[[suggestion]]
Kongon demokraattinen tasavalta
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kinshasa

Etniset ryhmät

Mongo, luba, kongo, mangbetu-azande, näiden osuus on yhteensä 45 % väestöstä; kaikkiaan maassa on yli 200 etnistä ryhmää, joista enemmistö on bantukansoja

Kieli

Ranska (virallinen kieli), lingala, kingwana, kikongo, tshiluba

Uskonto

Katolilaiset 30 %, protestantit 27 %, muut kristityt 37 %, muut ja uskonnottomat 6 % (2014)

Väkiluku

92 377 986 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

2 344 860 km2

Valuutta

Kongon frangi

BKT per asukas

1 219 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

30. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kongon demokraattinen tasavalta sijaitsee Afrikan keskiosassa, päiväntasaajalla, hautavajoaman järviketjun ja Atlantin valtameren välissä. Rajanaapureita ovat pohjoisessa Keski-Afrikan tasavalta ja Etelä-Sudan, idässä Uganda, Ruanda, Burundi ja Tansania, etelässä Sambia ja Angola, lännessä Kongon tasavalta. Atlantin rantaan asti ulottuu vain maan läntisin sarvi. Kongon demokraattisella tasavallalla on neljäkymmentä kilometriä rannikkoa. Pääkaupunki Kinshasa on länsisarven tyvessä Kongojoen rannalla, 500 kilometrin päässä rannikosta. Kinshasaa vastapäätä joen toisella puolella on Kongon tasavallan pääkaupunki Brazzaville. Ilmasto on lämmin ja kostea. Ukkosmyrskyjä esiintyy usein.

Kongon demokraattisen tasavallan keskellä on valtava Kongon allas, viuhkan muotoinen Kongojoen valuma-alue. Siihen kuuluu tiheä verkosto Kongojoen sivujokia. Kongon altaassa kasvaa maailman toiseksi laajin sademetsä. Metsän ympärillä on savanneja. Pohjoisempana on mäkiä, kukkuloita ja ylänkö. Suuressa hautavajoamassa maan itärajalla on neljä järveä: Albertinjärvi, Kivujärvi, Edwardinjärvi ja Tanganjikajärvi. Vajoaman liepeillä kohoaa vuorijonoja. Siellä ovat Virungan, Mitumban ja Ruwenzorin vuoret, sekä Kongojoen lähteet. Ruwenzorin vuorten korkein huippu on Ngaliema, Mount Stanley (5109 m). Se sijaitsee Kongon demokraattisen tasavallan ja Ugandan rajalla.

Virungan kansallispuisto on hautavajoaman laidalla. Kansallispuistoon kuuluu vuorten rinteitä sekä Semlikijoen varren alavia maita. Puiston metsissä on vuorigorilloja, simpansseja, paviaaneja ja kultamarakatteja. Se on myös okapin turvapaikka. Jokivarsien puu- ja ruohosavanneilla on leijonia ja puhveleita. Laiton metsästys verottaa eläinkantoja. Kongon altaan sademetsässä on Lomamin suojelualue. Siellä elää metsänorsuja, uhanalaisia kongonsimpansseja eli bonoboja, sekä harvinaisia dryasmarakatteja. Vuonna 2007 siellä tunnistettiin aivan uusi apinalaji, lesulamarakatti. Rannikolla Muandan luonnonpuistossa kasvaa mangrovemetsää. Lahdelmissa on krokotiileja ja virtahepoja. Kosteat metsät ovat ruokoantilooppien ja kirjoantilooppien elinympäristö. Kongon demokraattisessa tasavallassa on ainutlaatuinen rikas luonto. Uhanalaisten lajien suojelu on yksi lähiajan suurista haasteista.

Historia

Edwardinjärven ja Albertinjärven välisen Semlikijoen rannalta on löydetty 90 000 vuotta vanhojen kalakeihäiden kärkiä. Bambutikansoihin kuuluneet kalastajat, metsästäjät ja keräilijät ovat eläneet Kongon altaan seuduilla tuhansien vuosien ajan. Bantukansat saapuivat alueelle yli 2000 vuotta sitten. 1400-luvulta alkaen nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella syntyi paikallisvaltioita, jotka olivat olemassa vielä 1890-luvulla. Näihin kuuluivat Lundan, Luban ja Kuban valtakunnat maan eteläisillä savanneilla. 1300-luvun lopulta 1850-luvulle asti Kongojoen suuta hallitsi Kongon kuningaskunta. 1500-luvun alusta lähtien Kongo kävi kauppaa Portugalin kanssa. Orjakaupasta tuli Kongon tärkein elinkeino. Kongon rannikolta lähetettiin yli neljä miljoonaa ihmistä orjiksi Brasiliaan, Pohjois-Amerikkaan ja Karibian saarille.

Vuonna 1885 nykyisestä Kongon demokraattisesta tasavallasta tuli Belgian siirtomaa. Kuningas Leopold II oli Kongon omistaja. Vuonna 1908 Kongon hallinto siirrettiin Belgian valtiolle. Belgia rakennutti rautatien Matadista läheltä Kongojoen suistoa Stanley Pooliin Kinshasan liepeille. Belgialaiset yhtiöt hankkivat Kongosta kumia, jalopuuta ja kuparia. Paikallisväestöllä teetettiin raakaa pakkotyötä. Tyytymättömyys kukistettiin julmasti. 1900-luvulla Kongosta kaivettiin kultaa ja timantteja. Palmuöljyn vienti lisääntyi. Maanviljelijät määrättiin kasvattamaan puuvillaa, kahvia ja maapähkinöitä. 1940-luvulla alettiin kaivaa ja viedä uraania. Suurin osa ensimmäisten atomipommien uraanista tuli Kongon kaivoksista. Vasta vuonna 1953 Belgian hallinto antoi Kongon afrikkalaiselle väestölle oikeuden ostaa ja myydä yksityistä omaisuutta. Vuonna 1957 afrikkalaiset saivat ensimmäistä kertaa äänestää Leopoldvillen, Elisabethvillen ja Jadotvillen kunnallisvaaleissa. Belgian Kongo oli rotuerotteluun perustuva yhteiskunta. Vuonna 1960 Kongo itsenäistyi Belgiasta.

1960-luvulla Kongon demokraattinen tasavalta oli hajoamisen partaalla. Rikas eteläinen maakunta Katanga julistautui itsenäiseksi. Maan muissakin osissa oli pyrkimyksiä alueelliseen itsenäisyyteen. Sisällissodat sekä syvät poliittiset ja väestöryhmien väliset ristiriidat repivät maata. Vuonna 1965 sotilaskaappaus nosti valtaan Joseph Mobutun, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Mobutu Sese Seko. Kongon demokraattisen tasavallan nimi muutettiin Zaireksi. Mobutu johti Zairea vuoteen 1997 asti. Hänen hallintonsa oli itsevaltainen. Ihmisoikeuksien loukkaukset olivat yleisiä. Vuonna 1996 Ruandan hutuväestön aseryhmät asettuivat Zaireen ja taistelivat siellä asuvaa tutsiväestöä vastaan yhdessä Zairen armeijan kanssa. Ugandan ja Ruandan joukot hyökkäsivät Zaireen. Niiden tuella Laurent-Desire Kabilan johtama kapinallisrintama kaatoi Mobutun hallinnon. Mobutu pakeni maasta. Kabilasta tuli presidentti ja hän muutti maan nimen jälleen Kongon demokraattiseksi tasavallaksi. Sodat jatkuivat. Ugandan ja Ruandan sotilaat avustivat paikallisia aseellisia liikkeitä. Zimbabwen, Angolan ja Namibian joukot tukivat Kabilan hallitusta. 

Laurent-Desire Kabila murhattiin vuonna 2001. Kongon demokraattiseen tasavaltaan lähetettiin YK:n rauhanturvajoukkoja. Vuonna 2006 maassa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Vuonna 2012 parlamenttivaaleihin osallistui yli sata puoluetta. Vuonna 2019 Kongon demokraattisessa tasavallassa oli 599 rekisteröityä puoluetta. Väestöryhmien väliset kiistat ja poliittisten johtajien valtataistelu aiheuttavat edelleen suuria jännitteitä. Väkivalta haittaa vakavalla tavalla Kongon demokraattisen tasavallan kehitystä. Sisällissodissa on kuollut yli neljä miljoonaa ihmistä.

Ekologinen jalanjälki

3

0,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kongon demokraattinen tasavalta asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2019 Kongon demokraattisen tasavallan presidentiksi valittiin Felix Tshisekedi. Näissä vaaleissa valta siirtyi rauhanomaisesti hallitukselta toiselle. Rauha ja demokratia ovat silti vielä hauraalla pohjalla. Maassa toimii kymmeniä aseryhmiä, joiden joukossa on myös naapurimaista tulleita aseellisia liikkeitä. Turvallisuusjoukot syyllistyvät jatkuvasti ihmisoikeusloukkauksiin. Edellistä Joseph Kabilan hallitusta syytetään satojen miljoonien eurojen suuruisista kavalluksista. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kongon demokraattinen tasavalta ei ole vapaa maa.

Vuonna 2022 ääri-islamistinen aseryhmä poltti terveyskeskuksen ja tappoi kolmetoista ihmistä Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa Pohjois-Kivun maakunnassa. Myös Ruandasta tukea saaneet M23-liikkeen osastot taistelivat armeijan joukkoja vastaan samalla alueella. Hallitus on julistanut poikkeustilan Pohjois-Kivun ja Iturin maakunnissa. Vuonna 2021 kapinalliset ja armeija surmasivat näillä alueilla 1050 ihmistä. Bintou Keita, YK:n pääsihteerin edustaja Kongon demokraattisessa tasavallassa, on varottanut, että väkivalta on jälleen kiihtymässä niin laajaksi sodaksi, että YK:n rauhanturvajoukko ei kykene suojelemaan siviiliväestöä. Yhteenotot ovat kiristäneet suhteita Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan välillä.

Kongon demokraattisen tasavallan armeijaa ja viranomaisia on syytetty metsissä elävän batwakansan järjestelmällisestä vainosta ja jopa joukkomurhista luonnonsuojelualueilla. Batwat ovat asuneet luonnonsuojelualueiden metsissä koko ikänsä. Joukkomurhista kertoneiden ihmisoikeustoimijoiden mukaan hallitus käyttää voimakeinoja pyrkiessään ajamaan metsäkansat pois suojelualueilta.

Jatkuvien sotien keskellä kongolaisten naisten asema on surkea. Naisia pahoinpidellään ja he joutuvat sukupuolisen väkivallan kohteiksi. Sekä epäsäännölliset aseryhmät että armeijan joukot käyttävät raakaa väkivaltaa ja raiskauksia aseina paikallisväestöä vastaan. Freedom House toteaa, että naisia syrjitään kaikilla elämän alueilla. Perhelainsäädännön mukaan nainen on kotitaloudessa alistetussa asemassa mieheen verrattuna. Työtä tekeville naisille maksetaan huonompaa palkkaa kuin miehille. Tyttöjen koulutukseen kiinnitetään vähemmän huomiota kuin poikien. Lähes 90 prosenttia yli 15-vuotiaista miehistä osaa lukea ja kirjoittaa, naisista vain 67 prosenttia.

Kongolainen lääkäri Denis Mukwege ja irakilainen jesidiväestön oikeuksien puolustaja Nadia Murad saivat yhdessä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2018. Molemmat auttavat sukupuolista väkivaltaa kokeneita sodan uhreja. Mukwege on vaatinut kansainväliseltä yhteisöltä tiukempia toimia, jotta sukupuolista väkivaltaa ei käytettäisi sodankäynnin keinona.

Inhimillisen kehityksen indeksi

9

176 av 188

Kongon demokraattinen tasavalta sijoittuu sijalle 176 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kongon demokraattisen tasavallan matalan tulotason maaksi. Vuonna 2021 talouskasvu oli lähes 6 prosenttia. Köyhyys on kuitenkin edelleen laaja ja syvä. Vuonna 2019 73 prosenttia väestöstä yritti tulla toimeen alle 1,9 dollarilla päivässä. Vuonna 2019 64 prosenttia kongolaisista sai toimeentulon maataloudesta. Teollisuuden tehtävissä toimi 10 prosenttia työvoimasta ja palvelualojen osuus oli 26 prosenttia. Kaivosteollisuus on maan talouskasvun veturi. Vuonna 2019 ulkomainen turismi tuotti 60 miljoonaa dollaria.

Maanviljelyn perustuotteita ovat maniokki, maissi, keittobanaanit, maapähkinät ja riisi. Rahakasveja ja vientituotteita ovat kahvi, kaakao, puuvilla, kumi, sokeri, palmuöljy ja tee. Maatalouden käyttöön soveltuvaa maata on noin 80 miljoonaa hehtaaria. Kastelun piirissä on 4 miljoonaa hehtaaria. Suurin osa viljelijöistä on pientilallisia. Maatalouden osuus on 20 prosenttia kansantuotteesta. Satotuotto vaihtelee suuresti sääolojen mukaan. Tämä aiheuttaa jatkuvasti ruokaturvattomuutta.

Vuonna 2020 Kongon demokraattisen tasavallan viennin arvo oli 19 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 9 miljardia dollaria. Tärkein vientituote oli kupari. Kuparimalmin ja jalosteiden osuus oli 66 prosenttia koko viennin arvosta. Toinen tärkeä vientituote oli koboltti, sen osuus oli 26 prosenttia viennin arvosta. Kobolttia käytetään metalliseoksissa, lentokoneiden suihkumoottoreissa, timanttityökaluissa ja magneeteissa. Kongon demokraattisen tasavallan suurimmat vientimaat olivat Kiina, Tansania, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Etelä-Afrikka ja Singapore. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Sambia, Etelä-Afrikka ja Intia. Vuonna 2019 ulkomailla asuvat kongolaiset lähettivät kotimaahan yli 2 miljardia dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kongon demokraattinen tasavalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin