[[suggestion]]
Irlanti
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Dublin

Etniset ryhmät

Irlantilaisia 82,2 %, aasialaisia 2,1%, muita 15,7%

Kieli

Englanti ja iiri

Uskonto

Roomalaiskatolisia 78%, muita kristittyjä 5%, ortodokseja 1%, muslimeita 1%, muita 2%, ei uskontoa 10%, määrittelemättömiä 3%.

Väkiluku

4 982 904 (2021)

Valtiomuoto

Parlamentaarinen tasavalta

Pinta-ala

41 543 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

106 456 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

17. maaliskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Irlannin saari sijaitsee Pohjois-Atlantilla Ison-Britannian länsipuolella. Saaren koilliskärki Pohjois-Irlanti kuuluu Isolle-Britannialle. Muita maarajanaapureita Irlannilla ei ole. Suurin osa Irlannin vajaasta 5 miljoonasta asukkaasta asuu itärannikolla, jolla pääkaupunki Dublin sijaitsee. Länsirannikolle on kertynyt aikojen saatossa vähemmän asutusta todennäköisesti köyhän maaperän ja vaikeakulkuisemman maaston takia.

Suurin osa Irlannista on tasankoa, jota ympäröivät matalat vuoret. Korkeimmat huiput yltävät juuri ja juuri kilometrin korkeuteen. Rannikko on jylhää ja rikkonaista kalkkikivikalliota. Tyypillistä irlantilaista maisemaa ovat järvet, suot ja harjut, jotka ovat monien jääkausien muokkaamia. Jäätiköiden lisäksi maastoa on muokannut myös ihminen: lähes kaikki Irlannin metsät hakattiin jo 1800-luvun loppuun mennessä. Nykyisin metsiä yritetään palauttaa irlantilaiseen maisemaan istutushankkeilla. Merellisen sijaintinsa ja rajujen jääkausien aiheuttamien muutosten takia Irlannin eläimistöstä puuttuu monia tyypillisiä eurooppalaisia lajeja, kuten maamyyrä ja kaikki käärmeet. Eri lintulajeja on sen sijaan runsaasti.

Irlannissa vallitsee meri-ilmasto, eikä maan mikään kohta ole juuri sataa kilometriä kauempana rannikolta. Rannikkoalueilla sataa hyvin paljon ja tasaisesti vuoden ympäri, kun taas sisämaassa on hieman kuivempaa. Erityisesti länsirannikolla sataa runsaasti, sillä Atlantin ulapan matalapaineet törmäävät ensimmäisenä länsipuolen kukkuloihin ja vuoriin. Lämpötilat eivät juuri vaihtele maan sisällä: talvisin on muutama aste lämmintä, ja kesälämpötilat keikkuvat 20 asteen molemmin puolin. Irlannin leuto ja sateinen ilmasto soveltuu hyvin maatalouden, erityisesti karjankasvatuksen tarpeisiin.

Maassa on paljon teollisuutta, jonka päästöt aiheuttaisivat nykyistä suurempia ympäristöongelmia, elleivät Atlantin tuulet hajottaisi niitä. Maatalouden valumapäästöt uhkaavat vesistöjä, erityisesti sisämaan järviä.

Historia

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Irlannin saarelle noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua: paljon myöhemmin kuin esimerkiksi Suomeen. Kelttiläiset heimot alkoivat asuttaa Irlantia muutamaa sataa vuotta eaa., ja saari koostui lukuisista klaaneista tai pienistä kuningaskunnista. Pyhä Patrick saapui saarelle vuonna 432, ja kelttien perinteiset uskonnot väistyivät kristinuskon tieltä. 900-luvulta lähtien kuningas- ja klaanikunnat yhdistyivät yhden kuninkaan alaisuuteen.

Englantilaiset valloittivat osia Irlannista jo 1100-luvulla. Alkuun englantilaiset eivät saaneet koko maata haltuunsa, ja paikalliset vastustivat vierasta valtaa ponnekkaasti. Irlanti päätyi kokonaan Englannin valtaan vasta Englannin sisällisssodan päätteeksi vuonna 1649. Katolisia irlantilaisia sorrettiin Englannin vallan alla. Irlantilaiset kapinoivat moneen otteeseen valtaapitäviä vastaan. Englantilaiset pyrkivät hillitsemään kapinamielialaa ja itsenäistymishaaveita unionisopimuksella, joka tunnusti Irlannin kuningaskuntana osana Isoa-Britanniaa. 1800-luvun puolivälissä Irlannissa koettiin vakava talouskriisi ja nälänhätä, ja maan väkiluku laski kolmella miljoonalla. Miljoona kuoli ja kaksi miljoonaa muutti maasta, erityisesti meren taakse Yhdysvaltoihin, jossa asuu edelleen paljon irlantilaistaustaisia ihmisiä.

1900-luvulle tultaessa irlantilaiset eivät olleet unohtaneet unelmaa itsenäisyydestä, vaan kansallismieliset järjestäytyivät vuonna 1905 perustettuun Sinn Féin-puolueeseen, jonka johdolla tehty Pääsiäisvallankumous vuonna 1916 epäonnistui. Itsenäisyysliikkeen tukahduttamispyrkimykset johtivat sotaan Britannian kanssa vuosina 1919–1921, minkä päätteeksi solmittiin rauhansopimus, jossa Irlanti sai itsenäisyyden. Saari jaettiin Irlantiin ja Iso-Britannian hallitsemaan Pohjois-Irlantiin, minkä oli tarkoitus olla väliaikaista. Jaon vastustaminen ajoi kansan vuosina 1922–1923 sisällissotaan, jonka voittivat jakosopimuksen kannattajajoukot. Irlannista tuli uuden perustuslain mukaan tasavalta vuonna 1937, ja maa otti toisessa maailmansodassa etäisyyttä entiseen valloittajaansa Isoon-Britanniaan pysymällä liittoumien ulkopuolella.

Kiista Pohjois-Irlannista on hiertänyt pitkään Irlannin politiikkaa. Katoliset pyrkivät yhtenäiseen Irlantiin, ja protestantit kannattavat saaren pohjoisosan kuulumista Iso-Britanniaan. Konflikti muuttui avoimeksi väkivallaksi 1960-luvun lopulla. Merkittävin aseellinen ryhmä oli Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA, joka ajoi Pohjois-Irlannin liittämistä takaisin Irlantiin. Vasta vuonna 1998 saatiin aikaan rauhansopimus, jonka mukaan Pohjois-Irlanti säilyy osana Iso-Britanniaa, mutta sen yhteyksiä Irlantiin tiivistettiin ja katoliset saivat osuutensa maan hallinnossa. IRA ilmoitti lopettaneensa toiminnan vuonna 2005. Sinn Féin -puolueella oli tiiviit yhteydet IRA:n kanssa, ja sitä pidettiin IRA:n poliittisena siipenä.

Irlanti on ollut Euroopan yhdentymiskehityksessä mukana jo 1970-luvulta asti vähentääkseen riippuvuuttaan kaupankäynnistä Ison-Britannian kanssa. Se liittyi EU:hun heti perustamisen yhteydessä kansanäänestyksessä saadun vankan tuen perusteella. Vuonna 2008 irlantilaiset tosin hankaloittivat EU-yhdentymistä äänestettyään Lissabonin sopimusta vastaan; kansa hyväksyi sopimuksen vasta toisessa kansanäänestyksessä. Monista Länsi-Euroopan maista poiketen Irlanti ei ole sotilasliitto Naton jäsen.

Ekologinen jalanjälki

1 2 9

3,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Irlanti asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Irlanti on vakaa demokratia, jonka poliittinen kuohunta on rauhoittunut Pohjois-Irlannin tilanteen rauhoituttua Pitkänperjantain sopimuksen myötä 1990-luvun lopulla. Hallinnoltaan maa on parlamentaarinen tasavalta, jolla on kaksikamarinen parlamentti. 166 edustajan alahuone eli Dáil valitaan viiden vuoden välein vaaleilla, joissa noudatetaan suhteellisen vaalitavan muunnosta siirtoäänivaalitapaa. Ylähuone Seanadissa eli senaatissa on puolestaan 60 jäsentä, joita ei valitse kansa, vaan esimerkiksi pääministeri, yliopistot ja eri taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset toimijat. Irlannin valtionpäämies on Suomen tapaan presidentti, jolla on suppeat valtaoikeudet. Ylintä käytännön valtaa maassa pitää hallituksen johtaja, joka vastaa pääministeriä.

Irlannin poliittista kenttää hallitsevat edelleen sisällissodan aikana alkunsa saaneet puolueet: saaren jakamista vastustanut Fianna Fáil ja jakoa kannattanut Fine Gael. Fiánna Fail oli pitkään maan selvästi suurin puolue, ja se oli hallitusvastuussa vuosikymmeniä 2000-luvun alun talouskriisiin asti. Irlannin surkeasta taloustilanteesta syytetty Fianna Fáil kärsi vuoden 2011 parlamenttivaaleissa murskatappion, ja ensimmäistä kertaa suurimmaksi puolueeksi noussut Fine Gael muodosti koalitiohallituksen sosiaalidemokraattisen Labour-puolueen kanssa. Viime aikoina suosiotaan ovat nostaneet vihreä puolue ja Sinn Féin, jota on aikanaan pidetty IRA-terroristiryhmän poliittisena siipenä. Vuoden 2020 tiukissa vaaleissa kumpikaan kahdesta suuresta puolueesta ei pystynyt rakentamaan hallitusta yksinään, vaan ne muodostivat hallituksen yhdessä ensimmäistä kertaa maan historiassa.

Katolilaisuus on näkynyt pitkään Irlannin konservatiivisessa politiikassa: samaa sukupuolta olevien avioliitot laillistettiin vuonna 2015, ja abortti vasta vuonna 2019. Paine kumpaankin uudistukseen tuli kansanäänestyksistä. Irlanti on suuntautunut politiikassa länsinaapuriaan Isoa-Britanniaa selkeämmin länteen: EU-jäsenyyden lisäksi se kuuluu yhteisvaluutta euroon.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

7 av 188

Irlanti sijoittuu sijalle 7 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Irlannin talous on ailahdellut suuresti viime vuosikymmenien aikana. Vielä 1980-luvulla maan talous oli maatalousvoittoista ja bruttokansantuote yksi nykyisen EU:n matalimmista. 1990-luvulta lähtien Irlannin talous lähti huimaan kasvuun teknologiaosaamisen ja matalan yritysverotuksen ansiosta, ja maata nimitettiinkin Aasian talousihmeisiin verraten “kelttiläiseksi tiikeriksi”. Irlanti houkutteli myös runsaasti ulkomaisia sijoittajia.

Leveä elämä loppui kuitenkin vuoden 2008 talouskriisiin. Työttömyys lisääntyi voimakkaasti ja asuntojen hinnat romahtivat. Maan pankki- ja rakennussektorin aikaisempi kasvu osoittautui pitkälti kuplaksi. Irlannin pankit saatiin pelastettua Euroopan keskuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston lainoilla. Maan julkista taloutta supistettiin tuntuvasti vuoteen 2013 asti, ja maan julkinen velka on edelleen 70% luokkaa. Muutoin Irlannin talous on toipunut vuosikymmenen takaisesta romahduksesta hyvin teknologia-, rakennus- ja tietotekniikka-alojen johdolla.

Elinkeinorakenteeltaan Irlanti on palveluvoittoinen, sillä maan bruttokansantuotteesta yli 60% tulee palvelualoilta, 39% teollisuudesta ja vain prosentti maataloudesta. Maan työttömyysluku on hyvin alhainen, noin 5%, ja bruttokansantuote asukasta kohden yksi Euroopan korkeimmista. Maan tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat ja EU-maat, kuten Saksa ja Belgia, ja maasta viedään erityisesti lääke- ja kemianteollisuuden tuotteita sekä tietotekniikkaa ja ohjelmistoja. Irlannin kauppatase on reilusti ylijäämäinen, eli maa myy enemmän tuotteita ja palveluita kuin ostaa. Matalan yritysverotuksen vuoksi monet tietotekniikka-alan suuryritysten kuten Applen ja Microsoftin Euroopan pääkonttorit sijaitsevat Irlannissa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Irlanti koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

5 020 203

Ihmistä maassa Irlanti

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Irlanti

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3

3

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Irlanti

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

Ei tilastoja saatavilla

106 456

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Irlanti

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Irlanti

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 1

7,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Irlanti

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 0

9,0

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Irlanti

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Irlanti

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Irlanti

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Irlanti

Tasa-arvo

Työ