Komorit
Komorien saaret tuoksuvat vaniljalle ja mausteneilikoille. Poliittiset jännitykset haittaavat kehitystä. Saarilla on ollut jo kaksikymmentä vallankaappausta tai kaappauksen yritystä. Köyhyys on sitkeä epäkohta. Luonto väistyy ihmisen tieltä. Maiden kuluminen uhkaa viljelyn ja karjatalouden tuottavuutta. Tulivuoret ovat jättäneet jälkensä.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Moroni
-
Etniset ryhmät
- Afrikkalais-arabialaiset 86 %, malagassit 14 %
-
Kieli
- Arabia, ranska ja shikomoro (viralliset kielet); shikomoro on komorilainen kieli, jossa on aineksia swahilista ja arabiasta
-
Uskonto
- Sunnimuslimit 98 %, muut ja uskonnottomat 2 %
-
Väkiluku
- 888 456 (2022)
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 2 235 km2 (1 862 km2 ilman Mayottea)
-
Valuutta
- Komorien frangi
-
BKT per asukas
- 3 832 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 6. heinäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Komorien liitto on Intian valtameren saarivaltio. Saaret sijaitsevat lähellä Afrikan itärannikkoa, Mosambikin kanaalin pohjoissuulla, Mosambikin ja Madagaskarin välissä. Komorien saaristossa on neljä pääsaarta ja useita pieniä saaria, luotoja ja riuttoja. Grande Comore (komoreilla Ngazidja), Anjouan (Ndzwani) ja Moheli (Mwali) kuuluvat Komorien liittoon. Neljäs saari Mayotte on Ranskan aluetta.
Komorien saaret ovat tuliperäisiä. Maastossa ja rannikolla näkyy vanhojen laavavirtojen tummia jäämiä. Karthalan tulivuori Grande Comorella on herännyt puhkumaan savua, tuhkaa ja laavaa kolmekymmentä kertaa viimeksi kuluneiden kahdensadan vuoden aikana. Komorien saarten rannikoilla on hiekkarantoja, laguuneja ja palmuja. Anjouanin saaren keskellä on sammunut tulivuori. Grande Comoren maat ovat karuja. Mohelilla on reheviä laaksoja. Komorien ilmasto on lämmin ja kostea. Kuumin aika ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille. Tammikuu on sateisin kuukausi. Sadeaikana Intian valtamerellä on rajuja myrskyjä.
Karthalan keskirinteillä kasvaa monilajista lehtimetsää. Ylempänä metsä vaihtuu pensaikoksi ja ruohikoksi. Kaikkialla ympärillä viljelijät ja karjankasvattajat ovat jo raivanneet luonnonalueet pelloiksi, hedelmätarhoiksi ja laitumiksi. Karthalan metsässä elää kyyhkyjä, kerttusia ja pöllöjä, Komorien omia lajeja. Anjouanin saaren ainoa luonnonmetsä on Ntringuinvuoren suojelualueella. Metsien hävittäminen on kiihdyttänyt viljelymaiden köyhtymistä ja vesivarat ovat huvenneet. Anjouanin viimeisessä metsässä kasvaa tineopuita, seljakkeita, mangostaneja ja kaijamahonkia. Alueella elää Komorien lentäväkoira, suuri hedelmänsyöjälepakko.
Mohelin saaren kansallispuiston rannalla on mangrovekosteikkoa. Koralliriutan suojaaman lahden pohjalla kasvaa levätiheikkö. Meressä ui delfiinejä, kilpikonnia, haita, ryhävalaita ja varsieväkaloja. Riutan luodoilla pesii fregattilintuja, suulia ja pikkutropiikkilintuja. Komoreilla olisi paljon nähtävää matkailijoille, mutta maan levottomat olot ovat estäneet turismin kasvun.
Historia
Vanhimmat maanviljelyyn liittyvät löydökset viittaavat siihen, että Komorien varhaisasukkaat ovat olleet samaa indonesialaisperäistä väestöä, joka asutti Madagaskarin hieman alle 2000 vuotta sitten. Myöhemmin Komoreillekin on muuttanut Afrikasta bantuväestöä. Ajan kuluessa väestöryhmät ovat sekoittuneet. 1400-luvulla Komoreille tuli orjakauppiaita Swahilirannikolta ja 1500-luvulla saarille saapui arabiväestöä. Heidän mukanaan tuli islaminusko. Portugalin laivat purjehtivat Komoreille 1500-luvun alussa, niiden perässä 1600-luvulta alkaen englantilaiset, hollantilaiset ja ranskalaiset.
1700-luvulla Grande Comore oli jakautunut useiksi pieniksi kuningaskunniksi. Anjouania hallitsi sulttaani. Vuonna 1843 Ranska otti haltuunsa Mayotten, joka on edelleen Ranskan aluetta. 1880-luvulla Ranska laajensi valtansa muille Komorien saarille. Saaret saivat itsehallinnon vuonna 1961 ja vuonna 1974 järjestetyssä kansanäänestyksessä Grande Comoren, Anjouanin ja Mohelin asukkaat äänestivät täyden itsenäisyyden puolesta. Mayottessa enemmistö halusi pysyä Ranskan alaisena. Vuonna 1975 Komorien liitto julistautui itsenäiseksi.
Ranskan hallinnon aikana Komorien saaret tuottivat vaniljaa, tuoksuilangia, mausteneilikoita, kaakaota ja kumia. Väestön koulutukseen ja terveydenhuoltoon kiinnitettiin vähän huomiota. Monet komorilaiset muuttivat Madagaskarille. Arabialaistaustaisen ja afrikkalaisväestön välille levisi syvä epäluottamuksen kuilu. Näin syntyi kasvualusta ristiriidoille ja sitkeälle köyhyydelle, jotka ovat haitanneet Komorien kehitystä. Itsenäistymisen jälkeen Komoreilla on ollut useita vallankaappauksia, joiden asevoimina ovat olleet ulkomaiset palkkasoturit. Vuonna 1995 kaappaus epäonnistui, kun Ranska lähetti saarille 600 sotilasta.
Vuonna 1997 Anjouan ja Moheli julistivat eroavansa Komorien liitosta. Kaikilla pääsaarilla on ollut omia sisäisiä levottomuuksia ja vallankaappauksia. 2000-luvun alussa solmittiin sopimus, jonka mukaan eri saarten edustajat vuorottelevat presidentin virassa. Kiistat ja kaappausyritykset ovat silti jatkuneet. Vuonna 2016 presidentiksi valittiin eversti Azali Assoumani, joka oli jo aikaisemmin johtanut maata. Hän nousi valtaan sotilaskaappauksella vuonna 1999 ja toimi presidenttinä vuoteen 2006 asti. Azali valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2019.
Ekologinen jalanjälki
0,7
Yhteiskunta ja politiikka
Komorien saaret ovat tiheään asuttuja. Puolet komorilaisista on alle 20-vuotiaita. Maailmanpankki arvioi vuonna 2021, että 40 prosenttia väestöstä eli köyhyydessä. Neljäsosa ihmisistä oli niin köyhiä, että heillä ei ollut varaa välttämättömään perusravitsemukseen. Yli puolet komorilaisista asuu alueilla, jotka ovat jatkuvasti alttiina luonnontuhoille. Intian valtameren myrskyt tuovat joka vuosi mukanaan kovia sateita ja niiden aiheuttamat tulvat aiheuttavat vahinkoja yhdyskunnille, teille ja viljelyksille. Vuonna 2019 rajumyrsky Kenneth surmasi seitsemän ihmistä ja tuhosi täysin 3800 taloa. Viljelijät menettivät lähes 80 prosenttia ruokakasvisadosta. Myrskyn jälkeen 185 000 ihmistä tarvitsi hätäapua.
Komorien yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne on jatkuvasti epävakaa. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Komorit on osittain vapaa maa. Presidentti Azalia syytetään vallan keskittämisestä. Komoreilla ei enää noudateta sopimusta siitä, että kaikkien kolmen pääsaaren edustajat vuorottelisivat presidentin tehtävässä. Ennen vuoden 2019 vaaleja korkein oikeus esti seitsemän oppositiopoliitikon asettumisen presidenttiehdokkaiksi. Afrikan unionin tarkkailijat totesivat, että vaalien järjestelyissä oli selviä epäkohtia. Oppositiopuolueet eivät osallistuneet vuoden 2020 parlamenttivaaleihin. Hallitusta kannattavat puolueet saivat siten kaikki parlamenttipaikat. Hallitusta tukeva vaalilautakunta laski, että 61 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Opposition mukaan vain 10 prosenttia äänestysikäisistä käytti äänioikeuttaan. Kavallukset ja lahjukset ovat tahranneet valtionhallintoa.
Komoreilla käyneiden ulkomaalaisten matkakertomuksissa mainitaan usein, että saarilla leijuu hieno mausteiden tuoksu. Toimittaja Diane Selkirk katseli vuonna 2016, kuinka Komorien tuoksuilangin kukat jalostuivat hajusteeksi. Keltaiset kukat kaadettiin kattilaan ja niistä tislattiin kalpean meripihkan väristä nestettä, tippa tipalta. Polttopuulla lämmitettävässä tislaamossa kului 18 tuntia ennen kuin sata kiloa kukkia muuttui kolmeksi litraksi hajusteöljyä. Tuoksuilangi tunnetaan Suomessakin nimellä ylang ylang.
Inhimillisen kehityksen indeksi
153 / 188
Talous ja kaupankäynti
Komorit luokitellaan alemman keskitulotason maaksi. Viime vuosien aikana talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2020 Kansainvälinen valuuttarahasto totesi, että Komorien tulisi edistää hyvää hallintoa ja päästä eroon korruptiosta, jotta terve talouskasvu voisi päästä vauhtiin. Vuonna 2019 34 prosenttia komorilaisista sai toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 19 prosenttia työvoimasta oli teollisuuden tehtävissä ja 47 prosenttia palvelualoilla. Vuonna 2019 saarilla kävi 45 000 ulkomaalaista turistia. Turismi tuotti 73 miljoonaa dollaria. Kalastus on tärkeä elinkeino ja siinä olisi vielä kestävän kasvun varaa. Valvontaa olisi parannettava, jotta tuhoisat käytännöt eivät hävittäisi kalakantoja. Laittomat kalastajat käyttävät räjähteitä ja myrkkyjä.
Vuonna 2020 Komorien viennin arvo oli 59 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 345 miljoonaa dollaria. Vientituotteita olivat mausteneilikat 36 %, laivat ja alukset 29 % (huviveneet, muut alukset ja romulaivat), hajusteet 15 % (tuoksuilangia) ja vanilja 14 %. Suurimmat vientimaat olivat Intia, Kreikka, Ranska, Saksa ja Turkki. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Ranska, Pakistan ja Intia. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat komorilaiset lähettivät kotimaahan 227 miljoonaa dollaria.
Komorien liitto on myynyt ulkomaille passeja ja kansalaisuutta. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa elää paljon ihmisiä, joille ei ole myönnetty asuinmaan kansalaisuutta ja jotka ovat siten olleet vailla passia ja henkilöllisyystodistusta. Monille heistä on viime vuosina annettu Komorien kansallisuus. Tämä on ollut tapa hankkia tuloja Komorien valtiolle.
Kartat
Tilastot
Maan Komorit tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
852 075
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
3,9
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
50
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
3 832
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,4
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,2
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
6,20
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
