Rajamaiden vuoristoseutuja lukuun ottamatta Kazakstan on pääosin alavaa ja loivakukkulaista aroa. Etelässä Araljärven ympäristössä heinikko muuttuu hiekka- ja kivierämaaksi ja lopulta entisen järvenpohjan alueella suolaerämaaksi. Tuulen mukana lentävä hienokiteinen suola on saastuttanut lähialueen kasvillisuuden ja juomavedet, minkä lisäksi suolaisen ilman hengittäminen on hengenvaarallista.

Idässä Tienšanvuoristo nousee 7 000 metrin korkeuteen ja toimii rajana Kirgisiaan ja Kiinaan. Lisäksi pohjoisessa huomattavasti matalammat Ulytau- ja Chingiz-Tauvuoristot rajaavat Kazakstania Venäjästä. Vuoristot ovat mineraalivarannoiltaan erittäin rikkaat ja ilmanalaltaan pääosin lempeämmät kuin erittäin tuuliset arot. Vuoristoista laskee useita runsasvetisiä jokia, jotka muodostavat suuria järviä erityisesti Kazakstanin itäosiin. Kazakstanin ilmasto on hyvin mannermainen. Paahtavan kuumien kesien vastapainona talvet ovat erittäin kylmiä. Molemmat vuodenajat ovat hyvin kuivia.

Kazakstan on pitkään toiminut pohjoisen silkkitien reitin kauttakulkualueena ja useat sotamahdiltaan erittäin voimakkaat ja kooltaan valtavat paimentolaisvaltakunnat ovat ponnistaneet Kazakstanin aroilta. Kazakstanin kieli ja kansa muotoituivat nykyisenkaltaisiksi noin 1500-luvulla sekoituksena turkkilaisia ja mongolikansoja ja -kieliä.

Jääkauden väistyessä nykyihminen levittäytyi Kazakstanin alueelle 12 000–40 000 eaa. ja metsästi mammutit sekä monet muut suureläimet sukupuuttoon. Vain hevonen selviytyi. Hevonen onkin alun perin kesytetty joko Kazakstanin aroilla tai Mustanmeren pohjoisrannoilla noin 3600–3100 eaa. Kazakstanin arot kuitenkin hylättiin noin 2000 eaa. kuivuuden vuoksi. Kun asutus palasi noin 1000 eaa., ensimmäisinä alueelle saapuivat useat indoeurooppalaiset ja uralilaiset kansat, joista merkittävä osa tunnetaan yhteisnimellä saka. He saattoivat olla varhaisia skyyttejä.

Vuosisatojen kuluessa turkkilaiset kansat levittäytyivät Baikaljärven ympäristöstä alueelle ja 400-luvulla hunnit, jotka saattoivat myös olla skyyttejä, valloittivat Keski-Aasian arojen 26 paimentolaiskansaa ja toivat alueen ensimmäistä kertaa yhden ”lipun” alle. Tosin jo 200-luvulla (mahdollisesti hunnilainen) paimentolaisliittouma Xiongnu hallitsi aroja Ukrainasta Itä-Kiinaan. 600-luvulla gökturkkilaiset kansat levittäytyivät alueelle, muodostivat ensimmäisen turkkilaisen kaanikunnan ja pakottivat hunnit pakenemaan länteen ja etelään. Kaanikunta hajosi kuitenkin osiin ja jo vuonna 659 Kiina valloitti itäisen puolikkaan.

700- ja 800-luvuilla arabivalloitukset saapuivat alueelle ja toivat paimentolaiselämään hyvin soveltuvan islaminuskon mukanaan. 800- ja 1000-lukujen välillä valta palasi turkkilaisille kansoille, ja 900-luvulta alkaen vauraus alkoi keskittyä Transoxianaan Etelä-Uzbekistaniin. Sieltä myös useat valloitukset saivat alkunsa, kunnes 1200-luvun alussa mongolivalloitukset levisivät alueelle. 1300-luvun alussa islaminuskosta tuli vallitsevan mongolikaanikunnan valtionuskonto ja 1300-luvun lopussa uusi turkilais-mongolilainen timuridien dynastia valloitti suurimman osan Euraasiaa.

Kultaisen Horden valtakunnan hajottua vuonna 1465 ensimmäinen kazakkikaanikunta muodostui. 1500-luvun aikana Kazakstanin kieli ja kulttuuri kehittyivät omaleimaiseen suuntaansa turkkilaisten ja mongolikulttuurien pohjalta. Kazakkiaikaa kesti lopulta aina vuoteen 1731, jolloin Zungarin mongolikaanikunnan kanssa käytyjen sotien heikentämä Kazakstan oli helppo valloitus aseteknologialtaan edistyneelle Venäjälle. 1800-luvulle tultaessa kaikki keskeiset kauppapaikat olivat venäläisten hallussa, joskin useiden veristen kapinoiden aikaa kesti vuoteen 1863, jolloin Venäjä antoi sotilasjohtajilleen luvan valloittaa heille harmia aiheuttavat alueet itselleen. Pian koko Keski-Aasia oli tiukasti Venäjän hallinnassa. Samalla muuttohankkeet siirsivät useat vehreät keidasalueet venäläisten omistukseen ja työnsivät kazakit syrjäseuduille. Ensimmäisen maailmansodan koittaessa Venäjä pakkorekrytoi kazakkeja armeijaansa verisin keinoin ja imperiumin romahdettua kazakit sotivat neuvostovalloittajia vastaan vuoteen 1920 asti.

1930-luvulla Neuvostoliiton harjoittama äärimmäinen kurinpito ja Kazakstanin pakotettu siirtymä kollektiiviviljelyyn johtivat etnisten kazakkien joukkokuolemaan ja slaavilaisten kansojen, erityisesti etnisten venäläisten, joukkomuuttoon maahan. Slaavilaiset kansat ottivat parhaat viljely- ja laidunmaat haltuunsa. 1950- ja 1960-luvuilla kazakki siirtolaisten aalto asettui Pohjois-Afganistaniin. Ennen itsenäistymistä alle puolet Kazakstanin asukkaista oli etnisiä kazakkeja.

Itsenäistymisen jälkeen nationalistinen politiikka johti massiiviseen maastamuuttoon ja miljoonan etnisen kazakin palaamiseen maahan naapurivaltioista. Vuonna 1989 Kazakstanin johtoon massiivisten protestien hillitsemiseksi asetettu Nazarbajev pysyi uskollisena neuvostovallalle ja Kazakstan olikin viimeisenä itsenäistynyt neuvostotasavalta. Itsenäisyyden jälkeenkin Nazarbajevin välit Venäjän johtoon pysyivät läheisinä, ja Kazakstanista on muodostunut merkittävä Venäjän hämärän talouden rahavirtojen kauttakulkumaa. 2000-luvulla myös Kiinan-kaupan merkitys on kasvanut vauhdilla. Nazarbajevin ote valtiosta oli tiukan autoritäärinen, jopa diktatuuriin pyrkivä, eikä hänen vuonna 2019 valittu seuraajansa Tokajev ole linjaa muuttanut.

Kazakstan on perustuslaillinen presidenttivetoinen tasavalta ja yhtenäisvaltio. Kazakstanin parlamenttijärjestelmässä on käytössä niin sanottu ”winner takes it all” -järjestelmä, jossa eniten ääniä saanut puolue muodostaa hallituksen ja voittajapuolueen kärkiehdokkaasta tulee maan presidentti. Kazakstanin hallitus on kaksikamarinen. Alahuoneeseen (Majilis) valitaan yleisvaaleilla 107 edustajaa ja ylähuoneena toimivaan senaattiin paikallishallinnoista nimitysperiaatteella 48 senaattoria. Kansanedustajista puolue nimittää kymmenen ja senaattoreista presidentti 15. Käytännössä vaalien merkitys on Kazakstanissa erittäin vähäinen.

Käytännössä Kazakstanissa poliittinen valta on tiukasti sidottu taloudelliseen valtaan, joka puolestaan keskittyy suvuille, jotka hyötyivät valtionomaisuuden yksityistämisestä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Myös perinteisillä heimorajoilla on merkityksensä.

Maan ensimmäinen presidentti Nursultan Nazarbajev johti maata vuodesta 1991 vuoteen 2019, ja toimi sitä ennen Kazakstanin neuvostotasavallan kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuodesta 1989. Tällä hetkellä hän toimii Kazakstanin turvallisuusneuvoston ja maan suurimman puolueen Nur Otanin puheenjohtajana. Hänen seuraajansa Kassym-Jomart Tokajev on entinen pääministeri ja Nazarbajevin pitkän linjan liittolainen.

Kazakstanin mediatila on valtion hallinnassa ja oppositiotoiminnan järjestäytyminen on vahvasti rajattua. Vuonna 2020 Journalistit ilman rajoja -järjestön tekemässä Mediatilan vapaus -listauksessa Kazakstan asettui sijalle 157 vertailluista 180 maasta. Oikeuslaitos ei ole irrallinen poliittisesta vallasta, eikä presidentin ja hallituksen vallankäytölle ole käytännöntason lainsäädännöllisiä rajoitteita.

Tasa-arvo

Kazakstanin koulutuksen ja sen kattavuuden taso on melko heikko. Koulujen ja opiskelijoiden pääsy internetiin on rajoittunutta, minkä vuoksi covid-19-pandemiakriisistä johtuva etäopiskelu on pudottanut monet lapset ja nuoret koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Samalla nuorten lukutaidottomuusaste on noussut jopa 67 prosenttiin.

Nuorten, ja erityisesti nuorten naisten ja tyttöjen, pääsy terveydenhuoltopalvelujen pariin on rajoittunut sekä taloudellisten että asenteellisten syiden vuoksi. Erityisesti haitalliset ennakkoluulot rajoittavat seksuaaliterveydenhoitoa ja tiedottamista. Vuonna 2020 allekirjoitettiin uusi laki, joka mahdollistaa alaikäisten luottamuksellisen terveydenhuollon ja seksuaaliterveysneuvonnan sekä psykologisen avun saamisen, mutta uudistuksen toteutuminen käytännössä vie vielä aikaa.

Terveys ja puhtaus

Kazakstanin terveydenhuoltopalveluiden saatavuus ja kattavuus ovat rajoittuneet kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Tämän lisäksi sairaaloiden varustelutasossa on usein puutteita niin lääkkeiden, hoitotarvikkeiden kuin koulutetun hoitohenkilökunnan suhteen. Covid-19-pandemiakriisi on heikentänyt Kazakstanin terveydenhuollon tilaa entisestään, ja hallitus on vastannut kriisiin ensisijaisesti väärentämällä tartuntatilastoja ja rajoittamalla negatiivisten uutisten leviämistä.

Covid-19-pandemiakriisi on vaikeuttanut erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa. Synnytyskuolleisuus on kriisin aikana kolminkertaistunut ja 53 prosenttia lapsista on kokonaan vailla pääsyä terveydenhuollon piiriin. Huhtikuussa 2020 Kazakstan keskeytti perusrokotteiden jakamisen, minkä vuoksi vauvojen tuhkarokotekattavuus on pudonnut 73 prosenttiin.

Turvallisuustilanne

Kazakstanin turvallisuustilanne on melko vakaa, mutta erityisesti syrjäseuduilla poliisin ja oikeuslaitoksen toiminta on ajoittain mielivaltaista ja korruptio laajalle levinnyttä.

Kazakstan on merkittävä kannabiksen ja pienemmissä määrin oopiumunikon ja efedriinin tuottaja. Lisäksi se toimii huumeiden kauttakulkumaana Venäjän ja Euroopan markkinoille. Kazakstan on myös melko merkittävä ihmiskaupan lähtömaa. Suurimmassa vaarassa ovat syrjäisten maaseutuyhteisöjen nuoret. Tilanteeseen puuttumista vaikeuttavat laajalle levinnyt korruptio ja poliisin sekaantuminen laittomaan kauppaan.

Kazakstan on luonnonvaroiltaan vauras maa, jonka resurssit ovat tiukasti poliittista valtaa lähellä olevien mahtisukujen hallussa. Kazakstanilla on merkittävä rooli hämärän rahan kauttakulkumaana ja rahanpesijänä, mutta myös keskeisenä öljyn, maakaasun ja teollisuuden raaka-aineiden kauttakulkumaana. Tässä roolissa Kiinan-kaupan merkitys kasvaa edelleen vauhdilla, ja Kiinan tekemät investoinnit Kazakstanin raideyhtiöön ja putkiverkostoon ovat erittäin merkittäviä.

Kazakstanin tärkeimmät vientituotteet ovat raakaöljy, maakaasu, kuparijalosteet, rautaseokset ja radioaktiiviset kemikaalit. Niitä viedään erityisesti Kiinaan, Italiaan, Venäjälle, Alankomaihin ja Ranskaan. Kazakstanin tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat pakatut lääkkeet, maakaasu, autot, radiotarvikkeet ja lentolaitteet. Eniten tuotteita tuodaan Venäjältä ja Kiinasta.

Covid-19-pandemiakriisi on vaikuttanut negatiivisesti Kazakstanin taloustilanteeseen. Liikkumisrajoitukset ja globaali talouslama yhdistettynä öljyn ja kaasun hinnan laskuun heikensivät Kazakstanin tengen ostovoimaa, mikä puolestaan syvensi pienyritysten ahdinkoa. Työttömyys on lisääntynyt vauhdilla ja kotimaan kysyntä heikentynyt entisestään, mikä on pahentanut tilannetta. Valtion myöntämä 14,5 miljardin Yhdysvaltojen dollarin avustuspaketti kohdistui pääosin vauraisiin ja poliittista valtaa lähellä oleviin tahoihin pienyrittäjien ja maaseutuyhteisöjen kustannuksella.

Kehitys

Merkittävä osa Kazakstanin kotimaassa käyttämästä energiasta tuotetaan kivihiiltä polttamalla, mutta myös uusiutuvien energiamuotojen tuotanto on kasvanut vauhdilla. Kazakstanin oma energiainfrastruktuuri on osin pahasti vanhentunutta, mutta uudet, pitkälti Kiinan rahoittamat maakaasuverkot kuljettavat valtavat määrät maakaasua myös Kazakstanin ulkopuolelta. Kazakstanin markkinoiden kehitystä haittaa kuitenkin vakava kilpailun puute ja verkon kehitystä heikko energiatehokkuuden aste.

Kazakstanissa elää arviolta 9 000 valtiotonta henkilöä ja 800 rekisteröityä pakolaista, joista suurin osa on Afganistanista. Afganistanin levottomuuksien vuoksi pakolaisten määrän uskotaan vuosien 2021 ja 2022 aikana kasvavan voimakkaasti. Covid-19-pandemiakriisistä johtuvien liikkumisrajoitteiden vuoksi noin 3 000 pakolaisen arvellaan juuttuneen Kazakstanin ja Uzbekistanin rajalle.