Jamaika
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Kingston
-
Etniset ryhmät
- afrikkalaista alkuperää 91,2 %, sekoittunutta alkuperää 6,2 %, muita 2,6 %
-
Kieli
- englanti, murteet
-
Uskonto
- protestantteja 62,5% (seitsemännen päivän adventistit 10,8%, helluntailaiset 9,5%, muut Church of God -herätysliikkeet 8,3%, baptistit 7,2%, Uuden testamentin Church of God 6,3%, Jamaikan Church of God 4,8% Church of God -profetiakirkko 4,3%, anglikaanit 3,6%, muut kristityt 7,7%), roomalaiskatoliset 2,6%, muu tai tuntematon 14,2%, ei uskontoa 20,9%
-
Väkiluku
- 2 900 000
-
Pinta-ala
- 10 991 km2
-
Valuutta
- Jamaikan dollari
-
BKT per asukas
- 9 242 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- elokuun 1. maanantai
-
Muut maasivut
Maantiede
Jamaika on saarivaltio Karibianmerellä, noin 145 km Kuubasta etelään. Pääkaupunki Kingston sijaitsee lounaisrannikolla. Suurin osa saaresta on kalkkikivestä muodostunutta tasankoa, ja saaren sisäosat ovat vuoristoisia: korkeimmat Sinisillä vuorilla kohdat nousevat yli 2200 metriin. Pieniä jokilaaksoja on paljon, mutta joet eivät ole koskisuutensa vuoksi purjehduskelpoisia. Ilmasto on alavilla mailla trooppinen ja ylängöillä leuto.
Maan ympäristöongelmiin kuuluvat vedenjakelu ja jätteiden käsittely. Rannikkovesiä ovat saastuttaneet viemäröintijätteet, öljyonnettomuudet ja teollisuuden päästöt. Myös mittavat bauksiittikaivannot saastuttavat vettä punaisella mutalietteellä. Lisäksi maankuluminen eli eroosio on ollut ongelmana: metsiä tuhoutui 7 prosentin vuosivauhdilla vuosina 1990–1995. Myös maata ympäröivät koralliriutat ovat kärsineet.
Historia
Eteläamerikkalaiset arawakit asuttivat Jamaikaa ennen Kolumbuksen saapumista saarelle 1494. Vuonna 1510 alkaneen espanjalaismiehityksen aikana arawak-väestö tuhoutui tautien, orjuuden ja sodankäynnin myötä. Ensimmäiset afrikkalaisperäiset orjat tuotiin jo 1517. Vuonna 1655 brittijoukot valtasivat saaren ja 1670 Iso-Britannia siirtyi viralliseksi haltijaksi.
Sokerintuotanto teki Jamaikasta maailman arvokkaimman siirtomaan yli 150 vuodeksi. Iso-Britannia poisti orjuuden vuonna 1834. Poliittista valtaa jamaikalaiset saivat vasta 1930-luvulla ja ensimmäiset vaalit pidettiin 1944. Maa liittyi Länsi-intian liittovaltioon vuonna 1958 mutta erosi kolme vuotta myöhemmin jamaikalaisten äänestäjien vastustuksen takia. Itsenäisyyden maa sai vuonna 1962, mutta pysyi kuitenkin Brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä.
Maastamuutto on Jamaikalla ollut aina voimakasta. Kun Yhdistyneet kuningaskunnat rajoitti maahanmuuttoa vuonna 1967, suurimmat muuttovirrat suuntautuivat Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Noin 20 000 jamaikalaista muuttaa Yhdysvaltoihin joka vuosi, ja 200 000 vierailee maassa vuosittain.
Ekologinen jalanjälki
1,1
Yhteiskunta ja politiikka
Vuoden 1962 perustuslaki rakensi parlamentaarisen järjestelmän Iso-Britannian mallin mukaiseksi. Muodollinen valtionpäämies on kuningatar Elisabet II, joka osoittaa kenraalikuvernöörin omaksi edustajakseen Jamaikalla pääministerin suositusten pohjalta. Toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Lakeja säädetään kaksikamarisessa parlamentissa, joka koostuu senaatista ja edustajistosta. Pääministeri ja hallitus valitaan parlamentin edustajista.
Maan poliittinen järjestelmä on ollut verrattain vakaa koko itsenäisyyden ajan. Hallitusvallassa ovat vuorotelleet keskusta-oikeistolainen Jamaica Labour Party, JLP ja sosialidemokraattinen People´s National Party, PNP. Rastafarien kansanliikkeellä on myös poliittista vaikutusvaltaa. Vuoden 2011 parlamenttivaalit voitti PNP ja pääministeriksi valittiin toisen kerran Portia Simpson-Miller. Hän onnistui neuvottelemaan maalle uuden lainasopimuksen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa vuonna 2013. Lainaehdot sisältävät mm. vaatimuksia budjettileikkauksista maan valtaisan valtionvelan supistamiseksi. Leikkaukset ovat aiheuttaneet laajoja protesteja mm. ammattiyhdistysliikkeen taholta. Valtion velan lisäksi rikollisuus ja väkivalta ovat erittäin suuri yhteiskunnallinen ongelma. Hallituksen tavoitteena on puolittaa rikollisuus vuoteen 2017 mennessä. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan huumeiden vastaisessa taistelussa on tapahtunut jonkin verran edistystä, mutta maassa on yhä yli 250 rikollisjengiä. Maa on myös ihmiskaupan lähde-, välittäjä- ja kohdemaa, mihin hallitus on pyrkinyt puuttumaan.
Inhimillisen kehityksen indeksi
100 av 188
Talous ja kaupankäynti
Jamaikan taloudelle kansainvälisen talouden hidastuminen vuoden 2008 jälkeen oli kovempi kolaus kuin useille muille Latinalaisen Amerikan maille. Pitkäaikaiset ongelmat kuten kauppataseen alijäämä, mittava työttömyys ja alityöllistyneisyys sekä korkea valtionvelka (130 % BKT:sta) hidastavat talouskriisistä selviämistä. Maan infrastruktuuri on heikko, eikä sen rakentamiseen ole sijoitettu tarpeeksi varoja. Lisäksi vaikea työttömyys (16 % työvoimasta) pahentaa rikollisuutta kuten jengiväkivaltaa, jota huumekauppa entisestään siivittää.
Jamaikan talous on riippuvainen palvelusektorista. Se tuottaa 60 % bruttokansantuotteesta. Turismi, ulkomaiset rahalähetykset sekä bauksiitti- ja alumiinikaivannot ovat pääasiallisia tulolähteitä. Rahalähetykset ulkomailla asuvilta jamaikalaisilta ovat merkittäviä, sillä ne tuottavat 20 % bruttokansantuotteesta eli saman verran kuin turismi, joskin taloustaantuma pienensi niiden määrää. Vuonna 2010 Jamaika aloitti tärkeitä toimia taloutensa parantamiseksi. Velkaohjelmia yksinkertaistettiin kulujen leikkaamiseksi, ja maa teki sopimuksen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa saadakseen apua laman aiheuttamiin ongelmiin.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Jamaika koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
2 973 462
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,9
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
13
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
9 242
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
2,9
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,3
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
8,81
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
