[[suggestion]]
Kiribati
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bairiki/Etelä-Tarawa

Etniset ryhmät

Ikiribati 96%, muut 4% (2020)

Kieli

Kiribati, englanti (virallinen kieli)

Uskonto

Katolilaiset 59%, protestantit 31%, mormonit 6%, muut 4% (2020)

Väkiluku

123 416 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

811 km2

Valuutta

Australian dollari, Kiribatin dollari

BKT per asukas

2 172 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

12. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kiribati on Tyynen meren saarivaltio. Se sijaitsee Naurusta itään, Havaijilta kolme tuhatta kilometriä lounaaseen. Kiribatiin kuuluu 33 saarta, niistä 21 on asuttuja. Saaret ovat pieninä ryhminä Intian kokoisella merialueella. Kiribatin talousalueena on 3,5 miljoonaa neliökilometriä merta. Läntisin saari Banaba on kohonnut korallisaari. Saari on kasvanut, kun vedenalaisen vuoren päälle on kertynyt korallia. Banaballa on Kiribatin korkein kukkula, joka kohoaa 80 metriä merenpinnan yläpuolelle. Muut saaret ovat matalia atolleja tai hiekkaisia koralliluotoja, joiden korkeus on vain pari metriä merenpinnasta. Atollit kiertyvät meressä pitkinä kapeina nauhoina. Niiden kaarien sisäpuolella on laguuneja. Yli puolet kiribatilaisista elää Tarawan atollilla. Kolmenkymmenen neliökilometrin alalla asuu siellä yli 70 000 ihmistä.

Kiribatilla on lämmin ilmasto. Pohjoisimmilla saarilla sataa runsaasti. Etelässä ilmasto on kuivempi. Saarilla ja atolleilla kasvaa kookospalmuja ja kairapalmuja, viuhkakukkia, hedelmänoneja ja monia muita lehtipuulajeja. Rantavesissä on mangrovepuita. Saarilla pesii albatrosseja, suulia, fregattilintuja ja muita merilintuja, haikaroita ja kahlaajia. Vuonna 2008 Kiribati perusti Phoenixin saaristoonsa maailman laajimman meriluonnon suojelualueen. Suojelualueen koko oli 408 000 neliökilometriä. Alueella on saaria ja riuttoja, merenalaisia vuoria sekä syvänteitä, jotka painuvat yli kuusi kilometriä merenpinnan alapuolelle. Koralliriutoilla on huulikaloja, papukaija- ja välskärikaloja, rauskuja, haita, kilpikonnia ja jättiläissimpukoita. Meressä ui delfiinejä, nokkavalaita ja kaskelotteja. Vuonna 2021 Kiribati päätti sallia tonnikalan pyynnin luonnonsuojelualueella. Kalastus on Kiribatin pääelinkeino. Tonnikalan pyyntikiintiöiden myynti on valtion suurin tulonlähde.

Kiribatin matalat saaret voivat jäädä veden alle, jos merenpinta kohoaa ilmastonmuutoksen vuoksi. Useimpien arvioiden mukaan suurin osa saarista katoaisi vuoteen 2050 mennessä. Kiribati etsii nyt keinoja pitää saaret pinnalla. Joitakin saaria voidaan kenties korottaa täyteaineksella ja asuinalueita varten voitaisiin suunnitella uusia keinotekoisia rakenteita. Tällä tavoin voitaisiin ehkä lykätä saarten katoamista. Tarawan väestörunsaus pienellä alueella aiheuttaa nykyisin jätepulmia. Kaikilla atolleilla myrskyt ja nousuvesitulvat ovat kuluttaneet rantoja. Meriveden lämpeneminen vaurioittaa koralleja. Saarilla on niukat makean veden varat. Sadeveden keruu keskeytyy kuivien kausien aikana. Kiribati on alkanut rakentaa entistä suurempia suolanpoistolaitoksia, joilla merivedestä saadaan juomavettä.

Historia

Kiribatin varhaisasukkaat saapuivat saarille 5000 vuotta sitten. Joillakin saarilla veden niukkuus on estänyt pitkäaikaisen asutuksen. Muuttajat ovat tulleet saarille useina aaltoina pitkän ajan kuluessa, aluksi Salomoninsaarilta ja Vanuatulta, myöhemmin Samoalta, Tongalta ja Fidzhiltä. Näin Kiribatin väestöön ja kulttuuriin on sekoittunut mikronesialaisia, polynesialaisia ja melanesialaisia piirteitä.

1600-luvun alussa Espanjan laivat purjehtivat Kiribatin saarten ohi. 1700-luvulla alueelle tuli myös brittiläisiä aluksia, mutta purjehtijat eivät rantautuneet saarille. 1800-luvulla Kiribatin saarilla kävi eurooppalaisia, pohjoisamerikkalaisia ja australialaisia valaanpyytäjiä, kauppiaita ja pakkotyövoiman värvääjiä. Tulijat toivat tauteja, jotka surmasivat kantaväestöä. Saarelaisten ja laivamiehistöjen välillä puhkesi kahakoita. 1800-luvun lopussa Iso-Britannia alisti Kiribatin protektoraatiksi. Vuonna 1916 saaret liitettiin Iso-Britannian siirtomaihin.

1900-luvun alussa Banaban saarelta löydettiin rikas fosfaattikiven esiintymä. Banaban fosfaatti oli siirtomaavallan aikana Kiribatin tärkein tulonlähde. Toisen maailmansodan aikana Japani valtasi osan Kiribatin saarista. Vuonna 1943 Tarawalla ja Butaritarin saarella käytiin kovia taisteluja japanilaisten ja maihin nousseiden Yhdysvaltojen merijalkaväen joukkojen välillä. Japanin tappion jälkeen Kiribati palasi brittiläisen siirtomaahallinnon alaiseksi. Kiribati itsenäistyi vuonna 1979.

Banaban saarella fosfaatin louhinta kulutti suurimman osan koko saaren pintakerroksesta. Saaresta tuli käytännössä lähes elinkelvoton. Siirtomaahallinto siirsi valtaosan banabalaisista Fidzhille. 1970-luvulla Banaballa oli vielä kaksi tuhatta asukasta. Fosfaattivarat ehtyivät ja niiden louhinta lopetettiin vuonna 1979. 2000-luvulla Banaballa on asunut vain parisataa ihmistä. Yli 6000 banabalaista asuu edelleen Fidzhillä.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 4

3,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kiribati asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kiribatissa on koko itsenäisyyden ajan ollut varsin vakaa demokratia. Presidentti valitaan suoralla vaalilla neljän vuoden välein. Vuonna 2020 presidentiksi valittiin Taneti Maamau. Tämä on hänelle toinen presidenttikausi. Hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 2016. Parlamentissa on 46 jäsentä. Heistä 44 valitaan vapaissa vaaleissa neljän vuoden kaudelle. Fidzillä asuvat Banaban saarelaiset valitsevat oman edustajansa. Oikeuskansleri toimii virkansa puolesta parlamentin jäsenenä. Viimeiset parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 2020. Vuoden 2020 presidentinvaalissa äänesti 80% äänioikeutetuista. Parlamenttivaaleissa lähes 90% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kiribati on vapaa maa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa tulisi parantaa, sillä kansanedustajista vain neljä on naisia. Vuonna 2020 Tangariki Reete valittiin parlamentin puheenjohtajaksi. Hän on ensimmäinen nainen, joka on Kiribatilla valittu tähän tehtävään.

Presidentinvaalin alla Kiribatissa kiisteltiin ulkopolitiikan suunnasta. Presidentti Maamau pyrkii syventämään Kiribatin yhteistyötä Kiinan kanssa. Vuosien 1980 ja 2003 välillä Kiribatilla oli hyvät suhteet Kiinaan. Vuonna 2003 Kiribatin silloinen hallitus tunnusti Taiwanin. Kiina ei hyväksy sitä, että ulkomaat tunnustavat Taiwanin itsenäisenä valtiona ja niinpä Kiina katkaisi suhteensa Kiribatiin. Vuonna 2019 Maamaun ensimmäisellä presidenttikaudella Kiribati muutti jälleen linjaansa luopuen Taiwanin tunnustamisesta ja solmien taas diplomaattisuhteet Kiinan kanssa. Maamaun arvostelijat pelkäävät, että hänen hallituksensa asettuu palvelemaan Kiinan ulkopolitiikkaa. Kiina haluaa hankkia enemmän vaikutusvaltaa sille tärkeillä Tyynen meren alueilla.

Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä 38% Kiribatin naisista kertoi joutuneensa lähisuhdeväkivallan kohteiksi. Lähes 70% naisista vastasi, että miehellä on hyvä syy lyödä naista, jos nainen poistuu kotoa kertomatta siitä miehelle, tai vaikkapa polttaa ruoan pohjaan valmistaessaan miehelle ateriaa. Nämä vastaukset kuvaavat luutuneita valta- ja rooliasetelmia, jotka rajoittavat Kiribatin naisten hyvinvointia ja kehitystä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

12

133 av 188

Kiribati sijoittuu sijalle 133 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kiribatin alemman keskitulotason maaksi. Saarten valtaelinkeino on kalastus. Kiribatin valtava merialue on maailman suurin tonnikala-apaja. Tonnikalaa pyydetään siellä noin 700 miljoonaa kiloa vuodessa. Kiribati myy pyyntioikeuksia ulkomaisille kalastusyhtiöille. Tämä on valtion tärkein tulonlähde. Vuonna 2019 pyyntioikeuksien myynnistä saatiin 87 miljoonaa dollaria (USD). Vuonna 2019 Kiribatilla kävi 12 000 ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat noin viisi miljoonaa dollaria (USD). Vuonna 2020 rajat suljettiin koronatartuntojen välttämiseksi ja turismi tyrehtyi täysin.

Vuonna 2020 Kiribatin viennin arvo oli 96 miljoonaa dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 174 miljoonaa dollaria. Päävientituotteita olivat kala ja kalanjalosteet. Niiden osuus oli lähes 95% koko viennin arvosta. Kookosöljyn ja kopran osuus oli hieman yli kolme prosenttia. Kopra on kookospähkinöiden kuivattua siemenvalkuaista. Siitä valmistetaan kookosöljyä. Suurimmat vientimaat olivat Thaimaa, Filippiinit, Japani, Ecuador ja Etelä-Korea. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Brasilia, Kiina, Australia, Fidzi ja Singapore. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat kiribatilaiset lähettivät kotisaarille yhteensä 15 miljoonaa dollaria (USD).

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kiribati koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

123 416

Ihmistä maassa Kiribati

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 3

3,4

lasta per nainen maassa Kiribati

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

50

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kiribati

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 172

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kiribati

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

4 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kiribati

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

7

0,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kiribati

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 0 10

8,0

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Kiribati

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 5 3 4 5
6 7 8 9 10

1,5

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kiribati

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kiribati

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

11,2

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kiribati

Tasa-arvo

Työ