Kongon demokraattinen tasavalta

Maantiede

Kongon demokraattinen tasavalta sijaitsee Afrikan keskiosassa, päiväntasaajalla, hautavajoaman järviketjun ja Atlantin valtameren välissä. Rajanaapureita ovat pohjoisessa Keski-Afrikan tasavalta ja Etelä-Sudan, idässä Uganda, Ruanda, Burundi ja Tansania, etelässä Sambia ja Angola, lännessä Kongon tasavalta. Atlantin rantaan asti ulottuu vain maan läntisin sarvi. Kongon demokraattisella tasavallalla on neljäkymmentä kilometriä rannikkoa. Pääkaupunki Kinshasa on länsisarven tyvessä Kongojoen rannalla, 500 kilometrin päässä rannikosta. Kinshasaa vastapäätä joen toisella puolella on Kongon tasavallan pääkaupunki Brazzaville. Ilmasto on lämmin ja kostea. Ukkosmyrskyjä esiintyy usein.

Kongon demokraattisen tasavallan keskellä on valtava Kongon allas, viuhkan muotoinen Kongojoen valuma-alue. Siihen kuuluu tiheä verkosto Kongojoen sivujokia. Kongon altaassa kasvaa maailman toiseksi laajin sademetsä. Metsän ympärillä on savanneja. Pohjoisempana on mäkiä, kukkuloita ja ylänkö. Suuressa hautavajoamassa maan itärajalla on neljä järveä: Albertinjärvi, Kivujärvi, Edwardinjärvi ja Tanganjikajärvi. Vajoaman liepeillä kohoaa vuorijonoja. Siellä ovat Virungan, Mitumban ja Ruwenzorin vuoret, sekä Kongojoen lähteet. Ruwenzorin vuorten korkein huippu on Ngaliema, Mount Stanley (5109 m). Se sijaitsee Kongon demokraattisen tasavallan ja Ugandan rajalla.

Virungan kansallispuisto on hautavajoaman laidalla. Kansallispuistoon kuuluu vuorten rinteitä sekä Semlikijoen varren alavia maita. Puiston metsissä on vuorigorilloja, simpansseja, paviaaneja ja kultamarakatteja. Se on myös okapin turvapaikka. Jokivarsien puu- ja ruohosavanneilla on leijonia ja puhveleita. Laiton metsästys verottaa eläinkantoja. Kongon altaan sademetsässä on Lomamin suojelualue. Siellä elää metsänorsuja, uhanalaisia kongonsimpansseja eli bonoboja, sekä harvinaisia dryasmarakatteja. Siellä tunnistettiin aivan uusi apinalajikin, lesulamarakatti. Rannikolla Muandan luonnonpuistossa kasvaa mangrovemetsää. Lahdelmissa on krokotiileja ja virtahepoja. Kosteat metsät ovat ruokoantilooppien ja kirjoantilooppien elinympäristö. Kongon demokraattisessa tasavallassa on ainutlaatuinen rikas luonto. Uhanalaisten lajien suojelu on suuri haaste.

Historia

Edwardinjärven ja Albertinjärven välisen Semlikijoen rannalta on löydetty 90 000 vuotta vanhojen kalakeihäiden kärkiä. Bambutikansoihin kuuluneet kalastajat, metsästäjät ja keräilijät ovat eläneet Kongon altaan seuduilla tuhansien vuosien ajan. Bantukansat saapuivat alueelle yli 2000 vuotta sitten. 1400-luvulta alkaen nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella syntyi paikallisvaltioita, jotka olivat olemassa vielä 1890-luvulla. Näihin kuuluivat Lundan, Luban ja Kuban valtakunnat maan eteläisillä savanneilla. 1300-luvun lopulta 1850-luvulle asti Kongojoen suuta hallitsi Kongon kuningaskunta. 1500-luvun alusta lähtien Kongo kävi kauppaa Portugalin kanssa. Orjakaupasta tuli Kongon tärkein elinkeino. Kongon rannikolta lähetettiin yli neljä miljoonaa ihmistä orjiksi Brasiliaan, Pohjois-Amerikkaan ja Karibian saarille.

Vuonna 1885 nykyisestä Kongon demokraattisesta tasavallasta tuli Belgian siirtomaa. Kuningas Leopold toinen oli Kongon omistaja. Vuonna 1908 Kongon hallinto siirrettiin Belgian valtiolle. Belgia rakennutti rautatien Matadista läheltä Kongojoen suistoa Stanley Pooliin Kinshasan liepeille. Belgialaiset yhtiöt hankkivat Kongosta kumia, jalopuuta ja kuparia. Paikallisväestöllä teetettiin raakaa pakkotyötä. Tyytymättömyys kukistettiin julmasti. 1900-luvulla Kongosta kaivettiin kultaa ja timantteja. Palmuöljyn vienti lisääntyi. Maanviljelijät määrättiin kasvattamaan puuvillaa, kahvia ja maapähkinöitä. 1940-luvulla alettiin louhia ja viedä uraania. Suurin osa ensimmäisten atomipommien uraanista tuli Kongon kaivoksista. Vasta vuonna 1953 Belgian hallinto antoi Kongon afrikkalaiselle väestölle oikeuden ostaa ja myydä yksityistä omaisuutta. Vuonna 1957 afrikkalaiset saivat ensimmäistä kertaa äänestää Leopoldvillen, Elisabethvillen ja Jadotvillen kunnallisvaaleissa. Belgian Kongo oli rotuerotteluyhteiskunta. Vuonna 1960 Kongo itsenäistyi Belgiasta.

1960-luvulla Kongon demokraattinen tasavalta oli hajoamisen partaalla. Rikas eteläinen maakunta Katanga julistautui itsenäiseksi. Maan muissakin osissa oli pyrkimyksiä alueelliseen itsenäisyyteen. Sisällissodat sekä syvät poliittiset ja väestöryhmien väliset ristiriidat repivät maata. Vuonna 1965 sotilaskaappaus nosti valtaan Joseph Mobutun, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Mobutu Sese Seko. Kongon demokraattisen tasavallan nimi muutettiin Zaireksi. Mobutu johti Zairea vuoteen 1997 asti. Hänen hallintonsa oli itsevaltainen. Ihmisoikeuksien loukkaukset olivat yleisiä. Vuonna 1996 Ruandan hutuväestön aseryhmät asettuivat Zaireen ja taistelivat siellä asuvaa tutsiväestöä vastaan yhdessä Zairen armeijan kanssa. Ugandan ja Ruandan joukot hyökkäsivät Zaireen. Niiden tuella Laurent-Desire Kabilan johtama kapinallisrintama kaatoi Mobutun hallinnon. Mobutu pakeni maasta. Kabilasta tuli presidentti ja hän muutti maan nimen jälleen Kongon demokraattiseksi tasavallaksi. Sodat jatkuivat. Ugandan ja Ruandan sotilaat avustivat paikallisia aseellisia liikkeitä. Zimbabwen, Angolan ja Namibian joukot tukivat Kabilan hallitusta.

Laurent-Desire Kabila murhattiin vuonna 2001. Kongon demokraattiseen tasavaltaan lähetettiin YK:n rauhanturvajoukkoja. Vuonna 2006 maassa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Vuonna 2012 parlamenttivaaleihin osallistui jo yli sata puoluetta. Väestöryhmien väliset kiistat, poliittisten johtajien valtataistelu ja kamppailu arvokkaiden luonnonvarojen hallinnasta aiheuttavat vakavia jännitteitä. Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodissa on kuollut neljä miljoonaa ihmistä.

Yhteiskunta ja politiikka

Kongon demokraattista tasavaltaa johtaa presidentti. Presidentti nimittää pääministerin. Presidentti valitaan suorissa vaaleissa viiden vuoden kaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2023 presidentti Felix Tshisekedi valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Hän sai kolme neljäsosaa äänistä. Presidentinvaaleissa oli kaikkiaan 26 ehdokasta. Vain 42% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Maan itäosien kolmessa läänissä vaaleja ei voitu järjestää sotatilan vuoksi.

Kongon demokraattisessa tasavallassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 108 senaattoria, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Senaattorit valitaan alueellisissa valitsijamiesten kokouksissa. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 500 kansanedustajaa. Heidät valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein. Vuoden 2023 vaaleissa presidentti Tshisekedin johtama vaaliliitto sai 443 kansanedustajaa. Vaaliliittoon kuuluu yli neljäkymmentä puoluetta. Vuonna 2023 edustajainhuoneeseen valittiin 62 naista.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Kongon demokraattinen tasavalta ei ole vapaa maa. Hallituksen arvostelijoita on vangittu ja surmattu. Maassa toimii kymmeniä kapinallisia ryhmiä, joiden joukossa on myös naapurimaista tulleita aseellisia liikkeitä. Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa Ruandan tukema M23-liike on ottanut hallintaansa laajoja alueita. Vuoden 2025 alussa taistelut kiihtyivät. M23-liike valtasi itäisten läänien suurimpia kaupunkeja: Goman, Bukavun, Masisin ja Minovan. YK:n asiantuntijaryhmä totesi vuonna 2024, että itäisissä lääneissä käydyissä taisteluissa M23-liikkeen tukena on ollut yli kolme tuhatta Ruandan armeijan sotilasta.

Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa on arvokkaita kaivannaisia. Alueella on kultaa, timantteja, tinakiveä, niobiumia ja koltaania. Koltaania käytetään puhelimissa ja muussa mikroelektroniikassa. Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri Judith Suminwa Tuluka on syyttänyt Ruandaa siitä, että tämä naapurimaa tukee M23-liikettä saadakseen hyödyntää sota-alueiden luonnonvaroja. Kongon demokraattisen tasavallan kolmessa itäisessä läänissä, Pohjois-Kivussa, Etelä-Kivussa ja Iturissa, on YK:n rauhanturvajoukko, MONUSCO. Rauhanturvaajat ovat yrittäneet suojella siviiliväestöä. MONUSCO-rauhanturvajoukkoon kuuluu 12 000 sotilasta. Suurimmat sotilaiden lähettäjämaat ovat Bangladesh, Nepal, Intia, Etelä-Afrikka ja Indonesia.

Kongon demokraattisen tasavallan armeijaa ja viranomaisia on syytetty metsissä elävän batwakansan järjestelmällisestä vainosta ja jopa joukkomurhista luonnonsuojelualueilla. Batwat ovat asuneet luonnonsuojelualueiden metsissä koko ikänsä. Joukkomurhista kertoneiden ihmisoikeustoimijoiden mukaan hallitus käyttää voimakeinoja pyrkiessään ajamaan metsäkansat pois suojelualueilta.

Jatkuvien sotien keskellä kongolaisten naisten asema on surkea. Naisia pahoinpidellään ja he joutuvat sukupuolisen väkivallan kohteiksi. Sekä epäsäännölliset aseryhmät että armeijan joukot käyttävät raakaa väkivaltaa ja raiskauksia aseina paikallisväestöä vastaan. Naisia syrjitään kaikilla elämän alueilla. Kongolaisen perhelainsäädännön mukaan nainen on kotitaloudessa alistetussa asemassa mieheen verrattuna. Puolet haastatelluista naisista on kertonut joutuneensa väkivallan kohteiksi. Työtä tekeville naisille maksetaan huonompaa palkkaa kuin miehille. Tyttöjen koulutukseen kiinnitetään vähemmän huomiota kuin poikien. Lähes 90% yli 15-vuotiaista miehistä osaa lukea ja kirjoittaa, naisista vain 67%.

Kongolainen lääkäri Denis Mukwege ja irakilainen jesidiväestön oikeuksien puolustaja Nadia Murad saivat yhdessä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2018. Molemmat auttavat sukupuolista väkivaltaa kokeneita sodan uhreja. Mukwege on vaatinut kansainväliseltä yhteisöltä tiukempia toimia, jotta sukupuolista väkivaltaa ei käytettäisi sodankäynnin keinona.

Talous ja kaupankäynti

Kongon demokraattinen tasavalta on matalan tulotason maa. Maailmanpankki arvioi vuonna 2024, että kolmella neljäsosalla kongolaisista perheen henkeä kohden lasketut tulot olivat alle kaksi euroa päivässä. Viime vuosina Kongon demokraattisen tasavallan talous on kasvanut nopeasti. Vuosina 2022 ja 2023 talouskasvu oli yli 8% vuodessa. Sen jälkeen kasvu on ollut noin 5% vuodessa. Köyhyys ei ole silti vähentynyt. Vuonna 2023 56% Kongon demokraattisen tasavallan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, kymmenesosa toimi teollisuuden tehtävissä ja 34% työskenteli palvelualoilla.

Kongolaiset viljelijät kasvattavat maniokkia, maissia, keittobanaaneja, maapähkinöitä ja riisiä, Suurin osa viljelijöistä on pientilallisia. Maatalouden vientituotteita ovat kahvi, kaakao, puuvilla, sokeri, luonnonkumi, palmuöljy ja tee. Satotuotot vaihtelevat suuresti sääolojen mukaan. Kaivosteollisuus on Kongon demokraattisen tasavallan talouskasvun veturi. Maassa on kultaa, timantteja ja kuparia. Kongon demokraattinen tasavalta on yksi maailman suurimmista koboltin tuottajista. Kobolttia tarvitaan metalliseoksissa, suihkumoottoreissa ja magneeteissa. Maaperässä on myös koltaani- ja tantaaliesiintymiä. Tantaalia käytetään sähköputkissa ja kirurgien välineissä.

Vuonna 2023 Kongon demokraattisen tasavallan tavaraviennin kokonaisarvo oli 17 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 10 miljardia euroa. Kolme neljäsosaa vientituloista saatiin kuparimalmista ja -jalosteista. Muita vientituotteita olivat koboltti, öljy, tina, kulta, timantit, puutavara, kaakao ja kahvi. Yli kaksi kolmasosaa viennistä suuntautui Kiinaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Espanja, Egypti ja Italia. Suurimpia tuontimaita olivat Kiina, Sambia, Etelä-Afrikka, Intia ja Belgia. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat kongolaiset lähettivät kotimaahan yhteensä lähes kolme miljardia euroa.