Keski-Afrikan tasavalta

Viimeksi päivitetty: 07.04.2015

Keski-Afrikan tasavalta on luonnonvaroiltaan rikas maa nimensä mukaisesti keskellä Afrikkaa. Maassa puhutaan liki 80 eri kieltä. Poliittisen epävakauden ja huonon hallinnon vuoksi maa on yksi maailman köyhimmistä.

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bangui

Etniset ryhmät

bayat 33 %, bandat 27 %, mandjiat 13 %, sarat 10 %, mboumit 7 %, m'bakat 4 %, yakomat 4 %, muut 2 %

Kieli

ranska (virallinen), sango, paikallisia kieliä

Uskonto

alkuperäisuskonnot 35 %, protestantit 25 %, katolilaiset 2 5%, muslimit 15 %

Väkiluku

5 200 000

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

622 984 km2

Valuutta

CFA-frangi (BEAC)

BKT per asukas

699 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. joulukuuta

Muut maasivut

Maantiede

Keski-Afrikan tasavallan naapurimaita ovat Kamerun, Tšad, Sudan, Kongon demokraattinen tasavalta sekä Kongon tasavalta. Maan pinta-ala koostuu suurelta osin savannista ja matalista metsäalueista. Suurin piirtein Ukrainan kokoisella maalla ei ole meriteitä, mutta sitä ympäröivät useat suuret joet kuten Kongojoki. Maa on aavikoitunut pohjoisesta ja rehevöityy etelän suurien jokien lähellä.

Historia

Entinen Ranskan alusmaa Ubangi-Shari itsenäistyi vuonna 1960 ja vaihtoi nimensä Keski-Afrikan tasavallaksi. Maata hallitsivat erinäiset sotilashallitukset kolmen vuosikymmenen ajan, kunnes siviilihallinto perustettiin vuonna 1993. Keski-Afrikan tasavallan lähihistoriaa ovat leimanneet lukuisat vallankaappaukset ja sisäiset konfliktit.

Ekologinen jalanjälki

0,7

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Keski-Afrikan tasavalta ville vi trenge 0,7 jordkloder.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Keski-Afrikan tasavalta on etnisesti ja kielellisesti hajanainen maa, jossa ei ole syntynyt kansalaisia yhdistävää identiteettiä. Maa ei ole koko itsenäisyytensä aikana ollut vakaa, vaan useimmiten romahdusvaarassa. Poliittista tilaa ovat leimanneet etniset, uskonnolliset ja eri alueiden väliset jännitteet. Maassa pidettiin vaalit viimeksi vuonna 2011, joiden jälkeen maan pohjois- ja koillisosien sissijärjestöjen ja poliittisten puolueiden yhteenliittymä Seleka ryhtyi väkivaltaiseen kapinaan. Vuonna 2013 suurelta osin muslimeista koostuva Seleka valtasi pääkaupunki Banguin ja silloinen itsevaltaisesti toiminut presidentti Bozize syrjäytettiin. Seurasi hallitsematon ryöstöjen ja väkivallan aalto, joka suuntautui erityisesti kristittyjä vastaan. Kristittyjen ja animistien muodostamat anti-balaka -joukot ryhtyivät vastustamaan Selekaa ja ajoivat sen vallasta. Anti-balaka syyllistyi silmittömään terroriin ja etnisiin puhdistuksiin maan islamilaisväestöä kohtaan, joka on pääosin ajettu kodeistaan. YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen joukot ovat useaan otteeseen yrittäneet rauhoittaa tilannetta. Viranomaisilla ei ole juuri valtaa, eikä maassa ole poliisivoimia eikä armeijaa. Pääkaupungissa valtaa pitää väliaikaishallitus, jonka on tarkoitus johdattaa maa vaaleihin vuoden 2015 aikana ranskalaisten ja Afrikan unionin rauhanturvajoukkojen turvin.

Inhimillisen kehityksen indeksi

185 av 186

Keski-Afrikan tasavalta er nummer 185 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Se statistikk over HDI for alle land

Talous ja kaupankäynti

Keski-Afrikan tasavallassa on runsaasti luonnonvaroja mm. metsää, timantteja, kultaa ja uraania.  Maan kehnon infrastruktuurin ja epävakaiden olojen vuoksi luonnonvaroja ei ole juuri pystytty hyödyntämään. Tärkeimpiä vientituotteita ovat timantit, joista maa saa noin puolet vientituotoistaan. Timanttitulot ovat yksi syy väkivaltaisuuksiin ja valtataisteluihin. Valtaosa, noin 80 %, väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta ja metsähakkuista. Maan suurin kauppakumppani on entinen siirtomaaisäntä Ranska.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Keski-Afrikan tasavalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin