Itävalta
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Wien
-
Etniset ryhmät
- itävaltalaiset 91,1 %, entiset jugoslaavit 4 % (kroaatiat, sloveneenit, serbit, bosniakit), turkkilaiset 1,6 %, saksalaiset 0,9 %, muut 2,4 % (2001)
-
Kieli
- saksa (virallinen kieli) 88,6 %, turkki 2,3 %, serbia 2,2 %, kroatia (virallinen kieli Burgenlandin osavaltiossa) 1,6 %, muut (ml. slovania, virallinen kieli Kärntenin osavaltiossa; unkari, virallinen kieli Burgenlandin osavaltiossa) 5.3 % (2001)
-
Uskonto
- roomalaiskatolilaiset 73,6 %, protestantit 4,7 %, muslimit 4,2 %, muut 3,5 %, muut 2 %, ei uskontoa 12 % (2001)
-
Väkiluku
- 8 200 000
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 83 855
-
Valuutta
- Euro
-
BKT per asukas
- 50 552 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 26. lokakuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Itävalta on pinta-alaltaan pieni valtio keskellä Eurooppaa. 60 % maasta on vuoristoa. Alpit hallitsevat maisemaa etelässä ja lännessä, missä on alppi-ilmasto. Laaksojen poikki voi matkustaa maan halki, mutta tieverkkoon kuuluu paljon laaksoja ylittäviä siltoja ja vuorten läpi halkovia tunneleita. Maan koillis- ja itäosissa maasto on tasaisempaa. Idässä osittain Unkarin puolella sijaitsee myös Itävallan suurin järvi Neusiedler, joka on valittu myös Unescon maailmanperintökohteeksi rikkaan eläimistönsä vuoksi. Tonava, Euroopan toiseksi pisin joki, virtaa Itävallan pohjoisosien halki. Tonavan varrella on useita vesivoimaloita ja se on edelleen tärkeä kuljetusväylä. Itävallassa lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat korkeuskäyrien mukaan. Ilmasto on leudointa maan itäosien alangoilla ja kuivinta Wienin pohjoispuolella. Happamat sateet ovat tuhonneet 25 % Itävallan metsistä. Nykyisin Itävalta ottaa ympäristöhaasteet vakavasti. Maassa on säädetty tiukkoja lakeja sen suhteen, että saastuttaja joutuu maksamaan aiheuttamansa vauriot. Itävalta on ottanut aktiivisen roolin myös kansainvälisen yhteisön ilmastokeskusteluissa.
Historia
Arkeologisten löytöjen perusteella nykyinen Itävallan alue on asutettu ainakin 300 000 vuotta sitten. 400-luvulla eaa. keltit valloittivat alueen. Sen jälkeen useat eri kansanryhmät hallitsivat aluetta, kunnes siitä tuli vuonna 962 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osa. Keisarikunta hajosi vuonna 1806, jolloin Itävalta-Unkarin keisarikunta syntyi. 1800-luvun loppua kohden kehittyi myös poliittinen sionismi, jonka tavoitteena oli juutalaisten kansallisvaltio. Samanaikaisesti poliitikot Itävalta-Unkarissa alkoivat kohdella juutalaisia toisen luokan ihmisrotuna. Tässä ympäristössä kasvoi myös Adolf Hitler. Vuonna 1914 Itävalta-Unkarin kruununprinssi murhattiin Sarajevon laukauksina tunnetussa selkkauksessa. Tapahtumat olivat lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle. Neljä vuotta myöhemmin Itävalta-Unkari ja Saksa hävisivät sodan, mikä johti Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin hajoamiseen. Kovat olosuhteet maailmansotien välisenä aikana johtivat poliittisen liikehdinnän voimistumiseen ja fasistien valtaannousuun Saksassa vuonna 1934. Neljä vuotta myöhemmin Itävalta liitettiin Saksaan, ja maa taisteli saksalaisten puolella toisessa maailmansodassa. Itävallassa ei ole vieläkään käsitelty julkisesti toisen maailmansodan aikaisia asioita samalla tavalla kuin Saksassa – osittain siksi, että liittoutuneet maat asettivat Saksan yksin vastuuseen sodasta ja natsismista.
Ekologinen jalanjälki
3,5
Yhteiskunta ja politiikka
Itävalta on yhdeksän osavaltion muodostama liittovaltio. Presidentti nimittää liittokanslerin, joka on hallituksen päämies. Toisesta maailmansodasta lähtien Itävaltaa on hallinnut porvarillisen kansanpuolueen (Österreichische Volkspartei, ÖVP) ja sosialidemokraattien (Sozialistische Partei Österreich, SPÖ) koalitio. Viimeisen 30 vuoden aikana äärioikeistolainen, EU- ja maahanmuuttovastainen Vapauspuolue (Freiheitliche Partei Österreich, FPÖ) on kasvanut merkittävästi, ja puolue on istunut myös hallituksessa. Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa SPÖ ja ÖVP säilyivät suurimpina puolueina, vaikka menettivät kannatuksiaan. Vaalien voittaja oli FPÖ, joka lisäsi kannatustaan 3,9 prosenttia. Hallituksen muodostivat SPÖ ja ÖVP, joilla molemmilla on seitsemän ministeriä. Hallituksen johtoon liittokansleriksi valittiin toistamiseen Werner Faymann (SPÖ). Myös presidentti Heinz Fischer on sosialidemokraatti. Itävallassa on ollut verrattain alhainen työttömyysaste myös globaalin talouskriisin aikana vuoden 2008 jälkeen. Maassa on kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka muistuttaa Pohjoismaissa käytössä olevaa mallia.
Inhimillisen kehityksen indeksi
19 av 186
Talous ja kaupankäynti
Itävalta on hyötynyt EU-maista eniten unionin itälaajentumisesta 2000-luvulla. Itävaltalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa itäeurooppalaisiin maihin ja kaupankäynti maiden välillä on kasvanut, mikä on myös lisännyt Itävallan talouskasvua. Bruttokansantuote asukasta kohden on ollut yksi Euroopan korkeimmista jo 1980-luvun lopulta lähtien. Veroaste on ollut Itävallassa aikaisemmin eurooppalaisittainkin korkea, mutta 2000-luvun puolella verotusta on kevennetty huomattavasti. Globaali finanssikriisi on nopeuttanut Itävallassa inflaatiota. Toinen ongelma maan taloudessa on koulutetun työvoiman puute. Ongelmaa on osittain ratkaistu ulkomaista työvoimaa palkkaamalla. Vaikka noin 40 % Itävallan pinta-alasta on maatalouden käytössä, alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on alle 2 %. Itävalta on luomuviljelyn edelläkävijämaa Euroopassa. Luomuviljelyn osuus kokonaistuotannosta on noin 20 prosenttia. Valtaosa BKT:stä tulee teollisuus- ja palvelusektorilta, missä erityisesti turismin osuus on merkittävä. Itävallan tärkein kauppakumppani on Saksa. Kaupankäynnistä noin 70 % tapahtuu EU:n sisällä.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Itävalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
9 006 398
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,6
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
4
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
50 552
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
6,9
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
