Itävalta

Maantiede

Itävalta on keskieurooppalainen sisämaavaltio. Itävallan länsinaapureita ovat Sveitsi ja Liechtenstein, pohjoisessa ovat Saksa ja Tšekki, idässä Slovakia ja Unkari, etelässä Slovenia ja Italia. Itävallan länsiosa on vuoristoinen. Alppien vuoriketjut hallitsevat maan keskiosienkin maisemia. Korkein huippu on Grossglockner (3798 m).

Itävallan tiheimmin asutut osat ovat idässä, alavilla mailla. Pääkaupunki Wien on Tonavan rannalla. Tonava on ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväylä vuosisatojen ajan, iso joki virtaa Saksasta Itävaltaan ja täällä Wachaun aprikoosi- ja viinitarhojen ja metsien peittämien kukkuloiden halki kohti Wieniä. Wienistä joki jatkaa Bratislavaan Slovakian puolelle.

Wien on vanha roomalaisen sotilasleirin paikalle syntynyt kaupunki. Wien on hallinnon ja liike-elämän keskus, tunnettu eurooppalainen kulttuurikaupunki. Wienissä asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Toiseksi isoimmassa kaupungissa Grazissa asukkaita on kolmesataa tuhatta. Graz on yliopistojen ja opiskelijoiden kaupunki. Seitsemänkymmentä prosenttia itävaltalaisista asuu kaupungeissa.

Itävallan maa-alasta lähes puolet on metsiä. Alppien rinteillä kasvaa mäntyä, sembramäntyä, kuusta ja lehtikuusia. Korkeammalle siirryttäessä puusto vähenee ja tilalle tulee alppiniittyjä. Huiput ovat karuja, usein lumipeitteisiä. Laaksoissa on lehtimetsiä, joissa yleisiä lajeja ovat vaahterat, tammet, saarnet ja pyökit. Melkein kolmasosa Itävallan pinta-alasta on luonnonsuojelualueita.

Tonava-Auenin kansallispuisto auttaa suojelemaan isoa tulvatasankoa. Mutkittelevan joen varressa on särkkiä ja lampia. Alueella elää kauriita, majavia, suokilpikonnia, kuningaskalastajia, suohaukkoja ja merikotkia. Hohe Tauernin vuorilla on jylhiä rinteitä ja jäätä. Retkeilijät ihailevat alppitähtiä. Vuorilla on gemssejä, alppivuohia, maakotkia ja partakorppikotkia.

Tonavan laaksossa kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat leutoja. Vuotuiset sademäärät ovat samanlaisia kuin Suomessa. Alpeilla kesät ovat viileitä ja talvet ovat kylmiä. Vuorilla sataa enemmän kuin alavilla mailla. Itävallan vuorilla on satoja jäätiköitä. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää jäätiköiden sulamista. Tutkijat arvelevat, että kolmenkymmenen vuoden kuluttua Itävallassa ei enää ole jäätiköitä.

Historia

Itävallasta on löydetty yli kaksisataa tuhatta vuotta vanhoja esi-ihmisten asuinpaikkoja. Luolien ja kalliosuojien asukkaat olivat neandertalinihmisiä. Nykyihminen tuli alueelle kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Willendorfista ja Galgenbergista on löytynut pieniä kiviveistoksia, joilla on ikää yli kaksikymmentä tuhatta vuotta. Veistokset esittävät naisia. Varhaisten metsästäjien saaliseläimiä olivat peurat, jänikset ja mammutit. Eläinten luista tehtiin työkaluja ja koruja.

Tonavan laaksossa nykyisen Wienin lähellä oli maanviljelijöiden yhdyskuntia jo kahdeksan tuhatta vuotta sitten. Neljä tuhatta vuotta sitten Mondseen järvellä lähellä Salzburgia oli paalujen päälle rakennettuja kyliä. Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten alkoi syntyä kelttikansojen yhteenliittymiä, Itävallan ensimmäisiä paikallisvaltioita. Keltit kävivät kauppaa Rooman kanssa. Vientituotteita olivat rauta, kulta ja suola.

Kaksi tuhatta vuotta sitten nykyisen Itävallan alueet olivat osa Rooman valtakuntaa. 300-luvulta alkaen Rooman valta heikkeni. Itävalta oli kansainvaellusten näyttämö. Seudulle tuli germaaneja ja slaaveja. 800-luvulta alkaen Itävalta kuului Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtapiiriin. 1400-luvulla Itävallan arkkiherttuakunta vahvistui alueensa mahtivaltioksi. Vuonna 1867 perustettiin Itävalta-Unkari, kaksoisvaltio, jota hallitsi Itävallan keisari.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkari hajosi. Vuonna 1920 Itävallasta tuli tasavalta. Vuonna 1938 maa liitettiin natsi-Saksaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto miehittivät Itävaltaa kymmenen vuoden ajan. Vuonna 1955 maailmansodan voittajavaltiot tunnustivat Itävallan itsenäiseksi liittotasavallaksi. Miehitysjoukot poistuivat maasta.

Vuonna 1955 Itävalta hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Itävaltalainen Kurt Waldheim toimi YK:n pääsihteerinä vuodesta 1972 lähtien vuoteen 1981 asti. Kansainvälisessä politiikassa Itävalta on pysytellyt puolueettomana. Wieniin on rakennettu suuri kansainvälinen keskus, jossa toimii monia YK:n järjestöjä. Itävalta liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995.

Itävaltalainen Bertha von Suttner sai Nobelin rauhanpalkinnon ensimmäisenä naisena vuonna 1905. Bertha oli Itävallan sodanvastaisen liikkeen johtaja. Hänen kirjansa Aseet pois! heijasti hänen kokemuksiaan Punaisen Ristin työntekijänä Venäjän ja Turkin sodassa. Bertha von Suttner ajoi kansainvälisen yhteistyön puitteiksi sopimuksia, jotka kannustaisivat rauhaan väkivallan ja tuhon sijasta. Bertha von Suttnerin kuva on nyt itävaltalaisissa kahden euron kolikoissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Itävalta on liittotasavalta. Liittovaltioon kuuluu yhdeksän osavaltiota. Liittopresidentti valitaan yleisillä vaaleilla kuuden vuoden kaudelle. Istuva presidentti voidaan valita vain kerran uudelleen. Vuonna 2022 presidentti Alexander Van der Bellen valittiin toiselle kaudelle. Liittovaltion hallitusta johtaa kansleri. Vuonna 2025 liittokansleriksi nimitettiin kristillisdemokraattisen Kansanpuolueen johtaja Christian Stocker.

Itävallassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, liittoneuvostossa, on kuusikymmentäkaksi osavaltioiden valitsemaa jäsentä. Alahuoneessa, kansallisneuvostossa, on 183 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2024 vaaleihin osallistui kaksitoista puoluetta. Viisi puoluetta sai kansanedustajia. Suurimmaksi ryhmäksi nousi laitaoikeistolainen Vapauspuolue. Lähes kahdeksankymmentä prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 65 on naisia.

Vuonna 2024 Vapauspuolue sai 57 kansanedustajaa. Edellistä hallitusta johtanut vanhoillinen Kansanpuolue menetti kaksikymmentä edustajapaikkaa ja jäi toiseksi 51 kansanedustajalla. Vaikka Vapauspuolue voitti vaalit, se ei saanut enemmistöä parlamentissa, eikä muiden puolueiden tukea enemmistöhallitukseen. Maaliskuussa vuonna 2025 muodostettiin kolmen puolueen hallitus, jonka takana on kansanedustajien enemmistö: Pääministeri Stockerin hallituksessa ovat Kansanpuolue, sosiaalidemokraatit ja liberaalipuolue.

Itävallan talouskasvu on juuttunut paikoilleen ja hintojen nousu on kaventanut ihmisten ostovoimaa. Vapauspuolue on hankkinut suosiota jyrkillä asenteilla Euroopan unionia ja maahanmuuttajia vastaan. Vuoden 2024 vaalien jälkeen laitaoikeiston kannatus on edelleen kasvanut mielipidemittauksissa. Itävalta on arvoiltaan ja maailmankuvaltaan vanhoillinen yhteiskunta. Nyt itävaltalaisten haasteena on, kuinka eletään ja menestytään kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa.

Itävaltalainen Elfriede Jelinek sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Palkintolautakunta kiitti sointuvaa kieltä, jota rikastavat erilaiset äänet, soraäänetkin. Jelinekin näytelmät, romaanit ja runot käsittelevät usein valtaa ja alistamista.

Talous ja kaupankäynti

Itävalta on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta kuusi prosenttia. Kahden seuraavan vuoden aikana talous elpyi. Sen jälkeen talouskasvu tyrehtyi. Vuonna 2026 Itävallan talouden odotetaan kasvavan vajaan prosentin. Talouskasvua ovat hidastaneet energian kallistuminen ja kotimaisen ostovoiman väheneminen. Vientimarkkinoilla Itävallan kilpailukyky on heikentynyt, kun tuottavuus ei ole parantunut riittävästi.

Kolme prosenttia Itävallan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 72 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Itävallassa on monipuolinen teollisuus. Vahvimpia teollisuusaloja ovat ruoantuotanto, auto- ja koneteollisuus, selluloosa- ja paperiteollisuus, puunjalostus, elektroniikkatuotanto ja kemian teollisuus. Tuottavuutta halutaan nyt kohottaa sijoittamalla lisävoimavaroja tieteelliseen tutkimukseen, uuteen teknologiaan ja tuotekehittelyyn.

Vuonna 2024 Itävallan tavaraviennin kokonaisarvo oli 180 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 185 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, autot, lääkkeet ja rokotteet, kulta, rauta ja teräs, paperi, puutavara, sähkö ja virvoitusjuomat. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Yhdysvallat, Italia, Sveitsi ja Unkari. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Kiina, Italia, Tšekki ja Sveitsi.

Itävallassa käy vuosittain neljäkymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat yli kolmekymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailupalveluissa työskentelee kolmesataa tuhatta itävaltalaista. Turisteja kutsuvat hiihtokeskukset ja Alpit. Hallstattin kylämaisema on kuvankaunis. Wienissä viehättävät kahvilat, palatsit, kaupunkivilinä ja taide. Tonavan laaksossa on viinitiloja. Eisriesenweltin jääluola Saltzburgin lähellä on jäätyneiden jättiläisten valtakunta.

Luovan talouden alat työllistävät kaksisataa tuhatta itävaltalaista. Musiikkitapahtumat houkuttelevat kansainvälistä yleisöä. Itävaltalaisia elokuvaohjaajia on palkittu. Peliteollisuus kasvaa. Itävallassa on sataviisikymmentä menestyvää pelialan yritystä. Luovan talouden kokonaisliikevaihto on noin kolmekymmentä miljardia euroa vuodessa.