Kiribati
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- South Tarawa
-
Etniset ryhmät
- mikronesialaiset 98,8 %, muut 1,2 %
-
Kieli
- kiribati, englanti
-
Uskonto
- katolilaiset 55 %, protestantit 36 %, mormonit 3,1 %, bahait 2,2 %, adventistit 1,9 %, muut 1,8 %
-
Väkiluku
- 103 500
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 811 km2
-
Valuutta
- Australian dollari
-
BKT per asukas
- 2 372 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 12. kesäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Kiribati on Indonesian itäpuolella sijaitseva 33 atollin saarivaltio. Vuonna 1995 suoritetun kansainvälisen päivämäärärajan säädön jälkeen Kiribatista tuli maailman itäisin valtio. Tästä johtuen jokainen uusi vuosi alkaa aina ensimmäisenä asumattomalla Carolinen atollilla.
Saarivaltion yhdistetty pinta-ala on noin 811 neliökilometriä, ja sen saarilla asuu noin sata tuhatta ihmistä. Kiribati on perustanut alueelle 184 700 neliökilometrin meriensuojelualueen, johon kuuluu kahdeksan asumatonta atollia.
Matalasta profiilistaan johtuen Kiribatin atollit ovat uhassa kadota täysin ilmastonmuutoksen seurauksena. Ennusteiden mukaan vuonna 2100 suurin osa atollien pinta-alasta tulee olemaan veden alla. Kiribatin hallitus on ryhtynyt maan väestön suojelemiseen tähtääviin toimiin yhdessä YK:n, Maailmanpankin sekä Japanin ja Australian hallitusten kanssa.
Historia
Kiribatin saarilla on ollut asutusta jo yli 3000 vuoden ajan. Kiribatilaiset kävivät kauppaa ja sotia ympäröivien Tongan, Samoan ja Fijin saarien kanssa. Saarten asukkaat myös avioituivat keskenään.
Englantilaiset ja amerikkalaiset löysivät saaret 1800-luvun alussa ja nimesivät Kiribatin saariryhmän Gilbertin saariksi. Länsimaisten valaanpyytäjien ja orjakauppiaiden mukana saarille saapui kulkutauteja ja tuliaseita, jotka vaativat useiden asukkaiden hengen. Kiribatin saaret toimivat Englannin alusmaana vuoteen 1971 asti, kun maa sai itsehallintaoikeuden. Maa itsenäistyi vuonna 1979.
Kiribati toimi sotatantereena toisessa maailmansodassa kun Japanin laivasto valloitti saaret itselleen. Yhdysvallat valtasivat saaret takaisin Tarawan taistelussa. Sodan jälkeen Yhdysvallat ja Britannia käyttivät Kiribatin atolleja atomi- ja vetypommien testaukseen.
Ekologinen jalanjälki
3,5
Yhteiskunta ja politiikka
Kiribatia johtaa neljän vuoden välein kansanvaaleissa valittava presidentti. Presidentti saa palvella korkeintaan kolme kautta. Myös maan 46 edustajan parlamentti valitaan neljän vuoden välein järjestettävässä äänestyksessä. Maassa ei ole varsinaisia poliittisia puolueita, vaan erilaisia edunvalvontaryhmiä. Paikallista politiikkaa toteutetaan saarineuvostoissa.
Kiribatilla ei ole omaa armeijaa, ja järjestystä hoidetaan pienellä poliisivoimalla. Poliiseilla on käytössään yksi partiovene.
Inhimillisen kehityksen indeksi
131 av 186
Talous ja kaupankäynti
Kiribatin mittavat fosfaattivarat köyhdytettiin ennen maan itsenäistymistä. Saarivaltio on nykyään yksi maailman köyhimmistä maista, ja se on laajalti riippuvainen ulkomaisesta avustuksesta. Kiribatin sisäinen tuotanto pyörii kookospähkinän ja kalastuksen ympärillä. Maa hyötyy myös viime vuosina kasvaneesta turismista. Maan ainoa asfaltoitu lentokenttä uhkaa kuitenkin jäädä veden alle lähivuosien aikana.
Suurimmat Kiribatia tukevat tahot ovat Australia, Taiwan, Uusi-Seelanti, Maailmanpankki sekä Euroopan Unioni.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kiribati koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
119 449
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
3,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
51
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
2 372
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,6
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
7,2
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
