Kap Verde
Kap Verden tasavalta on Atlantin valtamerellä sijaitseva Afrikan saarivaltio. Elintaso on verrattain korkea ulkomailla asuvien saarelaisten rahalähetysten, kalastuksen ja turismin ansiosta.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Praia
-
Etniset ryhmät
- Kreolit 71 %, afrikkalaista alkuperää 28 %, eurooppalaista alkuperää 1 %
-
Kieli
- Portugali, crioulo (kreoliportugali)
-
Uskonto
- Katolilaisuus, protestantismi
-
Väkiluku
- 500 000
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 4033 km2
-
Valuutta
- Kap Verden escudo
-
BKT per asukas
- 7 028 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 5. heinäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Kap Verden saariryhmä sijaitsee noin 570 kilometrin päässä Länsi-Afrikan rannikosta. Valtio koostuu kymmenestä saaresta, joista yhdeksän on pysyvästi asuttuja, sekä kahdeksasta pienemmästä saarekkeesta. Maan pääkaupunki Praia sijaitsee suurimmalla Santiagon saarella.
Saarten merenalaiset rakenteet ovat syntyneet vulkaanisissa prosesseissa arviolta 125–150 miljoonaa vuotta sitten, ja itse saaret ovat 8–20 miljoonaa vuotta vanhoja. Nykyään vulkaanisesti aktiivinen on vain Fogon saari, jonka Pico do Fogo tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1995.
Kap Verde kuuluu ilmastoltaan hyvin kuivaan Sahelin vyöhykkeeseen. Saarten ilmasto on kuuma ja vähäsateinen, mutta samalla hyvin kostea. Lämpimin kuukausi on syyskuu ja alkuvuodesta saarille kulkeutuu hiekkamyrskyjä jotka syntyvät Saharan aavikolla.
Historia
Kap Verden saariryhmän löysivät italialaiset ja portugalilaiset tutkimusmatkailijat noin vuonna 1456. Portugalilaiset uudisasuttajat perustivat leirin Santiagon saarelle vuonna 1462. Saariryhmä oli tiettävästi ollut ennen tätä täysin asumaton. 1500-luvulla Kap Verden saariryhmän talous kukoisti Atlantin orjakaupan myötä. Alueesta taistelivat merirosvot sekä Ranskan ja Britannian merivoimat.
Orjakaupan lakattua Kap Verden talous hitaasti kuihtui, mutta maan sijainnin takia se säilyi tärkeänä merireittinä. 1900-luvun puolivälissä saariryhmän asukkaat alkoivat vaatia Portugalin määräysvallan loppua. Eri ulkomaiden tukevien aseellisten ryhmittymien taistelut jatkuivat maassa kaksi vuosikymmentä, kunnes maa vihdoin voitti itsenäisyytensä vuonna 1975. Maahan muodostui itsenäisyyspuolue PAICV:n yksipuoluejärjestelmä, jonka hallintakausi jatkui vuoteen 1990 asti.
Ekologinen jalanjälki
1,0
Yhteiskunta ja politiikka
Kap Verden hallintomuoto on parlamentaarinen tasavalta, jonka perustuslaki kirjoitettiin vuonna 1980 ja korjattiin viimeksi vuonna 1999. Maata hallitsee kansanäänestyksellä valittu presidentti joka palvelee viisivuotisen kauden. Parlamentin edustajat valitaan myös viiden vuoden välein kansanäänestyksessä. Itsenäistymisen jälkeen maassa oli pitkään yksipuoluejärjestelmä, ainoa puolue oli Kap Verden afrikkalainen itsenäisyyspuolue (PAICV), joka harjoitti sosialistista mutta käytännönläheistä politiikkaa. Protestien jälkeen puolue joutui luopumaan monopolista, ja seuraavana vuonna pidetyt vaalit voitti oppositiopuolueiden yhteenliittymä Demokratialiike, MPD. Sen johdolla taloutta yksityistettiin ja satsattiin koulutukseen ja terveydenhoitoon. Vuonna 2001 PAICV palasi hallitusvaltaan ja on sittemmin voittanut kaikki parlamenttivaalit. Presidentti Carlos Fonseca edustaa kuitenkin MPD :tä. Suurin osa Kap Verden asukkaista on mustien afrikkalaisten ja valkoihoisten eurooppalaisten, lähinnä portugalilaisten yhteisiä jälkeläisiä kreoleja. Asukkaista 95 % tunnustaa kristinuskoa, joka on saanut vaikutteita myös Afrikan heimouskonnoista. Kap Verden virallinen kieli on portugali, ja sitä käytetään kaikissa valtion instituutioissa. Suurin osa kansasta pitää äidinkielenään Kap Verden criouloa, joka on paikallinen portugalin sukukieli. Suurin osa kapverdeläisistä asuu ulkomailla, pääosin Yhdysvalloissa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
125 av 188
Talous ja kaupankäynti
Kuivan ilmaston takia valtaosa Kap Verden ruoasta tuodaan ulkomailta, eikä maalla ole merkittäviä luonnonresursseja. Maan ainoat merkittävät vientituotteet ovat viini ja erilaiset kivimineraalit kuten suola ja kalkkikivi. Saariryhmällä on runsaat kalavedet, joita hyödynnetään kuitenkin heikosti. Viimevuosina maa on alkanut rakentaa kevytteollisuutta kalatuotteiden ympärille. Suurin osa maan taloudesta pyörii edelleen palvelusektorin, erityisesti turismin ympärillä. Ulkomailla asuvien saarelaisten rahalähetykset ja kansainvälisten järjestöjen apu ovat tärkeitä. Vuodesta 2007 YK ei ole enää luokitellut Kap Verdeä köyhimpien maiden ryhmään.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kap Verde koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
561 901
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,2
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
14
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
7 028
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
2
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
1,2
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,5
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
8,68
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?