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat riisi, maissi, radiotarvikkeet, soijavalmisteet ja soija. Eniten tuotteita tuodaan Kiinasta ja Arabiemiraateista. Vuonna 2019 Iran oli maailman suurin riisin tuojamaa.

Kehitys

Kansainvälisten kehitys-, avustus- ja tarkkailujärjestöjen toiminta Iranissa on hyvin vähäistä ja rajoitettua, minkä vuoksi luotettavaa dataa on saatavilla verrattain vähän. Iran pitää tiukkaa kuria siitä, ketkä voidaan laskea kansalaisiksi. Vasta vuonna 2019 hallitus salli iranilaisen äidin ja ei-iranilaisen isän lasten rekisteröitymisen Iranin kansalaisiksi.

Iranissa merkittävä osa koulutuksesta keskittyy uskonnolliseen opetukseen. Vuonna 2015 lakia muutettiin niin, että pakolaisten lapset saavat käydä koulussa, mutta siitä huolimatta arviolta 770 000 afgaanilasta on kokonaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Heidän lisäkseen erityisesti tytöt, syrjäseutujen lapset ja lapset, joilla on erityistarpeita, ovat vaarassa jäädä kokonaan vaille koulutusta.

Kansainväliset sanktiot ja valtionhallinnon harjoittama laajamittainen sensuuri ovat hidastaneet informaatioarkkitehtuurin ja erityisesti digipalveluiden kehitystä. Iranissa ei ole laillisesti toimivia yksityisiä uutiskanavia, journalismia tai digiviihdealan yrityksiä. Iranin sähköverkko kattaa kuitenkin koko maan ja lähes kaikilla iranilaisilla on kännykkä. Kännyköistä suurin osa on salakuljetettu maahan. Vain 11 prosentilla peruskouluista on käytössään internetyhteys.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Iran koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

86 022 843

Ihmistä maassa Iran

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 0

2,1

lasta per nainen maassa Iran

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13

13

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Iran

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

15 791

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Iran

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

6 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Iran

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 5

7,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Iran

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Iran

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 4

9,4

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Iran

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 6 10

8,55

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Iran

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

11,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Iran

Tasa-arvo

Työ