[[suggestion]]
Kambodža
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Phnom Penh

Etniset ryhmät

95,6 % khmerejä, 2,4 % tšameja. 1,5 % kiinalaisia, 0,2 % vietnamilaisia, 0,3 % muita

Kieli

Khmer (virallinen), ranska, englanti, tšam, vietnam, tampuan

Uskonto

97,1 % Buddhalaisuus (valtionusko), 2,0 % Islam, 0,3 % Kristinusko, 0,5 % Muut

Väkiluku

16 946 446

Valtiomuoto

Parlamentaarinen monarkia

Pinta-ala

181 040 km²

Valuutta

Riel

BKT per asukas

4 683 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

9. marraskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Merkittävä osa Kambodžan pinta-alasta on vuoristojen ympäröimää alamaata. Lounaaseen, itään ja pohjoiseen maa-ala nousee ohuen metsän peittäminä kukkuloina kohti vuoristoa. Lounaassa Kravanhvuoristo jättää taakseen kapean rantakaistaleen.

Khone-vesiputouksina Laosista laskeva Mekongjoki ja valtava Tonle Sap -järvi ovat Kambodžan suurimmat vesistöt. Sadekaudella Mekong syöttää vettä Tonle Sapiin virtaavaan Sabjokeen ja tuplaa järven koon, mutta kuivalla kaudella joen virtaussuunta muuttuu. Tämän ainutlaatuisen ilmiön ansiosta alueella on yksi maailman tuottoisimmista makean veden kalakannoista.

Kambodžan ilmasto on trooppinen ja kahden monsuunituulen muokkaama. Touko–lokakuussa Intian monsuuni tuo mukanaan voimakkaan lounaistuulen ja rankkasateet, kun taas marras–maaliskuussa Tyynenmeren monsuuni tuo koillisesta lauhkeampia ja kuivempia tuulia. Vuoden kylmimmänkin kuukauden (tammikuu) keskilämpötila on 28 astetta ja kuumimman (huhtikuu) 35 astetta.

Historia

Lingvistisen historiantulkinnan mukaan mon-khmer (kieliryhmä, johon khmer kuuluu) kehittyi Mekongjoen yläjuoksulla ja levittäytyi nykyisen Thaimaan alueelle noin 200-luvulla eaa. Intialaiset kansat levittivät kieliryhmän länteen. 700-luvulta alkaen kauppa ja kulttuurinvaihto indomalaijalaisten (oseanialaisten) kanssa vaikuttavat olleen yleistä, ja Kambodža saattaakin olla 600-luvun lopulla käynyt Jaavan vallan alla. Kansat saattoivat myös saapua Kiinan työntäminä pohjoisesta idän rannikkoa pitkin noin 1000- ja 1500-lukujen välillä. 1700-luvulta alkaen kanssakäynti Kiinan kanssa tiivistyi ja vuosisatojen kuluessa kiinalaiset kauppiaat nousivatkin taloudellisesti määräävään asemaan, kunnes kommunistinen vallankumous vuonna 1975 takavarikoi heidän omaisuutensa.

Suurimman osan historiaansa Khmer oli merkittävä alueellinen imperiumi, joka piti sisällään kaikkien Kambodžan nykyisten naapurimaiden alueita. Ajanlaskun alusta 700-luvulle peräkkäiset khmervaltakunnat Chenla ja Funan hallitsivat Etelä-Aasian rannikon ja pitkän jokiverkoston kauppaa. 800-luvulla Khmer yhdistyi, laajentui ja saavutti huippunsa 1100-luvulla, jolloin Khmer oli Etelä-Aasian suurin imperiumi. Tuolloin rakennettiin myös kuuluisa Angkor Wat -temppeli. Kirjallisten lähteiden puuttuessa Khmer-imperiumista on hyvin vähän luotettavaa tietoa, mutta nykyaikaisten arkeologisten mittausten perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että Angkorissa saattoi olla jopa miljoona asukasta.

Vuonna 1432 Angkor kuitenkin hylättiin sotien ja ekologisen katastrofin seurauksena ja pitkä taantumuksen aika alkoi. Khmerin pääkaupunki siirrettiin Longvekiin, jota portugalilaiset kauppiaat kuvasivat vuonna 1511 vauraaksi kauppasatamaksi. 1618 pääkaupunkia siirrettiin jälleen ja 1600-luvulta 1800-luvulle Khmer oli vuorotellen Siamin ja Vietnamin vasallina. Vuonna 1867 valta vaihtui Ranskalle, jonka Indokiinan kolonia kesti vuosiin 1940–1941, jolloin Japani valloitti sen. Toisen maailmansodan hävittyään Japani joutui luovuttamaan valloittamansa alueet ja alle vuotta myöhemmin Ranska hyökkäsi uudestaan valloittaakseen itsenäistymään pyrkivän koloniansa takaisin.

Vuonna 1953 Kambodžalle myönnettiin nimellinen itsenäisyys perustuslaillisena monarkiana. Ranskalaisvaltaa vastustamaan noussut kommunistiliike kasvatti suosiotaan tasaisesti koko Ranskan Indokiinan alueella. Samalla Yhdysvallat kasvatti avustuksiaan Ranskalle ja sen asettamille aluehallituksille, mikä lopulta johti Yhdysvaltojen päätökseen osallistua myös suoraan alueen itsenäistymissotaan eli Vietnamin sotaan. Yhdysvaltojen vetäydyttyä itsenäisyys myönnettiin Kambodžalle (Khmer), Vietnamille ja Laosille, mutta tšamit jäivät ilman. Samalla Mekongjoen suistoalue annettiin Vietnamille.

Vuosina 1970–1975 Kambodža käväisi sotilasvallankumouksen seurauksena nimellisesti tasavaltana, mutta vuonna 1975 Khmerin kommunistinen vastarinta-armeija Khmer Rouge nousi Kiinan tuella valtaan. Samalla Khmer Rouge aloitti massiivisen alistuskampanjan, jonka väkivaltaisissa iskuissa ja tuhoamisleireillä menetti henkensä arviolta 1,5–2 miljoonaa kambodžalaista eli neljännes maan väestöstä. Khmer Rouge oli Kambodžan kansantasavallan militanttisiipi, joka hyökkäsi Vietnamiin ja yritti ottaa Mekongin suistoalueen takaisin, mutta joutui sen sijaan Vietnamin valloittamaksi. Vuonna 1979 Vietnam nosti itselleen uskollisen siiven puolueen johtoon ja ajoi Khmer Rougen takaisin vastarintaliikkeeksi maaseudulle.

Lopulta vuonna 1989 rauhanprosessi alkoi ja 1992 Kambodža itsenäistyi Vietnamin vallan alta takaisin perustuslailliseksi monarkiaksi, vaikka syrjäseuduilla edelleen operoiva Khmer Rouge ei tulitaukosopimusta täysin kunnioittanutkaan. Monarkian tueksi järjestettiin YK:n tukemat vaalit, jotka nostivat kaksi kilpailevaa lahkoa valtaan. Kuningas Sihanoukin poika Ranariddh ja Hun Sen jakoivat kaksoispääministeriyden, kunnes vuonna 1997 Hun Sen toteutti vallankaappauksen ja keskitti valtaa itselleen. Kher Rouge antautui vuonna 1999.

Vuoden 2003 vaalit olivat vielä suhteellisen vapaat, mutta hallitusneuvottelut veivät vuosia ja järjestelmä on sen jälkeen sulkeutunut. Vuonna 2013 vaalivilppi johti Kambodžan pääoppositiopuolueen CNRP:n boikottiin, jonka purkamiseksi Hun Sen lupasi sarjan äänestysjärjestelmää demokratisoivia uudistuksia. Vaalien lähestyessä vuonna 2017 Hun Sen pidätytti kaikki CNRP:n johtajat, kielsi puolueen toiminnan ainakin viideksi vuodeksi ja jakoi paikat pienemmille oppositiopuolueille ja alue-edustustojen paikat itselleen. Vuoden 2018 vaaleilla Hun Senin puolue voitti kaikki paikat. Kovalla kädellä pidetty valta on tuonut tiettyä vakautta Kambodžaan, mutta kehitys on ollut hidasta.

Ekologinen jalanjälki

7

0,8

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kambodža asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,8 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

  • Varallisuusluokka: Alemman keskitulon maa   
  • BKT: $25,29 mrd.
  • BKTA: $1 513
  • Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $4 250
  • Valtion budjetti / BKT: -2,6 %
  • Valtion velka / BKT: 31,5 %
  • Valtion koulutuspanostus / BKT: 2,2 %
  • Valtion sotilaspanostus / BKT: 2,4 %
  • Asukaslukuodotus 2030: 18,8 milj.
  • Keski-ikä: 25,6 vuotta
  • Koulutetun työvoiman osuus: 14,3 %
  • Kouluvuosien mediaani: 5 vuotta
  • Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,594    Maailma: 0,737
  • Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): 0,475    Maailma: 0,869
  • Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): 0,922    Maailma: 0,943
  • Epätasa-arvoindeksi (GII): 0,474    Maailma: 0,436
  • Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI): 0,170    Maailma: 0,108

Kambodžan korkein lainsäädäntöelin on pääministerin kokoama ja kuninkaan nimittämä ministerineuvosto. Kuninkaan kuollessa tai väistyessä yhdeksänhenkinen kruununneuvosto valitsee perillisten joukosta seuraavan kuninkaan. Pääministeri puolestaan valitaan kuninkaan nimettäväksi vaalit voittaneen puolueen tai koalition riveistä. Ministerineuvoston työn tukena toimii 125-paikkainen vaaleilla valittava alahuone leiskokous ja 85-paikkainen alueita edustava senaatti. Senaattoreista 61 on suoraan kuninkaan nimittämiä ja 24 valitaan hallintoalueista, yksi kustakin.

Käytännössä Kambodža on kuitenkin yksipuoluediktatuuri, jonka johdossa on vuonna 1997 vallankaappauksella valtaan noussut kenraali Hun Sen. Korruptio ja vaalivilppi ovat syöneet pohjan demokratialta. Vuoden 1993 perustuslain kansanedustajille ja senaattoreille suomat valtaoikeudet eivät toteudu, ja myös sanan- ja lehdistönvapaudet ovat tiukasti rajoitettuja. Käytännössä valta ja tuottava omaisuus on keskittynyt pääministeri Hun Senin lähipiirin haltuun.

Etnisesti Kambodža on poikkeuksellisen yhtenäinen, sillä khmerit kattavat 90 prosenttia väestöstä. Osin etninen yhtenäisyys johtuu vuosina 1975–1979 toteutetusta kansanmurhasta ja pitkien sotien aiheuttamasta paineesta paeta maasta.

Tasa-arvo

Kambodža on erittäin epätasa-arvoinen yhteiskunta niin tulonjaon kuin sukupuolten välisen valta-asemankin suhteen. 19 prosenttia tytöistä joutuu naimisiin alaikäisinä ja viisi prosenttia ensisynnyttäjistä on alaikäisiä. Tasa-arvon lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä on 2000-luvulla kevennetty, mutta niitä esiintyy edelleen. Merkittävimmät esteet liittyvät haitallisiin asenteisiin ja rooliodotuksiin, jotka altistavat naiset sukupuolittuneelle ja seksuaaliselle väkivallalle ja estävät naisia toimimasta kodin ulkopuolisissa yhteisöissä. 19,3 prosenttia hallituspaikoista, 16,9 prosenttia paikallishallinnon paikoista ja 20,1 prosenttia yritysjohdon työpaikoista on naisten hallussa. Korkeimmilla paikoilla luku on huomattavasti alhaisempi.

Erityisen heikossa asemassa ovat vähemmistöjen edustajat, moniperusteista syrjintää kohtaavat ja maaseudulla asuvat tytöt ja naiset. Jopa 40 prosenttia maaseudun asukkaista elää köyhyydessä. Lain ja järjestyksen puutteesta kertoo esimerkiksi se, että 85 prosenttia kambodžalaisista työskentelee harmaalla sektorilla. Kambodžassa ei ole sosiaaliturvaa, työntekijöiden oikeuksia ei tunnusteta ja kaikenlainen järjestäytyminen tulkitaan oppositiotoiminnaksi. Lainvalvojien vallankäyttö on usein mielivaltaista ja poliittista valtaa lähellä olevia henkilöitä on vaikea saada edesvastuuseen.

Terveys ja puhtaus

Kambodžan yleinen terveydenhuollon ja hygienian taso on hyvin heikko, eikä laadukasta terveydenhuoltoa ole usein saatavilla edes maan pääkaupungissa. Covid-19- pandemiakriisi on heikentänyt terveydenhuollon tilaa entisestään ja kriisiin vastaaminen onkin ollut pitkälti kansainvälisen avustustoiminnan varassa.

Terveydelliset erot maaseutu- ja kaupunkilaisväestön välillä ovat merkittäviä, sillä maaseudun terveys- ja huoltoinfra on pääosin olematonta tai erittäin huonossa kunnossa. Arviolta 26 prosentilla väestöstä on mahdollisuus käyttää kunnolla puhdistettua juomavettä, ja veden kautta leviäviä tauteja, kuten ripulia, esiintyy paljon. Myös denguekuumetta esiintyy kroonisesti koko maassa ja B-hepatiitti on verrattain yleinen. Synnytyskuolleisuus on melko yleistä (0,16 prosenttia), sillä vain pieni osa synnytyksistä päästään suorittamaan sairaaloissa tai edes hygieenisessä ympäristössä.

Kambodžan ruokahuolto on erittäin haavoittuvainen ja ihmisten ravinnonsaanti rajoittunutta. 32 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta johtuvasta alikasvuisuudesta. Sinkin, jodin ja B-vitamiinin puutostilat ovat yleisiä ja vaikuttavat erityisesti lapsiin ja lisääntymisikäisiin naisiin. Lisääntymisikäisistä naisista 14 prosenttia on alipainoisia ja 18 prosenttia ylipainoisia. Ylipainoa aiheuttaa erityisesti verrattain halpa ja sokeripitoinen roskaruoka.

Turvallisuustilanne

Kambodžan turvallisuustilanne on pääosin vakaa, mutta poliittiset mielenosoitukset voivat ajoittain yltyä väkivaltaisiksi. Kambodžan maastossa on edelleen räjähtämättömiä ammuksia ja miinoja. Sadekaudella tulvat ja maanvyörymät voivat aiheuttaa riskitilanteita ja viemäriverkoston puuttuessa myös suurkaupunkien kadut saattavat ajoittain tulvia.

Inhimillisen kehityksen indeksi

11

143 av 188

Kambodža sijoittuu sijalle 143 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

  • Vienti: $27,6 mrd.
  • Tuonti: $28,4 mrd.
  • Inflaatioaste: 2,7 %
  • Korkotaso: 0,61 %
  • Yrittämisen helppous: 144 / 197
  • Talouden monipuolisuus: 112 / 146
  • Yritysveroaste: 20 %
  • Ansiotuloveroaste: 20 %
  • Kauppaveroaste: 10 %

Kambodžan 2000-luvun talouskasvu on ollut nopeaa (7–8 prosenttia vuodessa) osin alhaisen, pitkän sodan runteleman lähtötason ja osin ensimmäisen pidemmän vakauden jakson vuoksi. 2010-luvulla kasvu on keskittynyt erityisesti maatalous- ja turismisektoreille sekä vaate- ja rakennusteollisuuteen. Kambodža on kuitenkin edelleen yksi Aasian köyhimmistä maista, jonka väestöstä 13,2 prosenttia elää absoluuttisessa köyhyydessä ja 37,2 prosenttia vakavassa köyhyydessä.

Kambodžan talouden vakavimmat esteet liittyvät korruptioon, monopolistisiin käytäntöihin, äärimmäisen jäykkään byrokraattiseen järjestelmään, alhaiseen koulutusasteeseen ja koulutusmahdollisuuksien puuttumiseen, merkittävään eriarvoisuuteen ja siihen liittyvään sisämarkkinoiden työntövoiman heikkouteen sekä korkeaan työttömyyteen. Valtion puolelta kehityspanosta ei juuri ole: tutkimus ja kehitys saavat tukea yhteensä alle 0,1 prosenttia BKT:sta.

Yli puolet kambodžalaisista on alle 25-vuotiaita, mutta koulupaikkoja on saatavilla rajoitetusti ja koulutus on usein laadultaan heikkoa. 22,4 prosentilla väestöstä on jonkinlainen ylemmän peruskoulutason koulutus (yläkoulu), 16,5 prosenttia keskeyttää esiasteen ja 17,3 prosenttia nuorista on pudonnut kokonaan koulu- ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tilastollisesti 80,5 prosenttia väestöstä on lukutaitoisia, mutta käytännössä lukutaidon taso vaihtelee huomattavasti. Maaseudun kouluissa on vakavasti pulaa lähes kaikesta opetusmateriaalista, ja osa opetuksesta järjestetään edelleen ulkotiloissa. Myös nuorisotyöttömyys on korkeaa.

Aliravitsemuksen arvioidut kustannukset yhteiskunnalle ovat 1,7 prosentin luokkaa ja nälän heikentämän väestön työn tuottavuus on alhainen. Samalla yrittämisen mahdollisuudet ovat heikot ja suurimman osan väestöstä on vaikeaa tai mahdotonta saada lainaa yrityksen perustamista varten.

Kehitys

Kambodža on maailman 154. kehittynein maa. Erityisesti maaseudun julkisinfran taso on heikko tai erittäin heikko. Noin 40 prosenttia kansasta elää internetverkon kattavuusalueen sisäpuolella, mutta käytännössä yhteydet ovat usein hitaita ja hyvin kalliita, joten todellinen käyttöaste on huomattavasti alhaisempi.

Kambodža on pääosin maatalousyhteiskunta, sillä väestöstä 79 prosenttia elää maaseudulla. Samalla infrastruktuurin puute ja heikko taso altistavat Kambodžan ruuantuotannon luonnonkatastrofeille, joiden esiintymistiheys on ilmastonmuutoksen vuoksi merkittävästi lisääntynyt. Kambodža onkin luokiteltu maailman kahdeksanneksi luonnonilmiöille haavoittuvaisimmaksi maaksi.

Muuttoliike sekä maan sisällä että maasta pois erityisesti Thaimaahan ja Malesiaan on yleistä. Maasta poistuvat ihmiset usein käyttävät salakuljettajien palveluita kalliiden ja rajattujen virallisten kanavien sijaan, mikä altistaa heidät merkittävälle pakkotyöhön joutumisen (ml. seksityön) riskille. 

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kambodža koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

17 168 635

Ihmistä maassa Kambodža

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3

2,4

lasta per nainen maassa Kambodža

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26

26

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kambodža

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

4 683

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kambodža

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

6 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kambodža

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

9

1,0

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kambodža

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 4 10

8,4

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Kambodža

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 8 4 5
6 7 8 9 10

2,8

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kambodža

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 1 10

8,05

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kambodža

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9

9,5

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kambodža

Tasa-arvo

Työ