[[suggestion]]
Kirgisia
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Biškek

Etniset ryhmät

73,3 % kirgiisejä, 14,7 % uzbekkeja, 5,6 % venäläisiä, 1,1 % dungaaneja, 0,9 % uiguureja, 0,9 % tadžikkeja, 0,7 % turkkilaisia, 2,7 % muita

Kieli

Kirgiisi, uzbekki, venäjä, dungaani ja useita muita

Uskonto

90 % Islam, 8 % Kristinusko, 3 % Muut

Väkiluku

6 628 347

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

199 900 km2

Valuutta

Kirgisian som

BKT per asukas

5 288 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

31. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kirgisia sijaitsee Tienšanvuoriston ytimessä, ja useat hyvin korkeat vuorenhuiput muodostavat maan rajat niin idässä kuin pohjoisessakin. Syvälle Kiinaan jatkuvan Tienšanin lisäksi Kirgisian etelärajalla sijaitsevat Kokshal-Tau-, Alai-, Trans-Alai- ja Atbashvuoristot. Maan keskiosassa Kungey Alatau- ja Terskey Alatau -vuoristot rajaavat osan hedelmällisestä Ferganan laaksosta Kirgisian ytimeen. Ferganavuoristo puolestaan rajaa laakson pohjoisessa. Näiden lisäksi myös Chatkal- ja Kyrgyzvuoristot ulottuvat Kirgisiaan.

Ferganan laakson pohjoispään lisäksi maan ainoat laaksot ovat Chu- ja Talasjokilaaksot pohjoisessa. Vaikka ylämaaksi laskevat laaksot kattavat vain noin 15 prosenttia maan pinta-alasta, lähes kaikki asutus keskittyy laaksoihin. Lukuisat vuorenhuiput ovat ikijään peitossa ja vuosittaiset sulamisvedet tekevät useista Kirgisian joista hyvin runsasvetisiä ja jokilaaksoista hedelmällisiä. Maan ainoa järvi Ysyk on aikojen saatossa suolaantunut. Kirgisian ilmasto on voimakkaan mannermainen ja maan itäosan idänpuoleisia, pääosin asuttamattomia vuorenrinteitä lukuun ottamatta erittäin kuiva. Arviolta 3,5 prosenttia Kirgisian pinta-alasta on havumetsän peitossa (pohjoisrinteillä) ja muuten kasvillisuus on hyvin vähäistä.

Historia

Tiettävästi kirgiisien taustat ovat noin 100-luvulla eaa. Minusink-laaksossa Keski-Siperiassa eläneissä turkkilaisissa jenisei-kirgiiseissä (Xiongnu). Vuonna 840 jenisei-kirgiisit päihittivät Euraasian aroja hallinneen uiguurivaltakunnan ja korvasivat sen omalla kaanikunnallaan, joka kesti vuoteen 925. Silloin kiinalaiset khitaanit (Liao) päihittivät kaanikunnan ja ajoivat jenisei-kirgiisit Mongoliasta. Heistä osa asettui Alaihin ja Itä-Turkestaniin, jossa kirgiisian kieli alkoi kehittyä erilleen sekoituksena jenisei-kirgiisistä ja kiptšakista.

Jenisei-kirgiisit pysyivät perinteisellä kotialueellaan vielä noin vuoteen 1207, jolloin he antautuivat mongoleille taistelutta ja liittyivt heidän armeijaansa. Kirgiisien kotialueesta Mongolian pohjoispuolella tuli Kem-Kemchik-niminen maanviljelykolonia. 1634–1777 Länsi-Kiinaa ja Mongoliaa sekä itäistä Keski-Aasiaa hallinneesta Zungar-kaanikunnasta tuli jenise-kirgiisien uusi koti. Jenisei-kirgiisiä puhutaan lähinnä Nonnissa (Koillis-Kiina) ja Mantšuriassa, jonne Qing-Kiina pakkosiirsi heidät noin vuonna 1761.

Kirgiisiä puolestaan puhutaan lähinnä Kirgisiassa ja Kizilsussa Kiinan Xinjiangissa, vaikka siellä kieli onkin virallisesti tunnistamaton. Kirgiisiä kirjoitettiin perinteisillä turkkilaisilla riimuilla ainakin vuoteen 1928 asti, ja vasta vuonna 1940 kielelle kehitettiin standardisoidut kirjoitusasut, jotka pohjaavat latinaan ja turkkiin.

Historiallisesti Kirgisiaan kuuluva Ferganan laakson pohjoisosa oli hedelmällisenä viljelysalueena merkittävä osa Transoxianan vaikutusvaltaista valtakuntaa ja vaihtoi omistajuutta lukuisia kertoja skyyttien, persialaisten, baktrialaisten, helleenien, turkkilaisten ja mongolien välillä. Transoxianaan kuuluva Samarkand oli pitkään yksi silkkitien vauraimmista ja merkittävimmistä kauppakaupungeista, ja silkkitien keskihaara on kulkenut Wakhanin käytävän ohella Ferganan laakson ja Kašgarin keitaan läpi viimeistään 100-luvulta eaa. (joskin on mahdollista, että Burman reitti oli Rooman ja Kiinan väliselle kaupalle vielä merkittävämpi erityisesti silloin, kun Rooma soti Kushaa vastaan).

Erityisen merkittäviä olivat Ferganan laakson läpi Keski-Aasiaan ja Intiaan asti levinnyt kiinalaisten Yizhien Kusha -imperiumi (30–374) ja Transoxianasta ponnistanut turkilaismongolien timurid-imperiumi (1370–1507) sekä sitä seurannut ferganalainen moguli-imperiumi (1526–1857). Myös mongolivalloituksissa 1200- ja 1300-luvuilla Transoxiana ja sen ympärysseudut toimivat merkittävinä väliasemina ja joukkojen rekrytointialueina.

Transoxianalaiset mamelukki-palkkasoturiarmeijat vaikuttivat merkittävästi Lähi-idän, Keski-Aasian ja Venäjän sotiin 800-luvulta 1800-luvulle. Mamelukit myös kaappasivat vallan Egyptissä ja Levantissa vuosina 935–969 ja Persiaan ytimessä vuosina 941 ja 1077–1231 (mamelukit jättivät ensin abbasidit kuitenkin nimellisesti valtaan ja kävivät sitten useiden eri valtakuntien vasalleina). Egyptiin ja Syyrian syntynyt mamelukkisulttaanikunta puolestaan kesti vuodesta 1250 vuoteen 1515. Georgialainen mamelukkidynastia puolestaan valloitti Mesopotamian (suurin piirtein nyky-Irakin alueen) 1747–1831. Käytännössä kuitenkin mamelukkiarmeijoiden ja -dynastioiden transoxianalaisuus varmasti hälveni vuosien saatossa.

Pohjoisen Chu- ja Talasjokien laaksot puolestaan olivat syrjäisempiä turkkilaisten, mongolien ja hui-kiinalaisten asuttamia keidasalueita, joista kehittyi aikojen saatossa (erityisesti mongoliaikana 1200–1500) melko merkittävä osa pohjoisen silkkitieverkon sivuhaaraa, jossa Länsi-Aasian ja Kiinan kauppatavarat ja kulttuurit kohtasivat. Islaminuskon paimentolaiskauppiaille ja muslimikauppiaille suomien verohelpotusten merkitys myöhäiskeskiajan kaupassa näkyy esimerkiksi hui-kiinalaisten kääntymisenä islaminuskoon.

Ferganan laaksoon venäläisvalloitukset ylsivät noin vuonna 1876, mutta venäläisvallan aseellinen vastustaminen jatkuu nykypäivään asti. Vuoden 1905     Venäjän vallankumous leimahti täydeksi kapinaksi myös Kirgisiassa, jossa Venäjää seurannut Neuvostoliitto sai valta-asemansa täysin takaisin vasta vuonna 1928. Tuolloin myös koko alueen talous järjestettiin pelkästään puuvillaa tuottavaksi kollektiiviviljelyskoloniaksi. Kirgiisit eivät tiettävästi harjoittaneet paikalleen asettunutta maanviljelyä ennen Neuvostoliiton aikaa, ja Kirgisian ensimmäinen kaupunki kehittyikin vasta Neuvostoliiton viljelyohjelmien seurauksena vuodesta 1929 alkaen. Vuoteen 1989 mennessä noin 20 prosenttia kirgisialaisista asui kaupungeissa. Etniset kirgiisit olivat edelleen vähemmistössä.

Neuvostoliiton hajoamista seuranneen Kirgisian itsenäistymisen jälkeen Uzbekistan on useaan otteeseen sulkenut rajansa Kirgisialta ja luki nnut maan kaupan lähes kokonaan. Kiinan noin vuodesta 2000 lähtien avaamat kauppaväylät ovat rajoittaneet Uzbekistanin toiminnan tehokkuutta. Vuonna 2005 tulppaanivallankumouksena tunnetuksi tullut kansannousu pakotti maan ensimmäisen presidentin Akajevin (1990–2005) eroamaan ja oppositiokoalition johtaja Bakijev nousi presidentiksi. Korruptio ja järjestäytyneen rikollisuuden sekaantuminen politiikkaan tekivät hallituksesta kuitenkin epäsuositun ja vuonna 2010 uusi vallankumous kaatoi hallituksen.

Vuoden siirtymäkauden jälkeen, jonka aikana Keski-Aasian ensimmäinen naispresidentti piti Kirgisiassa valtaa, Atambajev nousi valtaan ja solmi mittavan yhteistyösopimuksen Turkin kanssa. Vuonna 2017 valtaan nousi maan entinen pääministeri Žeenbekov, jonka kaudella välit Venäjään tiivistyivät. Vuonna 2020 epäreiluksi koettujen eduskuntavaalien vuoksi uusi kansannousu vapautti vapaita vaaleja tukeneen Atambajevin vankilasta, mutta epäonnistuneen salamurhayrityksen jälkeen hänet laitettiin pian uudestaan vankilaan. Žeenbekov erosi vuonna 2020 ja Japarov nousi epäilyttävissä merkeissä maan uudeksi presidentiksi. Hän voitti vaalit vuonna 2021.

Ekologinen jalanjälki

8

0,9

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kirgisia asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,9 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

  • Varallisuusluokka: Alemman keskitulon maa   
  • BKT: $7,74 mrd.
  • BKTA: $1 174
  • Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $4 750
  • Valtion budjetti / BKT: 0,8 %
  • Valtion velka / BKT: 68,1 %
  • Valtion koulutuspanostus / BKT: 6,0 %
  • Valtion sotilaspanostus / BKT: 1,5 %
  • Asukaslukuodotus 2030: 7,4 milj.
  • Keski-ikä: 26 vuotta
  • Koulutetun työvoiman osuus: 92,7 %
  • Kouluvuosien mediaani: 11,1 vuotta
  • Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,697    Maailma: 0,737
  • Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): 0,630    Maailma: 0,869
  • Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): 0,957    Maailma: 0,943
  • Epätasa-arvoindeksi (GII): 0,369    Maailma: 0,436
  • Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI): 0,001    Maailma: 0,108

Vuoden 1993 perustuslain mukaan Kirgisia on yksikamarinen demokraattinen tasavalta ja yhtenäisvaltio. Kirgisian johdossa on presidentti ja parlamentin johdossa pääministeri. Parlamenttivaalien merkitys perustuu ensisijaisesti legitimiteetin antamiseen hallitukselle, vaikka varsinainen vallanjako tapahtuu muualla. Kirgisia on jaettu seitsemään hallinnolliseen alueeseen ja 44 piiriin, minkä lisäksi kaupungit Osh ja Biškek ovat omat hallintoalueensa. Aluehallintoja johtaa presidentin nimittämä kuvernööri.

Käytännössä korruptio ja hämärän rahan sekaantuminen politiikkaan ovat heikentäneet Kirgisian demokratian tasoa sen koko olemassaolon ajan. Kirgisiaa voidaankin pitää kleptokraattisena (oligarkkisena) autokratiana, jossa vaaleilla on kuitenkin merkitystä. Kirgisian vaalit eivät ole olleet koskaan vapaita ja poliisien otteet protestoijia kohtaan ovat olleet kovia. Toimittajat ilman rajoja -järjestö luokittelee Kirgisian lehdistönvapauden sijalle 111 vertailluista 173 maasta. Maailman vapausindeksin perusteella Kirgisia jää vapaudeltaan matalimpaan luokkaan.

Nykyään noin kolme neljäsosaan Kirgisian asukkaista on etnisiä kirgiisejä, sillä maan itsenäistymisen jälkeen merkittävä osa alueelle muuttaneista venäläisistä ja sinne vuonna 1941 karkotettujen saksalaisten jälkeläisistä on muuttanut pois maasta. Myös uzbekkivähemmistö on tuntuvan kokoinen. Kiinalaisten dungaanien (hui) yhteydenpito Xinjiangin uiguureihin huolestuttaa Kirgisian itänaapuria Kiinaa siitä huolimatta, että maiden välinen vuoristo on erittäin korkeaa ja vaikeakulkuista.

Tasa-arvo

Arviolta 38 prosenttia Kirgisian asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella ja 4,4 prosenttia absoluuttisessa köyhyydessä. Erityisesti maaseudulla asumisolot ja yhteydet ovat usein heikkoja. Työntekijöiden oikeudet ovat heikkoja ja järjestäytyminen on vähäistä tai olematonta. Jopa 22,3 prosenttia lapsista käy koulun sijaan töissä.

Kirgisia on ratifioinut yhteensä 50 kansainvälistä tasa-arvosopimusta, ja lainsäädännöllisestä näkökulmasta tasa-arvotilanne on hyvä. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Lakien seuraaminen on usein mielivaltaista ja haitalliset asenteet ja rooliodotukset vaikeuttavat naisten asemaa yhteiskunnassa. Naiset on suljettu lähes kokonaan poliittisen järjestelmän ulkopuolelle (hallituspaikoista 19 prosenttia on naisten hallussa, mutta johtoasemissa heitä ei ole lainkaan).

Myös naisiin kohdistuva sukupuolittunut ja seksuaalinen väkivalta, puolisojen sieppaaminen, pakkoavioliitot (myös alaikäisten) ja ihmiskauppa ovat verrattain yleisiä. Palkaton hoitotyö on käytännössä kokonaan naisten vastuulla ja palkkatyötä on harvoin tarjolla. Heikoimmassa asemassa ovat syrjäseuduilla asuvat ja vähemmistöihin kuuluvat naiset. Etnisten vähemmistöjen oikeudet ovat poljettuja ja erityisesti syrjäseuduilla elävien vähemmistöjen asema on heikko.

Terveys ja puhtaus

Terveydenhuollon ja hygienian taso on Kirgisiassa alhainen. Maassa esiintyy tuberkuloosia, aivokalvontulehdusta ja hepatiitti A:ta sekä borrelioosia ja HI-virusta. Lääkkeistä ja lääketarvikkeista sekä koulutetusta hoitohenkilökunnasta on pulaa ja lääkeväärennöksiä on liikkeellä runsaasti. Covid-19-pandemiakriisi on vaikeuttanut terveystilannetta entisestään ja hygieniatarvikkeista on pulaa.

Kirgisiassa lämmitykseen käytetään edelleen runsaasti kivihiiltä ja maan korkeudesta johtuvan, jatkuvan sateettoman matalapaineen vuoksi ilmanlaatu on heikko tai erittäin heikko erityisesti talvisin. Myös maanviljelyssä käytetyt lannoitteet ja hyönteismyrkyt aiheuttavat terveyshaittoja ja juomavesi on usein laadultaan heikkoa.

Turvallisuustilanne

Kirgisian turvallisuustilanne on suhteellisen vakaa, mutta poliisien vallankäyttö on kovaa ja usein mielivaltaista ja väkivaltaisiksi yltyvien protestien riski on suhteellisen korkea. Ihmiskauppa on verrattain yleistä ja niin miehiä, naisia kuin lapsiakin myydään ulkomaille työvoimaksi ja seksityöhön.

Isfaran laakson padonrakennustyöt ovat kuumentaneet välejä Tadžikistanin kanssa ja myös Uzbekistanin ja Kirgisian välinen raja-alue on miinoitettu, mutta merkitsemätön. Syrjäseutuja voidaan pitää käytännössä lainsuojattomina alueina.

Inhimillisen kehityksen indeksi

13

117 av 188

Kirgisia sijoittuu sijalle 117 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

  • Vienti: $99,6 milj.
  • Tuonti: $431 milj.
  • Inflaatioaste:14,6 %
  • Korkotaso: 75 %
  • Yrittämisen helppous: 80 / 197
  • Talouden monipuolisuus: 75 / 146
  • Yritysveroaste: -
  • Ansiotuloveroaste: -
  • Kauppaveroaste: 12 %

Kirgisia on erittäin köyhä maa, jonka talous pohjaa vahvasti ulkomailla työskentelevien kirgisialaisten rahalähetyksiin (25 prosenttia BKT:sta), malminlouhintaan ja maanviljelyyn (puuvilla). Aikuisista kirgisialaisista vain noin 56 prosenttia käy töissä ja palkka on usein verrattain alhainen. Arviolta lähes 70 prosenttia työstä tehdään hämäränä, ja harmaalla sektorilla onkin merkittävä rooli maan taloudessa ja politiikassa. Merkittävä osa Kirgisian keskeisistä tuotantovälineistä on poliittista valtaa lähellä olevien ihmisten hallussa (joskaan ei suoraan valtion) ja markkinat ovat tiukasti suljetut.

Hallinnon ja taloushallinnon läpinäkymättömyys, ulkomailta tulevien rahavirtojen salailu ja kotimaan taloussektorin yksipuolisuus muodostavat merkittävän esteen maan talouden kehitykselle ja ulkomaisten investointien saamiselle maahan. Tämän lisäksi alhainen koulutustaso, voimakkaan eriarvoinen tulonjako ja sosiaalisen liikkuvuuden rajoittaminen poliittisin keinoin estävät maan kehittymistä ja tuotannon monipuolistumista. Kirgisiassa tuotetaankin erittäin vähän alkutuotantoa pidemmälle jalostettuja tuotteita.

Kirgisian tärkeimmät vientituotteet ovat kulta (yli puolet viennistä), arvometallimalmit, kuivatut palkokasvit, öljyjalosteet ja jätekupari. Ylivoimaisesti tärkein kullan vientikohde on Iso-Britannia (99,9 prosenttia kullasta), mutta muita tuotteita viedään merkittävissä määrin myös Kazakstaniin, Venäjälle, Uzbekistaniin ja Turkkiin. Kirgisian tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat öljyjalosteet, kumijalkineet, keinokankaiset naisten takit, neulepaidat ja keinokankaiset miesten puvut. Tuotteita tuodaan erityisesti Kiinasta, mutta myös Venäjältä ja Kazakstanista, Uzbekistanista ja Turkista.

Kehitys

Kirgisia on edelleen maanviljely- ja paimentolaispainotteinen yhteiskunta, jonka asukkaista vain noin 36,6 prosenttia asuu kaupungeissa. 76 prosenttia Kirgisian sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Sähköverkon kattavuus on rajallinen. Arviolta vain 38 prosentilla kirgisialaisista on pääsy internetiin ja yhteydet ovat hitaita ja kalliita.

Talvisin tie- ja liikenneyhteydet ovat usein poikki lumivyöryjen ja ylläpidon puutteen vuoksi. Teiden kunto on muutenkin heikko, vaikka paikallisia korjaushankkeita onkin toteutettu. Lisäksi maan tie- ja raidelinjat on rakennettu neuvostoaikaan ja nykyään useat niiden kulkureiteistä risteilevät kansainvälisten rajojen yli, minkä vuoksi ne ovat usein kokonaan suljettuja tai vaativat byrokraattisesti raskaita rajatarkastuksia. Raideliikenteellä ei ole juuri taloudellista merkitystä. Armeijaa varten Neuvostoliitto rakennutti Kirgisiaan useita lentokenttiä, mutta niistä vain murto-osa on enää käytössä ja infrastruktuurin kunto on heikkoa ja lentäjien koulutus vähäistä. Kirgisialaiset lentäjät ja lentokoneet eivät saa lentää Eurooppaan.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kirgisia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

6 728 270

Ihmistä maassa Kirgisia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 7

2,8

lasta per nainen maassa Kirgisia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18

18

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kirgisia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

5 288

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kirgisia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

7 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kirgisia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 5

1,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kirgisia

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 3

9,3

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Kirgisia

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 0 9 10

7,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kirgisia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,96

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kirgisia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kirgisia

Tasa-arvo

Työ