Keski-Afrikan tasavalta

Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Bangui
-
Etniset ryhmät
- bayat 33 %, bandat 27 %, mandjiat 13 %, sarat 10 %, mboumit 7 %, m'bakat 4 %, yakomat 4 %, muut 2 %
-
Kieli
- ranska (virallinen), sango, paikallisia kieliä
-
Uskonto
- alkuperäisuskonnot 35 %, protestantit 25 %, katolilaiset 2 5%, muslimit 15 %
-
Väkiluku
- 5 200 000
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 622 984 km2
-
Valuutta
- CFA-frangi (BEAC)
-
BKT per asukas
- 699 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 1. joulukuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Keski-Afrikan tasavallan naapurimaita ovat Kamerun, Tšad, Sudan, Kongon demokraattinen tasavalta sekä Kongon tasavalta. Maan pinta-ala koostuu suurelta osin savannista ja matalista metsäalueista. Suurin piirtein Ukrainan kokoisella maalla ei ole meriteitä, mutta sitä ympäröivät useat suuret joet kuten Kongojoki. Maa on aavikoitunut pohjoisesta ja rehevöityy etelän suurien jokien lähellä.
Historia
Entinen Ranskan alusmaa Ubangi-Shari itsenäistyi vuonna 1960 ja vaihtoi nimensä Keski-Afrikan tasavallaksi. Maata hallitsivat erinäiset sotilashallitukset kolmen vuosikymmenen ajan, kunnes siviilihallinto perustettiin vuonna 1993. Keski-Afrikan tasavallan lähihistoriaa ovat leimanneet lukuisat vallankaappaukset ja sisäiset konfliktit.
Ekologinen jalanjälki

0,7
Yhteiskunta ja politiikka
Keski-Afrikan tasavalta on etnisesti ja kielellisesti hajanainen maa, jossa ei ole syntynyt kansalaisia yhdistävää identiteettiä. Maa ei ole koko itsenäisyytensä aikana ollut vakaa, vaan useimmiten romahdusvaarassa. Poliittista tilaa ovat leimanneet etniset, uskonnolliset ja eri alueiden väliset jännitteet. Maassa pidettiin vaalit viimeksi vuonna 2011, joiden jälkeen maan pohjois- ja koillisosien sissijärjestöjen ja poliittisten puolueiden yhteenliittymä Seleka ryhtyi väkivaltaiseen kapinaan. Vuonna 2013 suurelta osin muslimeista koostuva Seleka valtasi pääkaupunki Banguin ja silloinen itsevaltaisesti toiminut presidentti Bozize syrjäytettiin. Seurasi hallitsematon ryöstöjen ja väkivallan aalto, joka suuntautui erityisesti kristittyjä vastaan. Kristittyjen ja animistien muodostamat anti-balaka -joukot ryhtyivät vastustamaan Selekaa ja ajoivat sen vallasta. Anti-balaka syyllistyi silmittömään terroriin ja etnisiin puhdistuksiin maan islamilaisväestöä kohtaan, joka on pääosin ajettu kodeistaan. YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen joukot ovat useaan otteeseen yrittäneet rauhoittaa tilannetta. Viranomaisilla ei ole juuri valtaa, eikä maassa ole poliisivoimia eikä armeijaa. Pääkaupungissa valtaa pitää väliaikaishallitus, jonka on tarkoitus johdattaa maa vaaleihin vuoden 2015 aikana ranskalaisten ja Afrikan unionin rauhanturvajoukkojen turvin.
Inhimillisen kehityksen indeksi
185 av 186
Talous ja kaupankäynti
Keski-Afrikan tasavallassa on runsaasti luonnonvaroja mm. metsää, timantteja, kultaa ja uraania. Maan kehnon infrastruktuurin ja epävakaiden olojen vuoksi luonnonvaroja ei ole juuri pystytty hyödyntämään. Tärkeimpiä vientituotteita ovat timantit, joista maa saa noin puolet vientituotoistaan. Timanttitulot ovat yksi syy väkivaltaisuuksiin ja valtataisteluihin. Valtaosa, noin 80 %, väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta ja metsähakkuista. Maan suurin kauppakumppani on entinen siirtomaaisäntä Ranska.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Keski-Afrikan tasavalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
4 829 767
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden





4,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.














































































































110
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.

699
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä










6
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden

0,1
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen










4,6
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä










3,74
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?




