[[suggestion]]
Kiina
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Peking

Etniset ryhmät

han-kiinalaiset 91,6 %, zhuangit 1,3 % muut (mm. uiguurit, huit, yit, tiibetiläiset, miao, mantsut, mongolit, buyit, korealaiset) 7,1 %

Kieli

mandariinikiina, kantoninkiina, wu-kiina, min bei, minnan-kiina, xiang-kiina, gan-kiina, hakka-kiina ja muita pienempiä kieliä

Uskonto

Virallisesti ateistinen, mutta monet ovat buddhisteja (18,2 %), kristittyjä (5,1 %) tai muslimeita (1,8 %)

Väkiluku

1 300 000 000

Valtiomuoto

kansantasavalta

Pinta-ala

9 600 001 km2

Valuutta

Juan (CNY)

BKT per asukas

15 529 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kiinan suuret alueet, samoin kuin alueelliset korkeuserot ja etäisyydet merelle, vaikuttavat suuresti maan ilmastoon ja luontoon. Maan läntinen osa muodostuu pääasiassa vuoristoalueista ja kuivemmista alueista, kun taas maan itäinen puoli on hedelmällistä tasankoaluetta. Monsuunituulet vaikuttavat olennaisesti maan ilmastoon. Talvisin puhaltavat polaariset tuulet, ja kesäisin taas lämpimät, trooppiset tuulet. Öljyn- ja hiilentuotanto on aiheuttanut huomattavaa ilmaston saastumista. Useat kiinalaiset kaupungit on luokiteltu maailman saastuneimmiksi. Lisäksi teollisuuden päästöt ovat aiheuttaneet pulaa puhtaasta vedestä. Metsien tuhoaminen ja maanpinnan eroosio ovat osasyy sille, että Kiina on vuodesta 1949 lähtien menettänyt viidesosan viljelyskelpoisista alueistaan. Kiinassa rakennetaan parhaillaan maailman suurinta patoa nimeltään Kolmen rotkon pato. Rakennusprojekti on aiheuttanut paljon keskustelua, koska joen kalakanta on pienentynyt ja 1,2 miljoonaa ihmistä on pakkosiirretty alueelta. Maan länsi- ja lounaisosien vuoristoalueella esiintyy aika ajoin maanjäristyksiä.

Historia

Kiina oli monien vuosisatojen ajan yksi maailman kehittyneimmistä sivilisaatioista. Sellaiset suuret keksinnöt kuten kompassi, ruuti, paperi ja kirjapainotaito keksittiin Kiinassa. Lukuisat dynastiat hallitsivat maata, ja se oli pitkän aikaa mongolihallinnon alaisuudessa. Vuonna 1912 perustettiin Kiinan tasavalta, samaan aikaan kun Kiinan viimeinen keisaridynastia lakkautettiin. Kiinan kansallismielinen puolue, Guomindang, ja Kiinan kommunistinen puolue taistelivat vallasta monen vuoden ajan, ilman että kumpikaan sai maata täysin valtaansa. Vuonna 1937 syttyi Kiinan ja Japanin välille sota. Puolueiden erimielisyydet siirrettiin sivuun ja voimat keskitettiin Japanin lyömiseen.

Välittömästi Kiinan voitettua sodan, puhkesi uudelleen sisällissota, jossa menehtyi 12 miljoonaa ihmistä. Mao Zedongin johtamat kommunistit voittivat sodan ja perustivat Kiinan kansantasavallan vuonna 1949. Kansallispuolueen kannattajat vetäytyivät ja asettuivat Taiwanin saarelle, jossa he perustivat Kiinan tasavallan. Mao hallitsi maata rautaisella otteella ja aloitti vuonna 1966 kaaokseen johtaneen uudistusohjelman nimeltä kulttuurivallankumous. Maon tavoitteena oli kitkeä kaikki vanhat tavat ja tottumukset kiinalaisesta yhteiskunnasta ja korvata ne kommunistisella ideologialla. Maon kuolema vuonna 1976 johti lyhyeen valtataisteluun maltillisempien kommunistien ja Maon lesken johtaman ns. neljän koplan välillä. Neljän kopla vangittiin ja olot Kiinassa alkoivat rauhoittua.

Ekologinen jalanjälki

1 2 1

2,2

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Kiina ville vi trenge 2,2 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Kiina on keskusjohtoinen valtio ja kansantasavalta, jota hallitsee kommunistinen puolue. Vaikka Kiina on reippaasti uudistanut talouttaan markkinatalouden suuntaan, demokratia ei ole edistynyt. Kaikki pyrkimykset kommunistisen puolueen yksinvallan vähentämiseen tukahdutetaan, ja sensuuri estää kritiikin johtajia ja puoluetta vastaan. Kun opiskelijat vuonna 1989 osoittivat mieltään vapauden ja demokratian puolesta Taivaallisen Rauhan Aukiolla, viranomaiset määräsivät panssarivaunut paikalle, ja tuhannet ihmiset menettivät henkensä. Korruptio on suuri ongelma, ja satoja ihmisiä tuomitaan vuosittain kuolemaan talousrikollisuuden takia. Kiinan ympäristöongelmat ovat valtaisia. Niin maaperä, vesi kuin ilmakin on saastunutta suuressa osassa maata. Maan hiilidioksidipäästöt ovat jo ohittaneet Yhdysvaltojen päästöt. Kommunistinen puolue on ottanut ympäristön tilan parantamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Väestönkasvu on saatu pysähtymään yhden lapsen politiikalla. Yhden lapsen politiikka on kuitenkin tuonut mukanaan merkittävän sosiaalisen ongelman, sillä poikalasten suosiminen on tuonut maahan ”vaimovajeen”: 119 poikalasta kohden on syntynyt vain 100 tyttölasta. Viranomaiset ovat myös olleet huolissaan maan väestön ikääntymisestä. Yhden lapsen politiikasta onkin päätetty luopua ja vuoden 2016 alusta perheille sallitaan kaksi lasta. Haasteita maan johdolle tuovat myös suuret tuloerot maaseudun ja kaupunkien välillä sekä kaupungistuminen, kun maaseudulta muutetaan paremman elintason ja työn perässä kaupunkeihin.

Inhimillisen kehityksen indeksi

84 av 186

Kiina er nummer 84 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Kiinan vuonna 1978 aloittamat talousuudistukset ovat nostaneet köyhän maatalousmaan rivakasti teollisuuden suurvallaksi. Kiina on yhä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja vuonna 2010 siitä tuli maailman suurin viejä. Talouskasvu tulee vielä lähivuodet perustumaan kivihiileen ja muihin fossiilisiin polttoaineisiin, mutta Kiina investoi eniten maailmassa uusiutuvan energian tuotantoon ja investoinnit ovat kasvussa.  Noin puolet Kiinan viennistä on koneita ja laitteita (tietokoneita, puhelimia, radio- ja tv-vastaanottimia sekä muita sähkölaitteita). Ulkomaiset yritykset vastaavat 60 prosentista Kiinan viennistä. Vuonna 2001 Kiinasta tuli Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen. Kiinalla on huomattavia luonnonvaroja kuten hiiltä, öljyä ja rautamalmia. Viime vuosien aikana palveluelinkeinot ovat kasvaneet voimakkaasti. Kiinan talouskasvu on myös hyvin riippuvainen työvoiman kehityksestä ja sen kauppakumppaneiden taloudesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä seurannut globaali taantuma on johtanut Kiinan talouskasvun hidastumiseen. Huolia maan talouden kehityksestä aiheuttaa päättäjille myös ikääntyvä väestö.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kiina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

1 439 323 776

Ihmistä maassa Kiina

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 6

1,7

lasta per nainen maassa Kiina

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9

9

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kiina

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

15 529

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kiina

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

9 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kiina

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 4

7,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kiina

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 3

9,3

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kiina

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,68

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kiina

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,1

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kiina

Likestilling

Arbeid