[[suggestion]]
Kamerun
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Yaoundé

Etniset ryhmät

Bamileke-bamu 24%, beti/bassa, mbam 22%, biu-mandara 15%, arabi-choa/hausa/kanuri 11%, adamawa-ubangi 10%, grassfields 8%, kako, meka/pygmi 3%, cotier/ngoe/oroko 3%, muut 4% (2018)

Kieli

Ranska ja englanti (viralliset kielet), 24 afrikkalaista pääkieltä, lisäksi runsaasti paikalliskieliä ja murteita

Uskonto

Katoliset 38%, protestantit 26%, muslimit 24%, afrikkalaiset uskonnot 2%, muut ja uskonnottomat 10%

Väkiluku

27 224 262 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

475 442 km2

Valuutta

CFA-frangi (BEAC)

BKT per asukas

4 064 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

20. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kamerunin rannikolla on lämmin ja kostea ilmasto. Maan eteläosissa on vielä luonnontilaisia tiheitä metsiä. Keskiosissa on savanneja, joilla kasvaa kausivihantaa puustoa ja pensaita. Pohjoisessa alava viljelymaiden vyöhyke muuttuu kuivahkoksi pensassavanniksi lähestyttäessä pahoin kuivunutta Tsadjärveä. Järven ympäristössä on hiekkakielekkeiden kirjoma ruohoalanko, jolla kausittain esiintyy tulvia. Lounais-Kamerunissa lähellä Guineanlahden rantaa sijaitseva Kamerunvuori (4 040 m) on Keski-Afrikan korkein vuori. Kamerunvuori on toimiva tulivuori, se purkautui viimeksi vuonna 2012.

Kamerunissa on rikas kasvillisuus ja eläimistö. Sademetsissä on metsänorsuja, simpansseja, gorilloja, leopardeja, monia lajeja antilooppeja ja marakatteja. Kamerunissa tavataan useita apinalajeja, jotka ovat häviämässä tai jo hävinneet muualta. Kamerunin luonnontilaisilla savanneilla elää leijonia, savanninorsuja, kirahveja, strutseja ja gepardeja.

Lähivuodet näyttävät, säilyykö Kamerunin alkuperäisluonto. Myönnetyt kaivosoikeudet sijoittuvat jo osittain suojelualueiden päälle. Lailliset ja laittomat hakkuut nakertavat sademetsiä. Salametsästys on jatkuva ongelma metsissä ja savanneilla. Kasvava maatalous aiheuttaa paineita luonnonalueiden raivaamiseksi. Kamerunin talouden kehitystavoitteisiin kuuluu maataloustuotannon lisääminen ja esimerkiksi kumin, palmuöljyn ja banaanien tuottajat ovat laajentaneet viljelyksiä luonnontilaisten metsien alueille.

Historia

Kamerunissa on ollut ihmisasutusta jo 50 000 vuotta sitten. Vanhimmat tunnetut asukkaat ovat olleet baka-kansaan kuuluvat metsästäjät ja keräilijät, joita on kutsuttu pygmeiksi. Tsad-järveen laskevan Chari-joen alueelle syntyi myöhemmin Sao-kansan yhdyskuntia ja valtioita. Heidän jälkeensä alueen vahvin valtio oli Kotokon kuningaskunta, joka ulottui 1400-luvulla Pohjois-Kamerunista Nigeriaan. 1700-luvulla Kameruniin tuli pohjoisesta islaminuskoisia fulaneja.

Portugalin laivat saapuivat Kamerunin rannikolle 1470-luvulla ja Guineanlahden satamista, kuten Doualasta ja Bimbiasta, tehtiin orjakaupan tukikohtia. Orjakauppa lopetettiin 1800-luvulla. Sen sijaan eurooppalaiset hankkivat Kamerunista kumia ja palmuöljyä. Saksa ja Englanti nousivat vahvimmiksi eurooppalaisiksi toimijoiksi Kamerunin alueella. Vuonna 1884 Kamerunista tuli Saksan siirtomaa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan Afrikan siirtomaat jaettiin Englannin ja Ranskan kesken. Ranska sai hallintaansa suurimman osan Kamerunista. Englannin haltuun jäi kaksi kapeaa kaistaletta Nigerian rajan pinnassa. Ranskan hallitsema osa Kamerunista itsenäistyi vuonna 1960. Brittiläisillä kaistaleilla järjestettiin vuonna 1961 YK:n valvoma kansanäänestys. Pohjoinen kaistale liittyi Nigeriaan ja eteläinen Kameruniin.

Kamerunin ensimmäinen presidentti Ahmadou Ahidjo hallitsi maata vuodesta 1960 vuoteen 1982. Kamerunissa vallitsi yksipuoluejärjestelmä. Itsevaltaisessa hallinnossa ei piitattu ihmisoikeuksista. Vuonna 1982 Ahidjo erosi presidentin tehtävästä ja nimitti virkaan Paul Biyan, joka sitä ennen toimi pääministerinä. Biya on edelleen Kamerunin presidentti. Maassa on siis ollut vain kaksi presidenttiä itsenäisyyden aikana.

Ekologinen jalanjälki

6

0,7

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kamerun asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,7 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Nigeriassa perustettu ääri-islamistinen terroristijärjestö Boko Haram on tehnyt hyökkäyksiä ja pommi-iskuja myös Kameruniin vuodesta 2014 alkaen. Hyökkäykset kiihtyivät vuosina 2020 ja 2021. Kamerunissa Boko Haramin toiminta on keskittynyt maan pohjoiskärkeen Tsad-järven lähialueelle. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Boko Haramin hyökkäykset ovat saaneet yli 320 000 kamerunilaista jättämään kotinsa vuodesta 2014 lähtien. Terrori-iskuissa on kuollut satoja ihmisiä.

Kamerunin englanninkielisellä alueella syttynyt kieliriita on jatkunut ja kärjistynyt kuluttavaksi paikalliseksi sisällissodaksi. Englanninkielinen alue sijaitsee Kamerunin luoteisosassa Nigerian vastaisella rajalla ja siellä asuu noin neljä miljoonaa ihmistä. Englanninkieliset asukkaat ovat vastustaneet ranskan kielen leviämistä. Vuonna 2016 asianajajat, opettajat ja opiskelijat järjestivät mielenosoituksia, jotka hallitus hajotti väkivaltaisesti. Tämä antoi vauhtia englanninkielisen alueen poliittiselle liikkeelle, joka vaatii alueen eroa Kamerunista. Itsenäisyysmieliset aloittivat sissisodan hallituksen paikallisia edustajia ja armeijaa vastaan. Kamerunin armeija ja sitä tukeneet aseelliset ryhmät ovat harjoittaneet raakaa väkivaltaa ja syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin yrittäessään kukistaa kapinalliset. Sissisodassa ja rankaisutoimissa on surmattu 4 000 ihmistä ja 765 000 ihmistä on joutunut muuttamaan kotiseudultaan. Nigeriaan on siirtynyt 60 000 pakolaista. Kamerunin hallitus on neuvotellut itsenäisyysmielisten johtajien kanssa, mutta keskustelut eivät ole tuottaneet tuloksia.

Vuoden 2021 lopulla vedenpuutteen aiheuttamista kiistoista syntyneet väkivaltaisuudet pakottivat yli 100 000 ihmistä jättämään kotinsa Pohjois-Kamerunissa. YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että Tsadiin on siirtynyt 85 000 pakolaista. Kamerunin sisäisiä pakolaisia on 15 000. Levottomuuksissa on kuollut kymmeniä ihmisiä. Yli sata kylää on poltettu. Tsadjärven alueella käytettävissä olevat vesivarat ovat huvenneet järven kuivuttua. Noin 95% järvestä on kuivunut 60 vuodessa. Kilpailu vedestä synnyttää vihamielisyyttä kalastajien, karjankasvattajien ja maanviljelijöiden välille.

Maailman demokratian kehitystä seuraavien järjestöjen mukaan Kamerun ei ole vapaa maa. Hallitus painostaa oppositiopuolueita ja vaikeuttaa niiden toimintaa. Hallituksen vastustajia on vangittu. Puolueiden kokoontumisia on häiritty ja hajotettu. Poliisi on kieltänyt opposition vaalitilaisuuksia, mutta hallituspuolueen järjestämät tilaisuudet on sallittu. Vaaliviranomaisten katsotaan suosineen hallituspuoluetta. Freedom House arvioi, että Kamerunissa on käytännössä yksipuoluejärjestelmä.

Hyvää hallintoa mittaavat tarkkailijat ovat useina vuosina sijoittaneet Kamerunin eniten korruptiosta kärsivien maiden joukkoon. Väärinkäytöksiä ja lahjontaa on esiintynyt hallinnossa, oikeuslaitoksessa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Viimeisimmät korruptiosyytökset ovat liittyneet siihen, kuinka Kamerun on käyttänyt koronaepidemian lievittämiseen saatuja kansainvälisiä lahjoitusvaroja. Tiedot yli 300 miljoonan dollarin käytöstä ja tarvikkeiden hankinnoista ovat jääneet puutteellisiksi.

Inhimillisen kehityksen indeksi

11

152 av 188

Kamerun sijoittuu sijalle 152 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maankäyttötilastojen (2018) mukaan 21% Kamerunin pinta-alasta on maatalousmaata. Metsien osuus on 42%. Maailmanpankki luokittelee Kamerunin alemman keskitulotason maaksi. Tärkeimpiä vientituotteita (2019) ovat öljy 38%, puutavara 16% (sahatavara, raakapuu ja viilu), kaakao 15% (kaakaopavut, -rasva ja -massa), kulta 9% ja banaanit 5%. Kamerunin tuotteita ostavat eniten Kiina, Alankomaat, Italia, Intia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.

Vuonna 2019 viennin arvo oli 5 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 6 miljardia dollaria ja suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Nigeria, Ranska, Belgia, Thaimaa, Intia ja Yhdysvallat. Kamerunin talouskehitys on ollut epäsäännöllistä. Talouden kasvu on useina vuosina ollut hitaampi kuin väestönkasvu. Köyhyys on lisääntynyt etenkin Pohjois-Kamerunissa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kamerun koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

27 224 262

Ihmistä maassa Kamerun

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 2

4,3

lasta per nainen maassa Kamerun

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72

72

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kamerun

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

4 064

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kamerun

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

5 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kamerun

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

3

0,4

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kamerun

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 2 8 9 10

6,2

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Kamerun

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kamerun

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 7 9 10

7,71

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kamerun

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9

8,7

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kamerun

Tasa-arvo

Työ