[[suggestion]]
Keski-Afrikan tasavalta
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bangui

Etniset ryhmät

Baya 29%, banda 23%, mandjia 10%, sara 8%, m´baka 8%, arabi/fulani/peul 6%, mbum 6%, ngbanki 6%, zande/nzakara 3%, muut 3%; kaikkiaan yli 80 etnistä ryhmää (2003)

Kieli

Ranska (virallinen kieli), sango (virallinen kieli ja yleiskieli), muut paikalliskielet, kaikkiaan 80 kieltä

Uskonto

Kristityt 89%, muslimit 9%, perinteiset uskonnot 1%, muut ja uskonnottomat 1% (2020)

Väkiluku

4 919 987 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

622 984 km2

Valuutta

CFA-frangi (BEAC)

BKT per asukas

1 021 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

13. elokuuta (itsenäisyyspäivä), 1. joulukuuta (tasavallan juhlapäivä)

Muut maasivut

Maantiede

Keski-Afrikan tasavalta on sisämaavaltio keskellä Afrikan mannerta. Rajanaapureina ovat lännessä Kamerun, pohjoisessa Tsad ja Sudan, idässä Etelä-Sudan ja etelässä Kongot. Keski-Afrikan tasavallan luoteiskaarteessa on Karrevuorten ryhmä. Huiput kohoavat siellä 1400 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maan koillisosassa sijaitsevat Bongovuoret ovat lähes yhtä korkeita. Näiden kahden vuoriryhmän välissä olevalla alueella on suuri keskuslaakio, jonka halki mutkittelee kolmekymmentä jokea. Keski-Afrikan tasavallan ilmasto on lämmin ja kostea. Sadekausi ajoittuu maaliskuun ja marraskuun välille. Sen aikana esiintyy myrskyjä. Vuodenvaihteen molemmin puolin koillistuuli puhaltaa Saharan suunnalta kuivaa ilmaa. Päivällä on kovia helteitä, yöllä on viileämpää.

Dzangan ja Ndokin kansallispuisto on Keski-Afrikan tasavallan lounaiskärjessä. Siellä on rehevää metsää, tropiikin jalavalajeja ja limbalipuita. Puistossa tavataan simpansseja, gorilloja, jättisikoja ja metsänorsuja. Baminguin ja Bangoran suojelualueella maan pohjoisosassa maasto on savannia. Siellä viihtyvät ketapanit, mutobot ja useat muut kausivihannat lehtipuulajit. Jokivarsilla on kosteikkoja. Suojelualueella elää leijonia, gepardeja ja valkoraitaisia bongoantilooppeja. Laiton metsästys on verottanut savannien eläimistöä. Sarvikuonot, norsut ja kirahvit ovat uhanalaisia lajeja.

Kilpailu luonnonvaroista virittää jännitteitä. Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosissa karjan ajajat ovat tottuneet liikkumaan maiden rajojen yli etsiessään eläimille vettä ja laitumia. Tsadissa ja Sudanissa kuivuudet keskeyttävät usein vedensaannin ja kuivimpina aikoina tsadilaiset karjan omistajat ovat tuoneet lehmänsä Keski-Afrikan puolelle. Tämä on synnyttänyt kiistaa maitaan ja vesilähteitään puolustavien keskiafrikkalaisten viljelijöiden kanssa. Vuonna 2021 karjan ajajat polttivat yli 60 taloa ja tappoivat 14 ihmistä Tirissä lähellä Tsadin rajaa kostoiskuna aiemmista kahakoista. Keski-Afrikan tasavallassa on runsaat vesivarat. Silti alle kolmasosalla väestöstä on käytettävissään puhdasta juomavettä. Lähes puolet maan vientituloista saadaan jalopuun viennistä. Hakkuut pirstovat metsiä ja kaventavat niissä asuvan baka-kansan elinympäristöä.

Historia

Keski-Afrikan tasavallan alueella on elänyt ihmisiä ainakin kymmenen tuhannen vuoden ajan. Varhaisimmat asukkaat olivat nykyisen baka-kansan esivanhempia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Heidän jälkeensä alueelle tuli maanviljelijöitä, jotka kasvattivat jamssia ja durraa, sekä myöhemmin myös öljypalmuja. Keski-Afrikan tasavallan länsiosassa Bouarissa on kymmeniä suuria lohkokivipilarien kehiä, jotka on pystytetty 3000 vuotta sitten. Ubangijoen varrelle syntyi viljelijöiden ja kalastajien asutuksia. Kamerunista tuli bantukansojen ryhmiä. Keski-Afrikan tasavallassa elää nykyisin yli 80 väestöryhmää, joilla on oma kielensä. 1500-luvulta alkaen orjakauppiaat tekivät seudulle ryöstöretkiä. Vangitut ihmiset kuljetettiin Saharan yli Pohjois-Afrikkaan ja Arabiaan. 1800-luvun lopulla Sudanin sulttaanin hallinto ulottui Keski-Afrikan tasavallan alueelle. Vuonna 1894 Ranska alisti silloisen Ubangi-Sharin siirtomaakseen. Ranskan vallan aikana afrikkalaisväestö teki pakkotyötä kahvi- ja kumiviljelmillä. 1920-luvulla alettiin kasvattaa puuvillaa. Pakkotyöväkeä lähetettiin myös Kongoon rakentamaan rautatietä. Onnettomuuksiin ja tauteihin kuoli töiden aikana tuhansia keskiafrikkalaisia. Keski-Afrikan tasavalta itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960.

Vuonna 1965 kenraali Jean-Bedel Bokassan johtamat sotilaat kaappasivat vallan. Vuonna 1972 Bokassa julisti itsensä elinikäiseksi presidentiksi ja neljä vuotta myöhemmin hän kruunautti itsensä keisariksi. Ranska tuki Bokassaa säilyttääkseen asemansa tuottoisassa timanttikaupassa. Vuonna 1979 Ranska kaatoi Bokassan hallinnon. Velkaantuneen maan johtoon nousi uusi sotilashallitus vuonna 1981. Vuonna 1993 Keski-Afrikan tasavallassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Sen jälkeenkin yhteiskunnallinen tilanne on ollut jatkuvasti epävakaa. Ihmisten köyhyys ja epätoivo ovat synnyttäneet kapinoita ja mellakoita. Valtion työntekijät ja sotilaat ovat usein jääneet ilman palkkaa. Valtataistelut ja väestöryhmien väliset vihat ovat johtaneet kaappauksiin ja sisällissotiin. Väkivalta on repinyt maan ja tuhonnut sen kehityksen. Keski-Afrikan tasavallan sotiin ja selkkauksiin on osallistunut sotilaita ja epäsäännöllisiä aseryhmiä monista Afrikan maista.

Vuonna 2012 aseellisten kapinaryhmien liitto Seleka valtasi kaupunkeja Keski-Afrikan tasavallan pohjois- ja keskiosissa. Selekan joukoissa oli myös tsadilaisia ja sudanilaisia. Vuonna 2013 kapinalliset etenivät pääkaupunkiin Banguihin ja nimittivät johtajansa Michel Djotodian presidentiksi. Seleka oli muslimien aseellinen liike. Selekaa vastaan nousi entisten sotilaiden, kristittyjen ja perinteisten uskontojen kannattajien perustamia aseryhmiä, jotka tunnettiin nimellä antibalaka. Aseryhmien väliset yhteenotot ja kostoiskut ovat jatkuneet vuosien ajan. Sekä selekat että antibalakat ovat syyllistyneet joukkomurhiin, joissa on kuollut tuhansia ihmisiä. Sadat tuhannet ihmiset ovat jättäneet kotiseutunsa väkivallan vuoksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Keski-Afrikan tasavallan sotarikoksia ja on nostanut syytteitä eräiden aseryhmien johtajia vastaan.

Vuonna 2014 YK perusti MINUSCA-rauhanturvajoukon tukemaan väliaikaista hallitusta rauhan ja demokratian rakentamisessa Keski-Afrikan tasavaltaan. Rauhanturvajoukon tehtävä jatkuu edelleen. Siihen kuuluu yli 11 000 sotilasta, Ruandasta, Bangladeshista, Pakistanista, Egyptistä, Sambiasta ja useista muista maista. Vuonna 2020 kuusi antibalaka-ryhmää perusti uuden aseellisen liittoutuman, CPC:n, joka pyrki häiritsemään vaalien järjestämistä.

Ekologinen jalanjälki

6

0,7

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Keski-Afrikan tasavalta asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,7 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2016 Keski-Afrikan tasavallan presidentiksi valittiin Faustin-Archange Touadera. Hän voitti vaalit myös vuonna 2020. Vain kolmasosa äänestäjistä käytti äänioikeuttaan vuoden 2020 vaaleissa. Vuonna 2021 kapinallisten aseryhmien liitto CPC yritti hyökätä pääkaupunkiin Banguihin, mutta hallituksen joukot, YK:n rauhanturvaajat ja hallituksen värväämät venäläiset palkkasotilaat torjuivat yrityksen. Banguissa hallituksen asema on suhteellisen vakaa, mutta suurimmassa osassa maata valtion valta on heikko. Erilaiset aseelliset ryhmät toimivat tiiviisti ja näkyvästi. Vuonna 2020 koulut suljettiin koronaepidemian vuoksi. Terveydenhoito on jossakin määrin toiminnassa Banguissa sekä eräissä muissa kaupungeissa. Muualla se on romahtanut tai ulkomaisten järjestöjen varassa. Vuonna 2020 neljäsosa aikuisista naisista ja puolet miehistä osasi lukea ja kirjoittaa. Vuonna 2021 713 000 keskiafrikkalaista oli pakolaisina maan ulkopuolella. Maan sisäisiä pakolaisia oli 717 000.

1800-luvulle asti jatkuneen orjakaupan aikana nykyisen Keski-Afrikan tasavallan eri väestöryhmät oppivat pitämään toisiaan vihollisina. Siirtomaavallan aikana Ranska suosi joitakin ryhmiä, joista tuli sen liittolaisia myös Keski-Afrikan tasavallan itsenäistyttyä. Maan politiikassa on ollut tavallista, että vallanpitäjät antavat etusijan omalle taustaryhmälleen eivätkä aja koko kansakunnan kehitystä. Ennen 2010-luvun sisällissotaa Keski-Afrikan tasavallassa oli 50 puoluetta. Puoluetoimintaa ja poliittisen vallan käyttöä on pidetty keinona hankkia taloudellista etua. Keski-Afrikan tasavallassa on runsaasti luonnonvaroja: timantteja, kultaa, kuparia ja muita arvokkaita kaivannaisia. Näiden hyväksikäyttö on hyödyttänyt vallassa olleita ryhmiä samaan aikaan, kun valtaosa väestöstä on elänyt ahdistavassa ja nöyryyttävässä köyhyydessä. Tämä asetelma pitää yllä syvää epäluottamusta eri väestöryhmien välillä. Vanhat vihat eivät unohdu, vaan ne puhkeavat yhä uudelleen väkivaltaisuuksiksi, jotka estävät kehityksen. Sotien aikana kauna ulkomaalaisia vastaan on lisääntynyt, koska taisteluihin on vuosien ajan osallistunut myös tsadilaisia, sudanilaisia, kongolaisia ja ruandalaisia. Lähiaika näyttää, missä määrin Keski-Afrikan väkivallan kierre voidaan katkaista: saadaanko maahan rauha ja sen myötä tilaisuus lisääntyvään hyvinvointiin vai repeääkö hauras sovinto aina uudeksi sodaksi.

Inhimillisen kehityksen indeksi

8

185 av 188

Keski-Afrikan tasavalta sijoittuu sijalle 185 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Keski-Afrikan tasavalta on yksi maailman köyhimmistä maista. YK:n kehitysohjelman UNDP:n 189 maan inhimillisen kehityksen vertailussa Keski-Afrikan tasavalta oli vuonna 2021 toiseksi viimeinen, ainoastaan Nigerin olot olivat vielä huonommat. Maailmanpankki arvioi vuonna 2020, että 71% Keski-Afrikan tasavallan asukkaista eli köyhyydessä. Maailman elintarvikeohjelman mukaan 45% väestöstä on ruokaturvattomia. Yli neljäsosa ihmisistä on jättänyt kotiseutunsa väkivallan ja nälän vuoksi. Afrikan kehityspankki arvioi vuonna 2019, että 35-36% kaupunkien työikäisestä väestöstä oli työttömänä. Maaseudulla työttömyys oli 30%. Työikäisten miesten keskuudessa työttömyys oli 29%. Naisista 43% oli ilman työtä.

Vuonna 2019 70% keskiafrikkalaisista sai toimeentulonsa maataloudesta, 6% työvoimasta toimi teollisuuden tehtävissä ja 24% oli töissä palvelualoilla. Vuonna 2020 maatalous tuotti kolmasosan kansantulosta, teollisuuden osuus oli 20% ja palveluiden 40%. Keski-Afrikan tasavallan viljelijät kasvattavat maniokkia, maissia, durraa, maapähkinöitä, seesamia, keittobanaaneja, puuvillaa, kahvia ja tupakkaa. Maatalouden tuottavuus voisi olla paljon nykyistä suurempi. Keski-Afrikan tasavallassa on paljon hyvää, viljavaa maata. Jatkuvat sodat ja väkivallan uhka haittaavat kuitenkin maanviljelyä ja tuotteiden kuljettamista markkinoille.

Vuonna 2020 Keski-Afrikan tasavallan viennin arvo oli 127 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 291 miljoonaa dollaria. Vientituotteita olivat puutavara 48% (raakapuu ja sahatavara), kulta 27%, timantit 12% ja kupari 5%. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Italia, Belgia ja Ranska. Tärkeimmät tuontimaat olivat Ranska, Kongon demokraattinen tasavalta, Kiina, Belgia ja Intia. Vuonna 2019 Keski-Afrikan tasavallassa kävi 87 000 ulkomaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat 16 miljoonaa dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Keski-Afrikan tasavalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

5 016 678

Ihmistä maassa Keski-Afrikan tasavalta

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 3

4,4

lasta per nainen maassa Keski-Afrikan tasavalta

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80
81 82 83 84 85 86 87 88 89 90
91 92 93 94 95 96 97 98 99 100
101 102 103

103

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Keski-Afrikan tasavalta

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

1 021

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Keski-Afrikan tasavalta

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 3 4 8
6 7 8 9 10

5

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Keski-Afrikan tasavalta

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

0

0,1

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Keski-Afrikan tasavalta

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 1
6 7 8 9 10

4,1

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Keski-Afrikan tasavalta

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

6 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Keski-Afrikan tasavalta

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 7 5
6 7 8 9 10

3,74

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Keski-Afrikan tasavalta

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5

4,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Keski-Afrikan tasavalta

Tasa-arvo

Työ