[[suggestion]]
Japani
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Tokio

Etniset ryhmät

Japanilaisia 97 %, kiinalaisia 0,7 %, eteläkorealaisia 0,4 %, vietnamilaisia 0,3 %, filippiiniläisiä 0,2 %, brasilialaisia 0,2 %, nepalilaisia 0,1 %, taiwanilaisia 0,1 %

Kieli

Japani

Uskonto

Shintolaisuus* 69,0 %, Buddhalaisuus* 66,7 %, Kristinusko 1,5 %, Muut 6,2 % *Shintolaisuuden ja buddhalaisuuden samanaikainen harjoittaminen on hyvin yleistä.

Väkiluku

126 050 796

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

377 970 km2

Valuutta

Yen (jeni)

BKT per asukas

42 940 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

11. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Japanin tuhannet saaret ovat osa pitkää ja tektonisesti aktiivista merenalaisten vuoristojen ketjua. Saaret ovatkin pääosin erittäin vuoristoisia. Suuria tasamaa-alueita ei ole ja vain pieni osa pinta-alasta on asumiseen ja viljelyyn soveltuvaa. Vuoriston nuoren iän vuoksi jokilaaksot ovat pääasiassa hyvin kapeita ja joet lyhyitä ja nopeasti virtaavia. Maanjäristyksiä on vuosittain yli tuhat.

Japanin ilmasto vaihtelee voimakkaasti eri saarten välillä. Maan pohjoisosat ovat kylmän, subarktisen Oyashio-merivirran vuoksi hyvin kylmiä ja eteläosat lämpimän Kurosivon eli Japaninvirran ansiosta trooppisia. Yhteisenä piirteenä on kuitenkin monsuunituulten vaikutus ilmastoon. Talvisin Siperian korkeapaineen ilmasto törmää Tyynenmeren matalapaineen ilmastoon ja tuo mukaan lännestä puhaltavan talvimonsuunin, joka keväisin lisää länsirinteiden sateisuutta.

Historia

Varhaisimmat asumisen merkit Japanin saarella on ajoitettu 30 000 vuoden taa. Noin ajalle 15 000 eaa. ajoitetut saviastiat lukeutuvat maailman vanhimpiin. Japanilaisen kulttuurimyytin mukaan ensimmäinen yhtenäinen imperiaalinen linja alkoi Keski-Japanissa vuonna 660 eaa., mutta kiinalaiseen historiankirjoitukseen Japani pääsee ensimmäisen kerran vasta vuonna 111 jaa. Vuonna 552 buddhalaisuus saapui Korean niemimaan kautta Japaniin, mutta alkoi pian kehittyä omaleimaiseen, voimakkaan kiinalaisvaikutteiseen suuntaan.

Vuonna 645 kunnianhimoiset Taika-uudistukset jakoivat maaomaisuuden uudelleen ja toivat mukanaan modernin verorekisterin. Samalla ne keskittivät valtaa entisestään. Trendi jatkui, kun vuonna 1185 Minamoto no Yoritomo valloitti keisarikunnan, nosti maalaisaatelisten soturien asemaa ja toi feodaalijärjestelmän Japaniin. Hän asetti itsensä shoguniksi eli kenraaliksi (vuonna 1192) ja jätti keisarin pitkälti nukkehallitsijan asemaan. Keisarillinen hovi hoiti seremoniallisia ja byrokraattisia tehtäviä, mutta tie valtaan kävi armeijan kautta, joskin vuosien 1199–1203 jälkeen shogunin yläpuolella käytännössä toimivan regentin titteli oli perinnöllinen. Perinnöllisen sotilasvallan aikaa kestikin lopulta vuoteen 1869. Valtakunta ei ollut kuitenkaan yhtenäinen ja sotilasvallankumoukset seurasivat toisiaan, kunnes vuonna 1467 valtakunta hajosi keskenään sotiviin sotilasvaltakuntiin.

Zen-buddhalaisuus vallitsi 1200- ja 1300-luvuilla, ja 1600-luvulla uusi kilpailija, kristinusko, saapui portugalilaisten jesuiittojen mukana Japaniin. Sitäkin tärkeämpää oli kuitenkin kauppayhteyksien avautuminen länteen. Eurooppalaisten tuliaseiden avulla Nobunaga valloitti muut aluehallitsijat (daimiot) ja yhdisti merkittävän osan keskistä Japania. 1590-luvulla Nobunagan seuraaja jatkoi valloituksia, mutta jo vuosina 1600–1603 uusi sisällissota toi Japaniin uuden shogunin ja uudet poliittiset tuulet. Shogun Togugawan noustua valtaan Japani sulkeutui ulkomaisilta vaikutteilta vuonna 1636, mitä seurasi pitkä rauhan ja poliittisen yhtenäisyyden aika.

Herätys maailman muuttuneeseen luonteeseen tuli vuonna 1854, kun Yhdysvaltojen modernit sotalaivat rantautuivat Japaniin ja pakottivat maan avautumaan. Maahantunkeutujien aseellinen ja teknologinen ylivalta toi mukanaan poliittisen mullistuksen Japaniin. Sisällissodan jälkeen uusi keskusvaltainen valtio aloitti pitkän taloudellisten ja hallinnollisten uudistusten sarjan. Ulkomaisten vaikutteiden lähes varaukseton omaksuminen johti teollisuuden nopeaan kehittymiseen, ja 1800-luvun lopulla Japani oli jo alueen teknologisesti kehittynein valtio. Samalla maatalouden ja maanjaon uudistukset johtivat siihen, että Japanin asukasluku kaksinkertaistui vuosina 1873–1935.

Vuonna 1894 alkaneet valloitussodat jatkuivat suurella menestyksellä toiseen maailmansotaan asti. Vuodesta 1936 Japani oli liitossa Saksan kanssa. Valloitetut alueet Japani alisti teollisen tuotantonsa moottoreiksi, mutta siirtomaahallinto oli järjestelmällisesti niin julmaa, että sen jättämät arvet näkyvät edelleen eri puolilla Indopasifista aluetta. Yhdysvaltojen pudotettua ydinpommit Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945 Japani antautui ehdoitta. Liittoutuneiden kirjoittama rauhansopimus vei Japanilta sen valloittamat alueet, palautti japanilaiset siirtolaiset kotimaahansa ja demilitarisoi valtion.

Vuonna 1947 Japanille kirjoitettiin uusi perustuslaki, minkä jälkeen Japanin orastava demokratisaatio alkoi. Yhdysvaltojen miehitys loppui Japanissa vuonna 1952 ja Japani liittyi YK:hon vuonna 1956. Samalla Japani jatkoi määrätietoista ja keskusjohtoista innovaatiopolitiikkaa, jonka ansiosta Japanin talous kasvoi vauhdilla 1990-luvun puoliväliin asti. Silloin Japanin talouskupla puhkesi ja maa syöksyi kymmenvuotiseen lamaan.

Ekologinen jalanjälki

1 2 7

2,8

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Japani asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,8 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Japani on perustuslaillinen monarkia ja kaksikamarinen yhtenäisvaltio, jossa keisarin rooli on seremoniallinen. Lainsäädännöllinen valta on keskitetty pääministerin kabinettiin. Japanin parlamentti valitsee itselleen pääministerin. Japanin alahuoneessa on 480 jäsentä, joista 300 valitaan yhden paikan vaalipiireistä enemmistövaalitavalla ja 180 yhdestätoista vaaliblokista puolueiden listoilta suhteellisella vaalitavalla. Ylähuoneen 242 jäsenestä 146 valitaan 47 prefektuurivaalipiiristä ja loput 96 koko valtion alueelta puolueiden listoilta. Prefektuurien johtajana toimii kuvernööri. Alahuone on ylähuonetta voimakkaampi, mutta pääministeri voi päätöksellään hajottaa vain alahuoneen.

Global Democracy Ranking luokittelee Japanin maailman 18. demokraattisimmaksi valtioksi ja myös lehdistön ja sananvapauden taso on korkea. Keskeisimmät demokratian esteet liittyvätkin sukupuolten eriarvoiseen asemaan ja korkeaan taloudelliseen eriarvoisuuteen niin rikkaiden korostuneiden vaikutusmahdollisuuksien (kalliit kampanjat, mediaomistukset, korruptio) kuin köyhemmän väestönosan osallistumismahdollisuuksien puutteidenkin kautta.

Tasa-arvo

Japanin tasa-arvotilanne on heikko. Valtavan taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi myös sukupuolten välisessä tasa-arvotilanteessa on merkittävää parantamisen varaa. Köyhimmän väestönosan poliittiset osallistumismahdollisuudet ovat heikot ja sosiaalipalveluiden puute kuormittaa kansalaisia epätasaisesti. Työntekijöiden järjestäytyminen on tiukasti rajoitettua ja minimipalkka alhainen.

Maailman talousfoorumin sukupuolten tasa-arvoraportti 2021 luokittelee Japanin maailman 121. tasa-arvoisimmaksi maaksi (vertailluista 153 maasta). Japani on pudonnut 11 sijaa alemmas vuoden 2018 arviosta. Haitalliset rooliodotukset myös rajoittavat naisten poliittista ja yhteiskunnallista osallistumista.

Vain 14,5 prosenttia hallituspaikoista ja 12,9 prosenttia paikallishallinnon paikoista on naisten hallussa, ja vain 2,1 prosenttia työnantajista on naisia. Yritysten ylimmän johdon kohdalla luku on huomattavasti pienempi. Korkean palkkaepätasa-arvon lisäksi sosiaalipalveluiden vakava puute ja rooliodotukset pakottavat naiset usein jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja miehen vanhempia. Myös naisten ”ennaltaehkäisevä” irtisanominen on yleistä, kun he saavuttavat tietyn iän, koska riittäviä lainsäädännöllisiä esteitä irtisanomiselle ei ole, mutta äitiyslomakorvausten maksaminen on pakollista. Miehiä samat rajoitukset eivät koske, ja siksi myös tyttöjen kouluttamiseen panostetaan suhteessa vähemmän. OECD:n vuonna 2017 teettämän arvion mukaan naiset kattavatkin vain 18,2 prosenttia työvoimasta.

Myös sukupuolittunut ja seksuaalinen väkivalta on laajalle levinnyttä sukupuolten välisten valtaerojen ruokkiessa sitä. Naisten on usein vaikeaa hakea ja saada apua perheväkivallan uhriksi joutuessaan.

Erityisen vaikea tilanne on vammaisten, etnisten vähemmistöjen, samaa sukupuolta olevien parien ja avioeron läpikäyneiden naisten kohdalla. Kaikkien edellä mainittujen kohdalla tasa-arvolainsäädännössä on vakavia puutteita. Japani on etnisesti erittäin yhtenäinen valtio ja ulkomaalaisten on poikkeuksellisen vaikea saada Japanin kansalaisuutta. Japanin japanilaiset vähemmistökansalaisuudet ryukyuan (n. 2,2 milj.), ōbeikei (n. 2 500) ja ainu (Japanin arvion mukaan heitä on n. 25 000 ja riippumattomien arvioiden mukaan n. 200 000) ovat pitkälti tunnustamattomia, eikä perinteisillä elintavoilla, kielillä ja kulttuuripiirteillä ole merkittävää suojaa.

Terveys ja puhtaus

Japanin terveydenhuollon taso on erittäin korkea ja yleisterveys hyvä. Terveyspalveluiden hinta kuitenkin rajoittaa niiden saavutettavuutta köyhemmän väestönosan keskuudessa.

Covid-19-pandemiakriisi on kuormittanut maan terveydenhuoltojärjestelmää merkittävästi, mutta pääosin se on kestänyt. Japanin eristäytymisaste on ollut korkea ja rokotekampanja edennyt nopeaan tahtiin.

Turvallisuustilanne

Japanin turvallisuustilanne on vakaa, joskin vakavien maanjäristysten ja taifuunien riski on oleellinen.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

19 av 188

Japani sijoittuu sijalle 19 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Japanin talouskasvu oli maan avautumisesta 1854 lähtien aina noin vuoteen 1995 asti voimakkaan keskusjohtoisen teollistumisen sekä massiivisten koulutuspanostusten ja innovaatiotukien ansiosta erittäin nopeaa. Sittemmin talouden vetureina toimineet konglomeraatit ovat leikanneet tuotanto- ja kehitysbudjeteistaan, ja saavutettujen etujen puolustaminen on korvannut uusien vaikutteiden omaksumisen. Samalla palkkojen kasvu on hidastunut ja osittain jopa taantunut, mikä heikentää merkittävästi kotimaan markkinoiden työntövoimaa. Japanin talous onkin vajonnut taantumaan neljä kertaa sitten vuoden 2008.

Tästä huolimatta vuonna 2017 Japani oli ostovoimakorjatusti mitattuna maailman neljänneksi suurin talous. Vuonna 2001 Japani putosi Kiinan taakse ja vuonna 2012 Intian taakse. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Japanin ikääntyvä väestö ja riippuvuus tuontienergiasta ja luonnonvaroista hidastavat talouden kasvua.

Alhaisen korkotason ansiosta Japanin äärimmäisen korkea valtionvelka ei toistaiseksi aiheuta merkittävää taakkaa valtiontaloudelle, mutta kurssinmuutokset voivat kasvattaa velanvaikutuksia. Japanin etuna on kuitenkin se, että velasta poikkeuksellisen suuri osa on keskuspankin ja kotimaisten velkakirjojen omistajien käsissä, mikä vähentää velkataseen haavoittavuutta.

Japanin tärkeimmät vientituotteet ovat autot, ajoneuvonosat, mikropiirit, erikoiskoneet ja robotit (joiden maailman suurin viejä Japani on) sekä laivat. Eniten japanin tuotteita ostavat Yhdysvallat ja Kiina, mutta myös Etelä-Korea, Taiwan (kiinalainen Taipei) ja Thaimaa. Japanin tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat raakaöljy, maakaasu, hiilipuristeet, mikropiirit ja radiotarvikkeet. Japanin tärkein vientimaa on Kiina, mutta myös Yhdysvallat, Australia, Etelä-Korea ja Saudi-Arabia muodostavat merkittävän osuuden kokonaisviennistä.

Kehitys

Japani on pitkälle kehittynyt maa, jonka tie-, energia- ja informaatioverkot ovat kattavia ja kehittyneitä ja etäpalvelut saavutettavia. Valtionhallintoa lukuun ottamatta Japani on myös poikkeuksellisen pitkälle digitalisoitunut yhteiskunta, mutta varhaisen lähdön vuoksi palvelut harvoin keskustelevat keskenään ja yhteyskäytäviä on vähän ja keskusrekisterit heikkoja. Useissa julkispalveluissa pitääkin edelleen kirjoittaa asiat käsin ja paperit toimittaa tulostettuina.

Japanin energiaverkko nojaa lähes kokonaan ulkomaantuontiin erityisesti öljyn, mutta myös kivihiilen ja maakaasun muodossa. Ydin-, vesi-, tuuli- ja biovoimalla on kaikilla parin prosentin rooli Japanin energiantuotannossa. Japanin energiatehokkuuden aste on korkea.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Japani koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

126 050 796

Ihmistä maassa Japani

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 3

1,4

lasta per nainen maassa Japani

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3

3

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Japani

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

11

42 940

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Japani

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Japani

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 4

8,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Japani

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 8

9,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Japani

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Japani

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Japani

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Japani

Tasa-arvo

Työ