[[suggestion]]
Itä-Timor
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Dili

Etniset ryhmät

Malaijit/polynesialaiset, papualaiset, pieni kiinalainen vähemmistö

Kieli

Tetum ja portugali (viralliset kielet), useita paikalliskieliä (tetun prasa, mambai, makasai, tetun terik, baikenu, kemak, bunak, tokodede, fataluku, waimaa, galoli, naueti, idate, midiki)

Uskonto

Katolilaiset 98 %, protestantit, muslimit ja muut yhteensä 2 % (2015)

Väkiluku

1 343 875 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

14 870 km2

Valuutta

Yhdysvaltojen dollari

BKT per asukas

4 418 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

20. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Timorin saari on Tyynellä merellä Malaijien saaristossa Australian pohjoispuolella. Itä-Timorin valtion muodostavat Timorin itäosa, lännempänä sijaitseva erillinen Oecussen kaistale sekä Atauron ja Jacon saaret. Timorin saaren länsipuoli kuuluu Indonesialle. Itä-Timorin rannikolla on riuttoja, pitkiä hiekkarantoja ja metsän peittämiä niemiä. Saaren keskiosassa on vuoria. Korkein huippu on Tatamailau (2963 m). Itä-Timorissa on yli sata jokea. Monet joenuomat ovat kuivia enimmän osan vuodesta. Sadekauden aikana ne täyttyvät ja tulvivat. Joet ovat lyhyitä. Ne saavat alkunsa vuorten ja kukkuloiden rinteillä ja laskevat mereen. Itä-Timorin ilmasto on lämmin. Vuorilla on viileämpää kuin alavalla rannikolla. Sadekausi ajoittuu joulukuusta huhtikuuhun. Alueella esiintyy toisinaan kovia myrskyjä.

Nino Konis Santanan luonnonpuisto on Timorin saaren itäkärjessä. Siellä kasvaa veripihkapuita, tohtorinpuita, santelipuita, tiikkiä ja kovapuuna tunnettua rantamerbauta. Alueella elää pussikiipijöitä ja kaksikymmentä lepakkolajia. Linnustoon kuuluvat kukastajat, epolettikaijat ja paratiisipeipot. Rannikolla on kosteisiin oloihin sopeutuneita mangrovemetsiä, mutta sisämaan metsien on siedettävä kuivuutta. Atauron saari sijaitsee Ombainsalmessa Itä-Timorin pohjoisrannikon edustalla. Saaren ympärillä on koralliriuttoja. Riutoilla on kyhmyhuulikaloja, napostajia ja muita värikkäitä kalalajeja. Meressä ui delfiinejä, valaita, rauskuja, haita, helmiveneitä ja kilpikonnia. Riutat ovat hieno sukelluskohde. Itä-Timor pyrkii lisäämään Atauron ympäristömatkailua.

Juoma- ja käyttöveden huono laatu on Itä-Timorin pahimpia ympäristöongelmia. Jätevedet saastuttavat juomavesilähteitä. Maailmanpankki rahoittaa Dilin vesihuollon parantamista. Vuonna 2021 rajumyrskyn rankkasateiden nostattamat tulvat aiheuttivat hävitystä Dilissä ja jokilaaksoissa. Sateet ja tulvat kuluttavat parhaita viljelymaita. Metsiä on kaadettu maanviljelyn tieltä. Metsistä on myös hankittu santelipuuta ja muita arvokkaita puulajeja. Itä-Timorin monilajiset luonnonmetsät ovat valtaosiltaan jo hävinneet. Itä-Timor tuottaa joka päivä 60 000 kiloa muovijätettä. Kaksi kolmasosaa muoveista päätyy mereen. Rantojen roskaantuminen on paha epäkohta saarivaltiossa, joka toivoo matkailusta kasvuelinkeinoa.

Historia

Timorin itäkärjestä Jerimalain luolasta on löydetty 40 000 vuotta vanhoja jäänteitä ihmisasutuksesta. Itä-Timorin eri seuduilla on myös kivikaiverruksia ja kalliomaalauksia, jotka on tehty tuhansia vuosia sitten. Timorin varhaisasukkaat ovat tulleet saarelle Etelä-Aasian eri osista useissa vaiheissa pitkän ajan kuluessa. 1000-luvulta alkaen itätimorilaiset ovat rakentaneet kivilinnoituksia. Saarelle on purjehtinut kauppiaita Kiinasta ja Jaavalta. He ovat tuoneet riisiä, kankaita ja metalliesineitä. Vastineeksi he ovat saaneet mausteita, hyväntuoksuista santelipuuta, mehiläisvahaa ja orjia. 1500-luvulla portugalilaiset saapuivat Timorille. 1600-luvulla Hollanti valtasi saaren länsiosan. 1800-luvun puolivälissä Hollanti ja Portugali jakoivat Timorin. Itä-Timor jäi Portugalin alaiseksi. Santelipuun vienti jatkui. Kahvinviljely aloitettiin ja siitä kasvoi uusi vientituote.

Toisen maailmansodan aikana Japani valloitti Itä-Timorin. Saarella syntyi voimakas vastarintaliike sekä kapina, jossa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Maailmansodan päätyttyä Itä-Timor palasi Portugalin siirtomaahallinnon alaisuuteen. Vuonna 1974 vasemmistolainen sotilasliike kukisti Portugalin oikeistodiktatuurin ja siirtomaavalta purkautui. Itä-Timorin vapautusliike Fretilin julisti maansa itsenäiseksi. Indonesian joukot tunkeutuivat Itä-Timoriin. Indonesia miehitti maata vuoteen 1999 asti. Miehityksen aikana nälkä ja väkivalta tappoivat yli sata tuhatta ihmistä. Vuonna 1999 Itä-Timorissa järjestettiin kansanäänestys YK:n valvonnassa. Lähes 80 prosenttia äänestäjistä toivoi Itä-Timorille itsenäisyyttä.

Indonesian hallintoa kannattavat aseryhmät aloittivat kansanäänestyksen jälkeen väkivalta-aallon, jossa surmattiin 1400 ihmistä. Aseryhmät tuhosivat kouluja ja terveyskeskuksia. Useita kyliä ja osia Dilin kaupungista poltettiin. Indonesian armeija ja aseryhmät pakottivat 200 000 ihmistä siirtymään Itä-Timorista Indonesian hallitsemille alueille. YK lähetti Itä-Timoriin rauhanturvaajia. Vuonna 2001 YK järjesti maan ensimmäiset parlamenttivaalit. Vuonna 2002 Itä-Timor itsenäistyi ja siitä tuli YK:n tunnustama valtio. 2000-luvulla Itä-Timorissa esiintyi väkivaltaisia levottomuuksia. Vuonna 2006 YK:n oli taas lähetettävä maahan rauhanturvajoukkoja. Rauhanturvaajien työ päättyi vuonna 2012. Vuonna 2022 Itä-Timorin presidentiksi valittiin Jose Ramos-Horta.

Vuonna 1996 Ramos-Horta sai yhdessä piispa Carlos Felipe Ximenes Belon kanssa Nobelin rauhanpalkinnon tunnustukseksi pitkäaikaisesta työstä pienen kansan riippumattomuuden hyväksi. Nobelin lautakunta toivoi palkinnon edistävän Itä-Timorin vaikean tilanteen rauhanomaista ratkaisua. 

Ekologinen jalanjälki

3

0,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Itä-Timor asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Itä-Timorin presidentti ja parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Viimeisin presidentin vaali oli vuonna 2022. Presidentiksi valittiin Jose Ramos-Horta. Virkakausi on viisivuotinen. Parlamentin jäsenet valitaan myös viiden vuoden kaudelle. Viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 2018. Enemmistön saanut puolue tai vaaliliitto muodostaa hallituksen. Pääministerillä ja hallituksella, ja siten parlamentilla, on enemmän käytännön poliittista valtaa kuin presidentillä. Itä-Timorissa valta on viime vuosina siirtynyt rauhanomaisesti hallitukselta toiselle, vaikka poliittiset kiistat ovat välillä kovia ja repiviä. Hallituksia vastaan on esitetty syytöksiä taloudellisista väärinkäytöksistä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Itä-Timor on vapaa maa.

Itä-Timorin alueelta etsittiin öljyä jo 1970-luvulla Portugalin siirtomaavallan aikana. Kun Indonesia valtasi maan vuonna 1976, ulkomaiset yhtiöt keskeyttivät luonnonvarojen kartoitukset. 1980-luvun lopulla Australia ja Indonesia sopivat keskenään Itä-Timorin merialueiden öljyn hyödyntämisestä. Öljy ja kaasu alkoivat tuottaa itsenäiselle Itä-Timorille suuria tuloja vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2005 vuoteen 2021 Itä-Timor on saanut öljyn ja kaasun myynnistä yhteensä 23 miljardia dollaria. Tästä Itä-Timorin valtio on käyttänyt hallinnon ja menojen rahoittamiseen 13 miljardia dollaria. Muu osa varoista on sijoitettu öljyrahastoon, jonka avulla on ollut tarkoitus edistää maan kehitystä sekä tuotantoelämän monipuolistamista. Parhaina vuosina Itä-Timorin öljytulot ovat olleet 500 miljoonaa dollaria vuodessa. Öljyn esiintymät ovat kuitenkin ehtyneet. Vuonna 2020 raakaöljyn vienti tuotti Itä-Timorille 63 miljoonaa dollaria. On mahdollista, että Itä-Timorin merialueilta löydetään uusia öljy- ja kaasuvarantoja. Jos lisäesiintymiä ei löydy, Itä-Timorin olisi sijoitettava viisaasti öljyrahaston vielä jäljellä olevat varat, jotta maalla olisi uusia elinkeinoja sitten, kun öljytuloja ei enää ole.

Vuonna 2020 Itä-Timorin tuonnin arvo oli kuusi kertaa suurempi kuin viennin arvo. Öljyrahastosta kulutukseen siirretyillä varoilla on hankittu ruokatarvikkeita ja muita tuontitavaroita. Öljyvaroilla, sekä Itä-Timorin saamalla kansainvälisellä kehitysyhteistyörahoituksella, on myös katettu monien tukiohjelmien kustannukset koronaepidemian aikana. Ilman öljyrahastoa ja kehitysyhteistyötä iso osa väestöstä olisi ajautunut köyhyyteen koronalaman vuoksi. Ulkomailla asuvien itätimorilaisten kotimaahan lähettämät rahalähetykset ovat nekin edistäneet taantumasta selviytymistä hyvin tärkeällä tavalla.   

Itä-Timorin perustuslaissa vahvistetaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Parlamentissa 40 prosenttia edustajista on naisia. Kuntatason päätöksenteossa naisten osallistuminen on heikkoa. Alle 5 prosenttia paikallispäättäjistä on naisia. Naisten pahoinpitelyt ja sukupuolinen väkivalta ovat yleisiä. Yli puolet naisista on kärsinyt lähisuhdeväkivallasta. Miehillä on eniten valtaa päättää perheen rahan käytöstä. Poikia ja miehiä suositaan koulutuksessa ja työelämässä. Naisia syrjitään perintöjen jaossa. Naiset omistavat 40 prosenttia pienyrityksistä ja heillä on tärkeä osuus pientilojen tuotannossa ja maataloustuotteiden myynnissä. Vain 20 prosenttia tuotantomaasta on naisten omistuksessa. Yli puolet Itä-Timorin työikäisistä miehistä ja 25 prosenttia naisista tekee palkkatyötä. Valtion työntekijöistä naisten osuus on 29 prosenttia.

Inhimillisen kehityksen indeksi

12

138 av 188

Itä-Timor sijoittuu sijalle 138 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Itä-Timorin alemman keskitulotason maaksi. Aasian kehityspankin mukaan 23 prosenttia itätimorilaisista yritti vuonna 2021 tulla toimeen alle kahdella eurolla päivässä. Köyhyys on kuitenkin vähentynyt viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Vuonna 2017 köyhien osuus oli 42 prosenttia väestöstä. Vuonna 2019 39 prosenttia työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta ja kalastuksesta, 16 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 44 prosenttia palvelualoilla. Itä-Timorissa kävi 75 000 ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat lähes 80 miljoonaa dollaria. Puolet Itä-Timorille saapuneista matkailijoista oli australialaisia.

Itä-Timorin maanviljelijät kasvattavat maissia, riisiä, maniokkia, bataattia, papuja, vihanneksia ja hedelmiä. Vientituotteita ovat kahvi ja vanilja. Maatilat ovat yleensä pieniä ja tuottavuus on alhainen. Tilojen koko on keskimäärin 1,5 hehtaaria. Tuotantomaat sijaitsevat usein rinteillä, jotka ovat alttiita maan kulumiselle. Suuri osa Itä-Timorissa kulutettavista ruokatarvikkeista tuodaan ulkomailta. Eläintaudit ovat aiheuttaneet tuhoja sikaloissa ja kanaloissa. Kalastus on pienimuotoista ja valtaosa rannikkovesien saaliista myydään lähimarkkinoille. Maatiloille on rakennettu kalankasvatusaltaita. Kiinalainen kalastuslaivasto on harjoittanut avomerenpyyntiä Itä-Timorin merialueella.

Vuonna 2020 Itä-Timorin viennin arvo oli 98 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 622 miljoonaa dollaria. Öljyn ja kaasun osuus oli yhteensä lähes 80 prosenttia koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat kahvi ja vanilja. Suurimpia vientimaita olivat Singapore, Etelä-Korea, Japani, Yhdysvallat ja Kanada. Tuontimaita olivat Indonesia, Kiina, Singapore, Australia ja Malesia. Maailmanpankin tilastojen mukaan Itä-Timor on viimeisten viidentoista vuoden aikana saanut kansainvälistä kehitys- ja rahoitusapua vuosittain yli 200 miljoonaa dollaria. Ulkomailla asuvat itätimorilaiset lähettivät vuonna 2020 kotimaahan perheilleen yhteensä 155 miljoonaa dollaria. Itätimorilaiset ovat lähteneet töihin Australiaan, Etelä-Koreaan ja Eurooppaan. Iso-Britanniassa asuu 20 000 itätimorilaista.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Itä-Timor koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

1 369 431

Ihmistä maassa Itä-Timor

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 5

3,6

lasta per nainen maassa Itä-Timor

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42

42

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Itä-Timor

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

4 418

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Itä-Timor

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

2

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Itä-Timor

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

4

0,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Itä-Timor

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 9 9 10

7,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Itä-Timor

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Itä-Timor

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 8 8 9 10

6,81

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Itä-Timor

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

10,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Itä-Timor

Tasa-arvo

Työ