Kiinan tasavallan saaristo on osa tektonisesti aktiivista merenalaista vuoristoketjua. Suurimman osan saarista maaperä on vulkaanista ja vuoristoista. Taiwan (saari) on maan ylivoimaisesti suurin, kahden vuoren (Hsing-lung ja Yü) muodostama ovaalinmuotoinen saari, jonka itärannikko on huomattavasti länsirannikkoa jyrkempi. Taiwanissa on kokoonsa nähden huomattava määrä jokia. Vulkaaninen maaperä on tyypillisesti hedelmällistä, mutta voimakas eroosio ja pitkään jatkunut keinokastelu ovat kuluttaneet merkittävän osan saariston viljelykelpoisen maa-alan pintakerroksesta.

Kiinan tasavallan ilmasto on subtrooppinen, pois lukien Taiwanin eteläkärki, jossa ilmasto on puhtaan trooppinen. Merellinen ilmasto tarkoittaa verrattain pieniä vuorokauden- ja vuodenaikojen välisiä lämpötilaeroja, mutta Tyynenmeren monsuunituulet vaikuttavat sateisuuteen merkittävästi.

Varhaisimmat ihmiseen yhdistetyt arkeologiset löydöt on ajoitettu 20 000–30 000 vuoden taa. Noin 3000 eaa. maanviljely saapui Taiwaniin todennäköisesti Etelä-Kiinasta. Alueen ensimmäisten asukkaiden uskotaan olevan Taiwanin alkuperäiskansojen esi-isiä ja puhuneen austronesialaisia kieliä. Mandariinikiinan esiastetta puhuneet han-kiinalaiset kalastajat saapuivat saarelle noin 1200-luvulla, mutta saari pysyi pitkälti kauppareittien ulkopuolella aina 1500-luvulle asti. Vuonna 1624 hollantilaiset perustivat sotilas- sekä kauppa-aseman Tayouan saarelle ja vuonna 1626 Espanja valloitti saaren pohjoisosan, joskin häviten sen Alankomaille 16 vuotta myöhemmin.

Vuonna 1686 Qing-Kiina valloitti Taiwanin pitäen sadoista kapinoista huolimatta saarta sotilaallisesti vallassaan aina vuoteen 1895 asti, jolloin Japani valloitti sen. Japanin siirtomaavalta oli julmaa, mutta sen aikana saaren teollistuminen käynnistyi. Rautatieverkon ja raskasteollisuuden lisäksi moderni sanitaatio ja kansallinen koulutusjärjestelmä saapuivat Taiwaniin. Japanilaisvaltaa kesti vuoteen 1945 asti, jolloin Taiwan siirtyi osaksi vuonna 1912 syntynyttä Kiinan tasavaltaa ja joutui osaksi sisällissotaa. Kun rojalistinen Kuomingtang hävisi sisällissodan vuonna 1949 pakenivat sen jäsenet Taiwaniin julistaen alueen keisarin vallan jatkajaksi. Taiwan ei ole virallisesti koskaan hylännyt näkemystään hallitsijastaan koko Kiinan laillisena hallitsijana.

Poikkeustilalain tuomaa autoritääristä aikaa kesti noin vuoteen 1987 asti, jolloin kansanliike syöksi Kuomingtangin rauhanomaisesti vallasta. Kuomingtangin aikana arviolta 140 000 opposition edustajaa vangittiin tai tapettiin. Samalla Taiwan varustautui ulkomaisen tuen ja kotimaisten panostusten avulla sotaan ja tuki sotateknologiaa massiivisilla maan teollistumiseen tähtäävillä keskusjohtoisilla taloushankkeilla, joiden ansiosta Taiwan vaurastui vauhdilla. 1980-luvun puolivälin jälkeen alkaneet demokratiauudistukset jatkuivat läpi 1990-luvun ja samalla taiwanilainen nationalismi paikallistui aiempaan pan-Kiina fokukseen verrattuna. Maan ensimmäiset presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1996, joskin korruptiosyytteiden saattelemana ja vuonna 2000 Taiwan sai ensimmäisen Kuomingtangiin kuulumattoman presidenttinsä.

Vuonna 2007 Taiwan julistautui omaksi Manner-Kiinasta erilliseksi instituutiokseen pyrkien saamaan itselleen itsenäisen valtion aseman. Vuonna 2008 se alkoi käyttämään itsestään Taiwan nimeä, muttei muuttanut virallista nimeään, mikä on aiheuttanut kritiikkiä. Kiinan ja Taiwanin suhteet lämpenivät ja suora kauppareitti avattiin maiden välille, mutta vaikka kauppasuhde jatkuu, ovat maiden välit myös tulehtuneet osittain Taiwanin mikropiiriteollisuuden poikkeuksellisesta menestyksestä johtuen.

• Varallisuusluokka: - (Korkean tulotason maa, mutta virallinen luokittelu puuttuu)
• BKT: $611 mrd.
• BKTA: $32 123
• Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $59 398
• Valtion budjetti / BKT: -4,5 %
• Valtion velka / BKT: 28,2 %
• Valtion koulutuspanostus / BKT: -
• Valtion sotilaspanostus / BKT: -
• Asukaslukuodotus 2030: 23,3 milj.
• Keski-ikä: 42,5 vuotta
• Koulutetun työvoiman osuus: -
• Kouluvuosien mediaani: -
• Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,916    Maailma: 0,737
• Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): -    Maailma: 0,869
• Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): -    Maailma: 0,943
• Epätasa-arvoindeksi (GII): 0,045    Maailma: 0,436
• Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI): -    Maailma: 0,108

Taiwanin poliittinen asema ja itsenäisyys on jatkuvan kiistelyn aiheena. Virallisesti Taiwan on Kiinaan kuuluva itsehallintoalue, mutta käytännössä Taiwan on ollut oma itsenäinen entiteettinsä aina Kiinan vallankumouksesta asti, vuodesta 1947. Kiinan mukaan Taiwanin hallitus on laiton. Taiwanilla on kuitenkin omat puolustusvoimat, laajalti hyväksytty passi ja muita itsenäisen valtion tunnusmerkkejä.

Vuoden 1947 perustuslain mukaan Kiinan tasavalta on tasavalta ja yhtenäisvaltio, jonka johdossa on suorilla kansanvaaleilla valittava presidentti, joka toimii myös puolustusvoimien komentajana. Taiwanin parlamentti on jaettu viiteen osaan (yuan): laajaa toimivaltaa käyttävään kabinettiin, lainsäädäntävaltaa käyttävään kongressiin, tuomiovaltaa käyttävään oikeustoimistoon, vallankäyttöä valvovaan kontrollitoimistoon ja virkamiehistöä valvovaan seurantatoimistoon. Presidentti nimittää kaikkien yuanien johtajista itselleen kabinetin, mukaan lukien kabinetin johtajana toimivan pääsihteerin.

Kongressin edustajista 113 valitaan yhden edustajan vaalialueista, 34 suhteellisella vaalitavalla erillisiltä puoluelistoilta koko maasta kerätyn äänisaaliin perusteella ja 6 kahdesta kolmen paikan alkuperäisasukkaiden vaalipiiristä. Kongressikausi on 4 vuotta. Taiwan on jaettu 22 hallintoalueeseen, joilla jokaisella on alueellista valtaa ja oma oikeuslaitos.

Taiwanin ilmaisun- ja sananvapauden tila on hyvä ja maan omat medialähteet vapaita, mutta Kiinan vaikuttamisyritykset ovat jatkuvia ja merkittäviä. Kiina yrittää vaikuttaa paitsi taiwanilaisten käsitykseen Kiinasta ja Taiwanin hallinnosta, myös kiinalaisten näkemyksiin Taiwanista. Kyselyn mukaan vain noin 28 prosenttia taiwanilaisista luottaa mediaan. Taiwan on maailman 28. korruptoitunein maa. Vaikka vaalit ovat vapaat ja kilpailu merkittävää, on demokratian tasossa puutteita esimerkiksi kansanedustajien ohi menevien päätösten ja talouseliitin valta-aseman suhteen.

Tasa-arvo

Taiwan ei ole YK:n jäsen, eikä tunnustettu valtio ja YK-dataa on siksi saatavilla hyvin rajallisesti. Tästä johtuen tämän kappaleen tilastot perustuvat maan itse julkaisemiin vuoden 2021 lukuihin.

Vuonna 2019 39,8 prosenttia hallituspaikoista oli naisten hallussa. Tällä mittarilla mitattuna Taiwan on maailman 23. tasa-arvoisin ja Itä-Aasian tasa-arvoisin maa. Merkittäviä puutteita on kuitenkin edelleen, sillä ylempien virkojen kohdalla naisten edustus on noin puolet pienempi. Pienten ja keskisuurten yritysten johtoportaasta naisia on 36,8 prosenttia, pörssiyritysten johdossa 13,7 prosenttia, ja ammattiliittojen johdossa 28,4 prosenttia. Valtion tukemien organisaatioiden johdossa naisia on 30 prosenttia, mutta valtion omistamien yritysten johdossa naisia ei ole lainkaan.

Terveys ja puhtaus

Taiwanin terveydenhuollon taso on hyvä ja hygienia pääosin hyvällä tasolla. Hyttysten levittämää denguekuumetta esiintyy kesäisin, mutta perusrokotteiden kattavuus on hyvä. Taiwanissa on käytössä terveysministeriön ylläpitämä yhden maksajan järjestelmä, joka perustuu kaikille pakolliseen terveysvakuutukseen. Järjestelmään siirryttiin vuonna 2002, minkä seurauksena terveydenhuollon tasa-arvon tila on kohentunut merkittävästi, mikä näkyy myös alempien tuloluokkien kuolintilastoissa.

COVID-19 pandemiakriisi on kuormittanut maan terveydenhuoltojärjestelmää, mutta kaikkiaan erityistoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

Turvallisuustilanne

Taiwanin turvallisuustilanne on hyvä, joskin tuhoisten taifuunien riskiä touko–marraskuussa ei voi sulkea pois.

• Vienti: $39 552 milj.
• Tuonti: $36 076 milj.
• Inflaatioaste: 2,36 %
• Korkotaso: 1,13 %
• Yrittämisen helppous: 15 / 197
• Talouden monipuolisuus: 2 / 146
• Yritysveroaste: 20 %
• Ansiotuloveroaste: 40 % (Progressio)
• Kauppaveroaste: 5 %

Taiwan on teknisesti edistynyt ja taloudellisesti erittäin monipuolinen valtio. Taiwan onkin pienestä koostaan huolimatta maailman 14. suurin vienti- ja 19. suurin tuontimaa. Maailman edistyneimmät hienomikropiirit tulevat Taiwanista ja ennestäänkin menestyksekäs teollisuus kasvaa nopeasti, mikä lisää Taiwanin talouden vetovoimaa.

Taiwanin tärkeimmät vientituotteet ovat mikropiirit, toimistolaitteiden osat, tietokoneet, öljyjalosteet ja nestekidenäytöt (LCD). Eniten Taiwanin tuotteita ostavat Kiina, Yhdysvallat, Hong Kong, Japani ja Singapore. Taiwanin tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat mikropiirit, raakaöljy, valokuva- ja filmitarvikkeet, maakaasu ja öljyjalosteet. Eniten tuotteita ostetaan Kiinasta, Japanista, Yhdysvalloista, Etelä-Koreasta ja Singaporesta.

Taiwan on erittäin tärkeä transitiomaa kiinalaisille yrityksille. Kiinan ulkomaisille yrityksille antamat suoria ulkomaisia investointeja (FDI) houkuttelemaan tarkoitetut veroalet ja Taiwanin huomattavasti Kiinaa kevyempi byrokraattinen järjestelmä ovat johtaneet siihen, että merkittävä osa kiinalaisista suuryrityksistä omistaa sivu- tai pääkonttorin Taiwanissa. Samalla Kiinan asettama diplomaattinen paine ja nopeasti koventuva kilpailu aiheuttaa kuitenkin merkittäviä rajoitteita Taiwanin taloudelle. Taiwanin talouden muut keskeiset heikkoudet ovat ikääntyvä väestö, alhainen syntyvyysaste, korkea nuorisotyöttömyys ja luonnonvarojen puute.

Kehitys

Taiwan on pitkälle kehittynyt maa, jonka tie-, energia- ja informaatioverkot ovat kattavia ja kehittyneitä. Taiwanin etäpalvelut ovat saavutettavia ja niiden hyödyntäminen on laaja-alaista.

Koulutuksen taso on korkea ja korkeakoulutus verrattain hyvin saavutettavissa. Koulutuksen taso kielten, matematiikan ja luonnontieteiden osalta on kansainvälisen PISA-tutkimuksen mukaan yli OECD maiden keskiarvon. Järjestelmä kuitenkin suosii vahvasta sosioekonomisesta taustasta tulevia nuoria ja koulutukseen liittyvät kustannukset muodostavat esteen sosiaaliselle liikkuvuudelle. Koulutuksen sukupuolten välinen ero on OECD-maiden keskiarvoa.