[[suggestion]]
Jordania
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Amman

Etniset ryhmät

arabit 98 %, tšerkessit, armenialaiset ja tšetšeenit yhteensä 2 %

Kieli

Arabia (virallinen)

Uskonto

muslimit 97,2 % (pääasiassa sunni), kristityt 2,2 %, muut 0,6 %

Väkiluku

8 185 000

Pinta-ala

89 342 km2

Valuutta

Jordanian dinaari

BKT per asukas

9 048 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

25. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Jordania sijaitsee Lähi-idässä Akabanlahden ja Kuolleenmeren rannalla. Sen naapurimaita ovat Israel, Saudi-Arabia, Syyria ja Irak. Maan hedelmällisin alue on sen keskiosassa Jordanin laaksossa, joka jakaa maan itä- ja länsiosaan. Laakso on viljelyn keskus, jossa kasvaa muun muassa oliiveja ja eukalyptusta. Itäosa on aavikkoa tai puoliaavikkoa ja länsiosissa sataa marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Jordaniassa tavataan vain vähän eläimiä, sillä monet lajeista (kuten strutsit, leijonat, gepardit ja antiloopit) metsästettiin sukupuuttoon jo 1900-luvun alkupuolella. Myös kosteikoilla elävien lintujen määrä on vähentynyt dramaattisesti kuivuuden tuhottua niiden elinalueet. Aavikoilla elää kuitenkin edelleen kettuja, jäniksiä, susia, jyrsijöitä ja sakaaleja sekä kukkuloilla kivinäätiä, villisikoja, piisikoja ja siilejä. 

Muiden alueen maiden tavoin Jordania taistelee aavikoitumista, liikahakkuuta, liikalaiduntaa, eroosiota ja vedenpuutetta vastaan. Alueella on yritetty toteuttaa useampia yhteisiä vesiprojekteja, mutta ne ovat kariutuneet poliittisiin kiistoihin tai epävakauksiin. Vuonna 2002 Jordania ja Israel sopivat yhteisestä projektista, jossa pumpataan vettä punaisesta merestä Kuolleeseenmereen sen pelastamiseksi kuivumiselta. Kuolleenmeren vedenpinta laskee vuosittain metrin, koska siihen laskeva Jordanvirta on liiallisessa maatalouden käytössä.

Historia

Jordaniassa on ollut asutusta jo kivikaudesta saakka, yli 8000 vuotta. Alue on ollut sekä kristittyjen, juutalaisten, että arabien hallinnassa. Jordania liitettiin vuonna 1516 Osmanien (Ottomaanien) valtakuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen arabinationalistit vaativat alueelle itsenäisyyttä, mutta Ranska ja Iso-Britannia kieltäytyivät. Koko Lähi-itä jaettiin suurvaltojen kesken mandaateiksi. Britit irrottivat 80 prosenttia Palestiinan mandaatistaan Transjordanian emiraatiksi. Sen armeijaa, taloutta ja ulkopolitiikkaa valvoi isäntämaa Iso-Britannia. 

Transjordania itsenäistyi brittien hallinnosta vuonna 1946 ja sen viralliseksi nimeksi tuli Jordanian hashemiittinen kuningaskunta (tämä tarkoittaa jotakin, joka on läheisesti sukua profeetta Muhammedille). Kun Israelin perustettiin 1948, Jordan ja muut arabivaltiot ryhtyivät sotaan Israelia vastaan. Jordania valtasi Jordan-joen nk. Länsirannan alueet. Se osallistui vuonna 1967 käytyyn ns. kuuden päivän sotaan, jossa se menetti Länsirannan Israelille.


Sotien seurauksena Jordania on vastaanottanut valtavan määrän palestiinalaispakolaisia. Vuosikymmenten kuluessa vajaat kaksi miljoonaa on saanut maasta turvapaikan.
Jordania luopui vaatimuksistaan Länsirannan takaisin saamiseksi vasta vuonna 1988, ja se on solminut rauhansopimuksen Israelin kanssa vuonna 1994. Vain Jordanialla ja Egyptillä on rauhansopimus Israelin kanssa.  

Ekologinen jalanjälki

1 2

1,3

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Jordania ville vi trenge 1,3 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Jordania on perustuslaillinen kuningaskunta. Kuningas on Abdullah II, joka nousi valtaan isänsä Husseinin jälkeen 1999. Kuninkaan valta on vahva: hän nimittää pääministerin ja myös muut ministerinimitykset edellyttävät hänen suostumustaan. Kuninkaalla on valta hajottaa parlamentti. Hän käytti tätä valtaoikeuttaan erityisesti ns. Arabikevään jälkeen (2011) ja on myös ahkerasti vaihtanut pääministeriä. Kuninkaan valtaa ei ole kuitenkaan kyseenalaistettu ja hän nauttii suurta arvostusta. Kuningatar Rania on taustaltaan palestiinalaista sukua. Abdullah II  on pyrkinyt tekemään uudistuksia koulutukseen, terveydenhoitoon ja talouden edistämiseksi. Hän on pyrkinyt myös uudistamaan lainsäädäntöä, ja mm. kunniamurha on kielletty.

Parlamentti on kaksikamarinen jakautuen senaattiin ja alahuoneeseen. Kuningas nimittää senaatin 55 jäsentä ja se on tasaveroinen lainsäätäjä yhdessä alahuoneen kanssa. Yleisellä äänioikeudella parlamenttiin valitaan 130 edustajaa. Naisilla on oma kiintiö (15 edustajaa), kristittyjen kiintiö on yhdeksän edustajaa, tserkassieilla ja tshetsheeneillä on kolme edustajaa. Lisäksi parlamentissa on beduiinikiintiö, joka käsittää yhdeksän edustajaa. Vuodesta 2015 vaalitapa oli ensimmäistä kertaa suhteellinen, mistä puolueet hyötyvät. Jordanian yhteiskunnassa henkilön heimolla on edelleen suuri merkitys, sillä puoluejärjestelmä on vielä kehittymätön.


Syyskuun 2016 parlamenttivaalien äänestysprosentti ja varsin laimeaksi, sillä vain 37 % äänioikeutetuista käytti ääntään. Kolme vuotta aiemmin äänestysprosentti oli 57.
Muslimiveljenkunnalla on jo perinteitä puolueena, mutta se on boikotoinut vaaleja jo kahdesti  (2010, 2013) pitäen niitä epäoikeudenmukaisina. Syyskuussa 2016 se osallistui vaaleihin nimellä Islamic Action Front. Islamistit liittoutuivat yhteen mm.  kristillisten kanssa The National Coalition for Reform -yhteenliittymässä, mutta se sai vain 15 paikkaa, vaikka gallupit olivat ennustaneet ryhmittymälle jopa 20-30 paikkaa. Naiset lisäsivät osuuttaan saaden viisi paikkaa yli kiintiön eli 20 paikkaa. Jordaniaan pakoon siirtyneet noin miljoona irakilaista eivät saaneet äänestää.  Lisäksi syyrialaisia on maassa yli 650 000. 

Pakolaisista aiheutuvilla yhteiskunnallisilla jännitteillä on vaikutuksia Jordanian turvallisuustilanteeseen. Syntyperäiset jordanilaiset on perinteisesti nähty etuoikeutettuina muun muassa taloudellisesti.

Jordanialaiset ovat nuori kansa: yli puolet on iältään alle 24-vuotiaita. Yli 90 prosenttia on jordanialaisista osaa lukea. Koulutus on ilmaista kaikille 6-16-vuotiaille.

Jordania ei ole ollut yli 10 vuoteen äärijärjestöjen terrori-iskujen kohteena. Vuonna 2005 ääri-islamistijärjestö al-Qaida ja sen johtaja Abu al-Zarqawi järjesti verilöylyn, jossa sai surmansa 57 ihmistä. Joulun alla 2016 terroristit tappoivat 10 ihmistä poliisiasemille suuntautuneissa iskuissa.  Jordania  on osallistunut äärijärjestön Isisin vastaisiin ilmaiskuihin.  Syyrian sotaa on Jordaniaan paennut arviolta puoli miljoonaa ihmistä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

101 av 186

Jordania er nummer 101 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Toisin kuin muilla arabimailla, Jordanialla ei ole öljyvaroja. Sen talouden tila on vahvasti riippuvainen naapurimaiden tilanteesta.

Jordaniassa on vain vähän luonnonvaroja ja maanviljelyä rajoittaa sopivan viljelymaan ja kasteluveden puute. Sillä on kuitenkin runsaasti fosfaattia ja Jordania onkin fosfaattimalmin suurimpia tuottajia.  


Maa ei ole omavarainen, vaan riippuvainen ruuan tuonnista. Lisäksi Jordania on riippuvainen tuontienergiasta, öljystä ja maakaasusta. Se on kuitenkin kehittänyt kuningas Abdullahin II:n johdolla itselleen edistyksellistä energiaohjelmaa, jossa käytetään tuulienergiaa ja pyritään vähentämään energiankulutusta ottamalla aurinkoenergiaa laajasti käyttöön.  Jordania on lisäksi tilannut ydinenergiaa Venäjältä, nesteytetyn maakaasun tuotanto on alkanut samoin kuin Israelin offshore-kaasuntuotanto.
Turismi on tärkeä elinkeino, samoin kuin it-ala, vaatetusteollisuus, lannoitteet ja petrokemia.  

Pääasiallisin vientimaa on Yhdysvallat, jonne suuntautuu neljäosa maan kokonaisviennistä (Saudi-Arabia 16,5%, Irak 10,3%, Intia 8,7%, Yhdistyneet arabemiraatit 4.8%, Kuwait 4,4% [2015]). Saudi-Arabiasta tuodaan öljyä ja se on tuonnin ykkösmaita.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Jordania koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

10 203 134

Ihmistä maassa Jordania

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 5

2,6

lasta per nainen maassa Jordania

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16

16

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Jordania

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

3

9 048

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Jordania

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Jordania

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Jordania

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 9

3,0

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Jordania

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 8

9,82

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Jordania

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

11,1

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Jordania

Likestilling

Arbeid