Kongon demokraattinen tasavalta
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Kinshasa
-
Etniset ryhmät
- mongot, lubat, kongot ja mangbetu-azandet 45 %, muut afrikkalaiset heimot (joita yli 200) 55 %
-
Kieli
- ranska, lingala, kingwana, kikongo, tshiluba
-
Uskonto
- katolilaiset 50 %, protestantit 20 %, kimbanguistit 10 %, muslimit 10 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 10 %
-
Väkiluku
- 77 miljoonaa
-
Pinta-ala
- 2 344 860 km2
-
Valuutta
- Kongon frangi
-
BKT per asukas
- 1 147 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 30. kesäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Kongon demokraattisen tasavallan maisemalle antaa leimansa Suuri hautavajoama. Tämä geologinen muodostuma on syntynyt tuhansien vuosien aikana Itä-Afrikan erkaannuttua Afrikan mannerlaatasta. Suuri hautavajoama ulottuu Syyriasta Mosambikiin asti. Se antaa leimansa maan itäisille osille, joilla se on aiheuttanut jatkuvasti vulkaanista toimintaa ja muovannut suuria järviä. Suuren hautavajoaman ansioista maalla on erittäin paljon kaivannaisia kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja timantteja. Kongon demokraattinen tasavalta muodostuu päiväntasaajaa ympäröivästä sisämaan viidakosta, korkeista Suurta hautavajoamaa reunustavista ylängöistä, laajoista savanneista etelässä ja tiheistä ruohikkokentistä pohjoisessa. Maassa on usein ukkoskuuroja ja sen sademetsät ovat maailman toiseksi suurimmat. Maan pohjois- ja eteläosissa ilmasto on trooppinen ja erittäin kostea pitkine sadekausineen, kun taas päiväntasaajan läheisissä keskiosissa vuodenaikojen vaihtelut puuttuvat. Valtava Kongon virta kulkee koko maan läpi, ja myös monien maan muiden jokien alkulähteet sijaitsevat Kongon alueella. Kongon demokraattisen tasavallan suurimpia ympäristöongelmia ovat juomaveden saastuminen ja metsätuhot, jotka johtuvat huonosta infrastruktuurista ja ihmisten polttopuun tarpeesta.
Historia
Yli 2000 vuotta sitten maahan asettui useita eri kansanryhmiä, ja valtioiden muodostaminen alkoi 1300-luvulta lähtien. Hyvinvoiva Kongon kuningaskunta kohtasi eurooppalaisia ensimmäistä kertaa, kun portugalilaiset saapuivat sen rannikolle noin vuonna 1480. Myöhemmin 1800-luvulla tuhansia ihmisiä vangittiin orjiksi, ja paikalliset kuningaskunnat kukistuivat sitä mukaa, kun ihmiskauppa ja mineraalien riisto kasvoivat. Belgian kuningas Leopold II otti Kongon henkilökohtaiseen omistukseensa ja riisti alueelta huomattavia rikkauksia brutaalilla tavalla. Kongon demokraattisesta tasavallasta tuli Belgian siirtomaa vuonna 1908, ja se itsenäistyi vuonna 1960. Vuonna 1965 Joseph Mobutu nousi valtaan ja otti nimekseen Mobutu Sese Seko, ja nimesi maan Zaireksi. Hän perusti sortavan diktatuurin ja johti maata vuoteen 1997 asti, kunnes hänet syrjäytettiin vallankaappauksella. Ugandan ja Ruandan tutsiarmeijan joukkojen tuella valtaan nousi Laurent Kabila, joka kuitenkin riitaantui tukijoidensa kanssa syytettyään näitä Kongon luonnonvarojen anastamisesta. Syttyi uusi sisällissota, jossa Uganda tuki toista sissiliikettä, Ruanda toista. Viisi naapurimaata liittyi sotaan Kabilan ja hallituksen joukkojen tueksi. Kabila salamurhattiin vuonna 2001, ja valtaan nousi hänen poikansa Joseph Kabila. YK:n rauhanturvajoukkojen mittavin rauhanturvaoperaatio alkoi samana vuonna. Rauha saatiin lopulta aikaan, mutta vuoteen 2003 kestänyt sota vaati lähes 3,5 miljoonaa uhria
Ekologinen jalanjälki
0,4
Yhteiskunta ja politiikka
Sodan loputtua vuonna 2003, Kongon demokraattisessa tasavallassa nimitettiin väliaikaishallitus, joka johti maata vuoteen 2006 asti, jolloin maa sai uuden perustuslain ja parlamentaarisen järjestelmän. Parlamentti valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja se koostuu kansalliskokouksesta ja senaatista. Presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen kansalliskokouksen enemmistön suosituksen perusteella. Tämä uusi hallintomuoto antaa valtaa myös alueille, joita aiemmin hallittiin täysin pääkaupungista. Joseph Kabila voitti vuonna 2006 pidetyt vaalit, mutta aseelliset konfliktit jatkuvat eri puolilla maata. Poliittiset haasteet ovat valtavia ja poliitikkojen täytyy rakentaa uusi valtio aivan alusta. Maan jällenrakentamistyö ei voi onnistua ennen kuin hallitus saa väkivaltaisuudet loppumaan ja ihmisoikeudet voimaan koko maassa. Jälleenrakentamisessa on asetettava ensi sijalle puhtaan juomaveden saatavuus kaikkialla maassa ja tuhotun tieverkoston korjaaminen. Muita tärkeitä tulevaisuuden painopistealueita ovat korruption poistaminen, toimivan valtiojärjestelmän rakentaminen ja kansainvälisten kontaktien elvyttäminen.
Inhimillisen kehityksen indeksi
174 av 188
Talous ja kaupankäynti
Valtavista luonnonvaroistaan (mm. timantit, koboltti, kupari ja metsät) huolimatta Kongon demokraattinen tasavalta on yksi maailman köyhimmistä maista ja maan taloudellinen tilanne on ollut huono useiden vuosikymmenten ajan. Monet maan nykyisistä ongelmista johtuvat belgialaisen siirtomaahallinnon luomasta yksipuolisesta taloudellisesta rakenteesta, jonka tarkoituksena oli sen arvokkaiden luonnonvarojen tyhjentäminen. Toinen taloudellisten ongelmien pääsyy on Mobutu Sese Sekon monivuotinen epähallinto, jonka aikana valtavia rikkauksia siirrettiin pois maasta. Nykyiset ongelmat liittyvät korruptioon, epävakaaseen keskushallintoon ja valtavaan inflaatioon. Valtio johtaa yhä suurempia vientituotteiden teollisuuslaitoksia, mutta maahan on kasvanut huomattava yksityinen varjotalous palvelualoille ja kuljetussektorille. Maan tärkeimpiä vientituotteita ovat kahvi ja timantit, ja vesivoimalla tuotetun sähkön vienti on kasvanut merkittävästi.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kongon demokraattinen tasavalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
92 377 986
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
5,5
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
85
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,0
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
4,3
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
1 147
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
7,70
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
