[[suggestion]]
Kongon tasavalta
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Brazzaville

Etniset ryhmät

Kongo 41 %, teke 17 %, mbochi 13 %, sangha 6 %, mbere/mbeti/kele 4 %, punu 4 %, muut 15 % (2015)

Kieli

Ranska (virallinen kieli), lingala, monokutuba, kikongo, lisäksi monia paikallisia kieliä

Uskonto

Katolilaiset 33 %, protestantit 20 %, muut kristityt 22 %, muut ja uskonnottomat 25 % (2007)

Väkiluku

5 657 017 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

342 000 km2

Valuutta

Keski-Afrikan CFA-frangi

BKT per asukas

3 617 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

15. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kongon tasavalta on Keski-Afrikan länsirannikolla, päiväntasaajalla, Atlantin valtameren rannassa. Naapureina ovat lännessä Gabon, pohjoisessa Kamerun ja Keski-Afrikan tasavalta, idässä ja etelässä Kongon demokraattinen tasavalta. Rannikolla eteläisenä rajanaapurina on myös Angolalle kuuluva Cabindan kaistale. Kongon tasavallalla on 170 kilometriä Atlantin rannikkoa. Pääkaupunki Brazzaville on Kongojoen rannalla, Kongojen välisellä rajalla. Joen toisella puolella on Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupunki Kinshasa.

Kongon tasavallan Atlantin rannikolla on 60 kilometriä leveä alankovyö. Sisämaahan mentäessä maa kohoaa Mayomben kukkuloiksi, joita jokilaaksot halkovat. Kukkuloiden korkein huippu on Berongou (903 m). Mayomben itäpuolella on kahdensadan kilometrin levyinen Niarin laakso. Siellä on laidunmaita, kosteikkoja ja turvesoita. Kongon tasavallassa on lämmin ja kostea ilmasto. Etelässä viileä Benguelan merivirta alentaa lämpötiloja.

Conkouatin ja Doulin luonnonpuisto sijaitsee Atlantin rannikolla. Noumbijoki virtaa puiston läpi. Jokivarressa on tiheä lehtimetsä. Rannan tuntumassa kasvaa mangrovea. Siellä on tulvatasankoa, lahdelmia ja kaislikkoja. Metsässä elää simpansseja, gorilloja, norsuja, puhveleita, leopardeja ja paviaaneja. Meressä ui kyttyrädelfiinejä ja isoja kilpikonnia. Odzalan ja Kokouan suojelualueella maan pohjoisosassa on sademetsää ja savannia. Siellä elää tasankogorilloja sekä useita lajeja marakatteja ja muita apinoita. Laiton metsästys verottaa jatkuvasti suojelualueiden eläinkantoja. Jalopuiden ja polttopuun hakkuut, kaivostoiminta sekä maanviljelyn ja karjatalouden leviäminen ovat hävittäneet puustoa ja kaventaneet elonkirjoa. Jokivarsien kullanhuuhtojat käyttävät elohopeaa, joka myrkyttää veden. Liikakalastus uhkaa rannikkovesien kalakantoja. Hait ovat jo selvästi vähentyneet ja muussakin kalastossa näkyy hupenemisen merkkejä. Mangrovemetsiä hakataan kalansavustamojen polttoaineeksi.

Historia

Bambuti- ja bayakakansoihin kuuluneet kalastajat, metsästäjät ja keräilijät ovat eläneet Kongojoen ja sivujokien varsilla sekä Niarin laaksossa jo tuhansien vuosien ajan. Bantukansat saapuivat alueelle 2000 vuotta sitten. Atlantin rannikolla Kouiloujoen suulla on ollut asutusta 100-luvulla. 1600-luvulta 1880-luvulle rannikolla oli Loangon valtio. Loango myi kuparia ja kankaita eurooppalaisille ostajille. Sisämaassa Kongojoen pohjoispuolella oli Anzikun paikallisvaltio, jonka alueella oli kuparikaivoksia. Kaupan myötä maniokki ja maissi tulivat uusiksi viljelykasveiksi Kongon alueelle. 1300-luvun lopulla Kongojoen suulle muodostui Kongon kuningaskunta, joka oli itsenäinen valtio 1850-luvulle asti.

Portugalin laivat saapuivat Kongon rannikolle 1480-luvulla. Portugalilaiset kävivät kauppaa Kongon kuningaskunnan ja sisämaan bantuvaltioiden kanssa. Orjakauppa oli yksi rannikon tärkeimmistä elinkeinoista. 1800-luvulla eurooppalaiset alkoivat asettua Kongojoen varrelle. Nykyisestä Kongon tasavallasta tuli Ranskan siirtomaa vuonna 1880. Ranska rakensi rautatien Pointe-Noiren satamasta Brazzavilleen. Viidensadan kilometrin pituinen rata valmistui vuonna 1934. Onnettomuudet ja taudit surmasivat 17 000 rakentajaa. Ranskalaiset yhtiöt hankkivat Kongosta norsunluuta, jalopuuta ja kumia. Kongon tasavalta itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960.

Siirtomaavallan aika syvensi väestöryhmien välisiä kaunoja. Kongon tasavallan pohjoisosan ja eteläosan välillä vallitsi syvä kuilu. 1960-luvulla maassa oli vasemmistolainen hallitus, joka haki tukea Neuvostoliitosta ja Kiinasta. Kongon tasavalta oli yksipuoluevaltio. Maata johtivat sotilaat. 1980-luvulla talous romahti. Neuvostoliiton hajoaminen lopetti sieltä saadun talousavun vuonna 1991. Vuonna 1992 Kongon tasavallassa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Puolueiden johtajien tueksi muodostui aseellisia ryhmiä. 1990-luvun lopulla puhkesi sisällissota. Vuonna 2003 solmittiin rauha, mutta kaikki aseryhmät eivät hajaantuneet. Väkivalta on jatkunut ajoittain. Vuonna 2012 yli 300 ihmistä sai surmansa ammusvaraston räjähdyksessä. Vuonna 2016 Brazzavillen lähellä puhkesi armeijan ja aseryhmien välisiä taisteluja. Niissä kuoli tuhansia ihmisiä ja 140 000 ihmistä pakeni kotiseudultaan sodan tieltä. Viimeisin rauha solmittiin vuonna 2018.

Ekologinen jalanjälki

5

0,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kongon tasavalta asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Denis Sassou-Nguesso on ollut Kongon tasavallan presidentti vuodesta 1997 lähtien. Vuoden 2021 vaaleissa hän sai yli 88 prosenttia äänistä. Häntä vastustavat puolueet ovat pitäneet vaaleja epärehellisinä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kongon tasavalta ei ole vapaa maa. Turvallisuusjoukot häiritsevät ja painostavat hallituksen vastustajia. Puolueiden johtajia on vangittu. Ihmisoikeusjärjestöjen työntekijöitä ja toimittajia on pidätetty. Amnesty International toteaa, että pidätettyjä ihmisoikeustoimijoita on pahoinpidelty ja kidutettu.

Valtionhallinnossa on ollut vakavia väärinkäytöksiä. Presidentin perhe ja lähiavustajat hallitsevat valtion öljy-yhtiötä. Kansainvälisiä riskiarvioita laativan Bertelsmann-säätiön selvitysten mukaan presidentin poika ja tytär ovat saaneet itselleen kymmeniä miljoonia euroja valtion rahoja peiteyhtiöiden kautta. Yhdysvaltojen syyttäjäviranomaiset arvelevat, että presidentin poika Denis Christel Sassou-Nguesso on ostanut itselleen asunnon Miamista valtion öljy-yhtiön varoilla. Presidentti Sassou Nguesso kuuluu Kongon tasavallan pohjoisosan mbochiväestöön. Mbochit ovat määräävässä asemassa valtionhallinnossa. Armeijan ja poliisin johtohenkilöistä suuri osa on kotoisin Sassou Nguesson kotiseudulta Cuvettesta.

Kongon tasavallan naisten asema on heikko. Naisia syrjitään työelämässä sekä omaisuus- ja perintöasioissa. Leskeksi jäävä nainen saattaa menettää koko omaisuutensa. Naisten pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat yleisiä. Vuonna 2022 laadittiin laki naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Kongolaisten naisjärjestöjen mielestä tämä on edistysaskel, mutta vielä jää nähtäväksi, kuinka lakia käytännössä valvotaan ja millaisen muutoksen se saa aikaan. Vain 11 prosenttia kansanedustajista on naisia. Aikuisista naisista 75 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa. Miehistä 86 prosenttia on luku- ja kirjoitustaitoisia. Puolet Kongon tasavallan asukkaista on alle 18-vuotiaita. Neljäsosa 5-14-vuotiaista tekee työtä.

Brazzavillelainen kuvataiteilija Gastineau Massamba tallentaa omat sotakokemuksensa: uhkaavat raskasjalkaiset sotilaat, pääkallot, yön pimeät kauhut. Kun värit eivät riitä, hän viiltää ja polttaa kuvia kankaalle. Kukitettu okapikin katselee maailmaa ällistyneenä. Katso itse, kuvahaku: Gastineau Massamba. Kongolainen kirjallisuus käsittelee sekin vihavuosien aiheita. Alain Mabanckoun kipeän kirpeä veijaritarina Pikku Pippuri on julkaistu suomeksi.

Inhimillisen kehityksen indeksi

11

150 av 188

Kongon tasavalta sijoittuu sijalle 150 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kongon tasavallan alemman keskitulotason maaksi. Vuonna 2021 talous supistui 3,5 prosenttia. Tämä oli seitsemäs perättäinen vuosi, jolloin kansantalous pieneni kasvun sijasta. Talouskasvun odotetaan elpyvän, kun öljyn hinnan kohoaminen lisää vientituloja. Öljy ja kupari ovat maan talouden keskeisiä voimavaroja. Nykyisin 54 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. Yli viidesosa lapsista on aliravittuja. Yli puolet maan asukkaista elää kahdessa kaupungissa: Brazzavillessa ja Pointe-Noiressa.

Kongon tasavallan viljelijät kasvattavat perusruokatuotteita: maniokkia, maapähkinöitä ja banaania. Maatilat ovat enimmäkseen pieniä ja niiden tuottavuus on heikko. Niarin laaksossa on karjatiloja. Suurilla maatiloilla viljellään sokeriruokoa, tupakkaa, riisiä ja puuvillaa. Kansainvälinen maatalousrahasto arvioi, että 15 prosenttia Kongon tasavallan asukkaista saa toimeentulonsa kalastuksesta. Valtaosa saaliista myydään lähimarkkinoille. Rannikkovesien kalasto on ollut runsas, mutta liian tiivis pyynti on huventanut sitä. Saaliit ovat vähentyneet. Erityisesti haikanta on kärsinyt liiasta kalastuksesta. Vuonna 2018 Kongon tasavallassa kävi 158 000 ulkomaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat 43 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2020 Kongon tasavallan viennin arvo oli 8 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 3 miljardia dollaria. Tärkein vientituote oli öljy. Raakaöljyn ja jalosteiden osuus oli yli puolet koko viennin arvosta. Kuparin vienti tuotti neljänneksen vientituloista. Muita vientituotteita olivat laivat ja alukset 6 % sekä puutavara 3 %. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Espanja, Vietnam ja Italia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Ranska, Yhdysvallat, Intia ja Italia.   

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kongon tasavalta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

5 797 801

Ihmistä maassa Kongon tasavalta

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 1

4,2

lasta per nainen maassa Kongon tasavalta

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45

45

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kongon tasavalta

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

3 617

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kongon tasavalta

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 3 8 5
6 7 8 9 10

4

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kongon tasavalta

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2

1,3

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kongon tasavalta

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 8 8 9 10

6,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Kongon tasavalta

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 6
6 7 8 9 10

4,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kongon tasavalta

Tasa-arvo

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 0 10

8,03

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kongon tasavalta

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9

8,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kongon tasavalta

Työ