[[suggestion]]
Itä-Timor
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Dili

Etniset ryhmät

90 % timorilaisia (austronesialaisia ja papualaisia), 10 % muita (esimerkiksi kiinalaisia, indonesialaisia, portugalilaisia, brasilialaisia)

Kieli

tetum (virallinen), portugali (virallinen), indonesia, englanti sekä 16 muuta kieltä, joista suurimmat galole, mambae ja kemak

Uskonto

katolilaisia 98 %, muslimeja ja kristittyjä 1 %

Väkiluku

1 200 000

BKT per asukas

2 140 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Itä-Timor käsittää itäisen osan Timorin saaresta. Itä-Timorin maastoa hallitsevat vuoristot, jotka muodostuvat sammuneista tulivuorista. Lukuisat joet virtaavat vuoristosta alas rannikolle ja alankoalueet muodostuvat pääasiallisesti ruohikkotasangoista ja savannista. Ilmasto on trooppinen ja sitä leimaa sade- ja kuivuuskausien vaihtelu. Vuoristoalueilla on kylmempää niiden korkean sijainnin vuoksi. Joet tulvivat useasti sadekausina. Kuivuus on suuri ongelma muina aikoina ja maa on kärsinyt vaikeista kuivuuskausista joka kolmas tai neljäs vuosi. Myös metsäkadot aiheuttavat suuria ongelmia Itä-Timorille. Pääsyynä metsäkatoon on maatalouden laajasti käyttämä kaskeaminen. Itä-Timorin alkuperäiset metsät ovat vähentyneet huomattavasti ja tiheää metsää on enää jäljellä vain vaikeakulkuisimmilla alueilla. Metsien hakkuut ovat johtaneet voimakkaaseen maanpinnan eroosioon ja maa on erittäin altis tulville.

Historia

Alun perin Timorin saarella oli useita pieniä kuningaskuntia. Portugalilaiset saapuivat maahan 1500-luvulla, mutta heidän vaikutuksensa maahan oli vähäistä kunnes Portugali 1600-luvulla perusti alueelle pysyvän siirtokunnan. Vuonna 1859 saari jaettiin kahteen osaan eli itäosa jäi Portugalille ja Alankomaat saivat länsiosan. Nykyisin saaren länsiosa kuuluu Indonesialle, joka itsenäistyi vuonna 1949. Toisen maailmansodan jälkeen itätimorilaisten vastustus portugalilaisia kohtaan lisääntyi samaan aikaan kun vastikään itsenäistynyt Indonesia vaati Itä-Timoria itselleen. Vuonna 1975 Indonesia sitten miehittikin Itä-Timorin heti Portugalin vetäydyttyä saarelta. Miehitysajan ensimmäiset viisi vuotta olivat erittäin väkivaltaista aikaa ja noin 15 prosenttia Itä-Timorin väestöstä menetti henkensä. Itätimorilaiset tekivät yllättävän voimakasta vastarintaa, ja Indonesia harjoittikin kivenkovaa sulauttamispolitiikkaa Itä-Timorin sisäisen vastustuksen hajoittamiseksi. 1990-luvun lopulla Itä-Timor sai jonkinasteisen sisäisen itsehallinnon. Itä-Timor irrottautui Indonesiasta kansanäänestyksellä vuonna 1999, mikä johti laajaan kapinaan Indonesian tukeman Itä-Timoriin sijoitetun miliisin keskuudessa. 80 prosenttia maan kouluista, teistä ja sairaaloista tuhottiin, satoja ihmisiä kuoli ja lähes puoli miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan. YK johti Itä-Timoria vuosina 1999–2000 Turvallisuusneuvoston antamalla mandaatilla. Itä-Timor itsenäistyi lopulta 20. toukokuuta 2002.

Ekologinen jalanjälki

2

0,3

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Itä-Timor ville vi trenge 0,3 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Itä-Timor on tasavalta, jonka ylin johtaja on presidentti. Toimeenpanovalta jakautuu presidentin ja hallituksen kesken. Parlamentti valitsee pääministerin, joka johtaa hallitusta. Maan politiikkaa ja yhteiskuntaelämää leimaa voimakkaasti sen tuore itsenäisyys, ja siirtymäkauden aikana maan johtaminen olikin YK:n käsissä. Vuonna 2006 maan pääkaupungissa oli levottomuuksia. YK:n mukaan väkivalta oli seurausta köyhyydestä ja laajasta työttömyydestä, ja järjestö lähettikin maahan rauhanturvajoukkoja. Vuoden 2007 vaalien jälkeen oli myös väkivaltaa ja levottomuuksia, sekä presidentti että  pääministeri yritettiin murhata. Sittemmin maa on ollut poliittisesti vakaa. 
Suurimmalla osalla Itä-Timorin puolueista ei ole virallista ohjelmaa, vaan ne profiloituvat pitkälti johtajiensa, tiettyjen yhteisöjen ja historiallisten yhteyksien pohjalta. Laissa mainitaan että puolueiden joka neljännen ehdokkaan tulee olla nainen. 
Itä-Timorin väestön odotettu elinikä on alhainen ja lapsikuolleisuus on korkea. Vain puolella väestöstä on puhdasta vettä käytettävissään. Hallituksen päätehtävänä on jatkaa maan jälleenrakentamista sekä infrastruktuurin ja terveyspalvelujen kuntoon saattamista. Maassa on viime vuosina tapahtunut edistystä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

129 av 186

Itä-Timor er nummer 129 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Itä-Timor on maatalousmaa, ja sen talous perustuu yksinkertaiseen maanviljelyyn. Noin 70–80 prosenttia maan väestöstä elää tuottamalla ruokaa omiin tarpeisiin. Maa on köyhä ja riippuvainen avustuksista. Vuoden 1999 aikaisten taistelujen seurauksena talous luhistui ja bruttokansantuote (BKT) väheni 39 prosenttia. Kansainväliset toimijat kuten YK, Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki ovat auttaneet Itä-Timoria saamaan taloutensa jaloilleen. Työttömyysaste on korkea erityisesti kaupungeissa. Noin 80 prosenttia maan väestöstä ei ole palkatussa työssä ja monet elävät tuloilla, joita he saavat virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta. Itä-Timor on yksi niistä maista, jotka saavat eniten avustusta asukasta kohden. 40 prosenttia maan asukkaista elää köyhyydessä. 
Itä-Timor aloitti öljyn- ja kaasuntuotannon 2000-luvulla. Vuonna 2009 valtion budjetista tuli 95 prosenttia öljystä ja kaasusta. Maassa ei ole niiden jalostamiseen tarvittavaa teollisuutta, vaan jalostus tapahtuu Australiassa eikä tuo Itä-Timoriin työpaikkoja. Sopimuksen mukaan Itä-Timor saa tuloista  90 prosenttia ja Australia 10. Itä-Timor rahastoi öljytulot.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Itä-Timor koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

1 318 445

Ihmistä maassa Itä-Timor

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 5

3,6

lasta per nainen maassa Itä-Timor

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46

46

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Itä-Timor

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 140

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Itä-Timor

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 5 4 5
6 7 8 9 10

2

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Itä-Timor

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

3

0,4

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Itä-Timor

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

7,8

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Itä-Timor

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 8 8 9 10

6,81

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Itä-Timor

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

10,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Itä-Timor

Likestilling

Arbeid