[[suggestion]]
Kosovo
 
Kosovo

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Pristina

Etniset ryhmät

Albaaneja 93 %, bosniakkeja 2 %, serbejä 2 %, turkkilaisia 1 %, muita 3 %

Kieli

Albania 95 %, bosnia 2 %, serbia 2 %, turkki 1 %, muita 1 %

Uskonto

Muslimeita 96 %, katolilaisia 2 %, ortodokseja 2 %, muita tai ei uskontoa 1 %

Väkiluku

1 952 701 (2022, arvio)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

10 887 km2

Valuutta

Euro

Kansallispäivä

17. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kosovo on Balkanin pienin maa – se on pinta-alaltaan suunnilleen Varsinais-Suomen maakunnan kokoinen. Kosovo sijaitsee sisämaassa Serbian, Pohjois-Makedonian, Albanian ja Montenegron välissä. Maata reunustavat yli 2000 metriä korkeat vuoret, joista korkein on 2656-metrinen Deravica. Keskiosa koostuu kumpuilevista jokitasangoista, jolla asuu myös suurin osa väestöstä. Kosovon suurin kaupunki on pääkaupunki Pristina (noin 200 000 asukasta), ja toiseksi suurin noin 180 000 asukkaan Prizren.

Kosovossa vallitsee mannerilmasto viileine talvineen ja kuumine kesineen. Adrianmeren vaikutus pitää talvet kuitenkin melko lauhkeina: talvisin elohopea laskee muutaman asteen miinukselle. Reilu puolet Kosovon pinta-alasta on maatalouden käytössä joko peltona tai laitumena, ja noin 40 % on metsän peitossa.

Muiden Balkanin maiden tavoin Kosovo painii ympäristöongelmien kanssa: jätteidenkierrätys ja vedenpuhdistus ovat vasta lapsenkengissä, ja etenkin talvisin kaupungeissa esiintyy runsaasti ilmansaasteita.

Historia

Kosovon ja Serbian historia on kulkenut samaa rataa 500-luvulta 1600-luvun loppuun: slaavilaiset kansat asettuivat alueelle noin 500-luvulla, ja Serbian valtakunta muodostui 1100-luvulla. Kosovo oli valtakunnan ydinaluetta taloudellisesti ja poliittisesti. Kosovon alue yhdessä muun Serbian kanssa siirtyi Osmanien valtakunnan hallintaan 1459. Perinteisesti Kosovossa asui enimmäkseen serbejä, mutta alueelle muutti osmanivallan aikana enenevissä määrin lisää islaminuskoon kääntyneitä albaaneja. 1800-luvun lopulla Serbia itsenäistyi jälleen, mutta Kosovo jäi vielä osmanien hallintaan. Monet serbit muuttivat tuolloin Serbiaan.

Osmanien valtakunta hajosi 1900-luvun alussa, ja Kosovo päätyi jälleen osaksi Serbiaa. Serbia oli puolestaan mukana perustamassa Jugoslaviaa, joka oli ensin kuningaskunta ja josta tuli toisen maailmansodan jälkeen sosialistinen kansantasavalta. Kosovo kuului hallinnollisesti Serbian kansantasavaltaan provinssina. Kosovon väestörakenne muuttui entistäkin albaanienemmistöiseksi, kun monet serbit muuttivat paremman elintason perässä Serbiaan, ja vastaavasti albaaneja muutti Albaniasta Kosovoon. Albaanien osuus Kosovon väestöstä kolminkertaistui siirtolaisuuden ja korkean syntyvyyden vuoksi 1980-luvulle mennessä. Kosovo sai 1970-luvulla autonomisen maakunnan aseman, mutta albaanit vaativat entistä laajempaa itsehallintoa 1980-luvulta lähtien.

Kosovo julistautui ensimmäisen kerran itsenäiseksi Jugoslavian hajoamissotien pyörteissä vuonna 1991, mutta kansainvälinen yhteisö ei tunnustanut julistusta, ja Kosovo jäi osaksi Serbiaa. Itsenäistymispyrkimykset laajentuivat sotilaallisiksi vuonna 1996, kun Kosovon vapautusarmeija aloitti aseellisen kapinan serbivaltaa vastaan. Serbia pyrki kukistamaan vastarinnan väkivallalla, joka kohdistui niin sotilaisiin kuin siviiliväestöönkin. Yli miljoona Kosovon albaania pakeni tai karkotettiin maasta, suurin osa Albaniaan tai Pohjois-Makedoniaan. Siviilejä kohtaan tehtyjen julmuuksien vuoksi vuonna 1999 Nato teki ilmahyökkäyksen serbijoukkoja kohtaan ja pommitti Serbiaa. Serbiarmeija vetäytyi Kosovosta, ja YK otti Kosovon hallintaansa. Kosovon etniset levottomuudet leimahtivat jälleen vuonna 2004, kun albaanit tuhosivat serbien omaisuutta, kuten kirkkoja ja luostareita. Satojatuhansia serbejä muutti Serbiaan, ja Kosovoon jäi miltei pelkästään albaaneja.

Kosovo ja Serbia neuvottelivat Kosovon itsehallinnosta joulukuuhun 2007 asti, jolloin neuvottelut kariutuivat ja Kosovo julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008. Hieman reilu puolet maailman valtioista on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat. Myös YK:n kansainvälinen tuomioistuin pitää Kosovon itsenäisyydenjulistusta kansainvälisen lain mukaisena. Serbia pitää edelleen Kosovoa maakuntanaan, ja monet maat, kuten Venäjä, Kiina ja Brasilia ovat kieltäytyneet tunnustamasta Kosovoa ennen kuin Serbia on näin tehnyt.

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kosovo asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vaikka kaikki maailman valtiot, etenkään naapuri/vanha emämaa Serbia eivät ole tunnustaneet Kosovoa, Kosovo toimii silti sisäpoliittisesti itsenäisen valtion tavoin. Kosovon 120-jäsenisen parlamentin paikoista 10 on varattu Kosovon serbeille ja 10 muiden vähemmistöjen, kuten romanien ja aškaalien edustajille. Parlamentti valitsee presidentin, joka puolestaan nimittää pääministerin ja hallitusta johtavan pääministerin. Kosovon nykyinen pääministeripuolue, kansallismielinen vasemmistopuolue VV, nousi oppositiosta hallitukseen vuonna 2019. VV kannattaa tiivistä yhteistyötä muiden albaanien kanssa rajojen yli ja jopa liittymistä osaksi Albaniaa.

Kosovossa asuu edelleen arviolta 100 000 serbiä, suurin osa maan pohjoisosissa. Serbit vastustavat edelleen maan itsenäistymistä Serbiasta ja kosovolaista valtiovaltaa. Serbienemmistöisissä kunnissa valtaa pitää albaanihallinnon lisäksi serbien oma vaihtoehtoinen hallinto. Serbian ja Kosovon välit olivat paranemaan päin 2010-luvun alussa, kun maat neuvottelivat EU:n johdolla yhteistyösopimuksen. Kosovon hallitus on ollut vuodesta 2019 aiempaa serbivastaisempi, ja maiden välit ovat tulehtuneet uudelleen. On mahdollista, että Serbian liittolainen Venäjä yrittää horjuttaa Balkanin poliittista vakautta lietsomalla etnisiä jännitteitä uuteen liekkiin.

Kosovo on onnistunut reilun vuosikymmenen aikana demokratisoimaan vaalijärjestelmän niin valtion kuin alueidenkin tasolla, mutta maan hallinto on edelleen hataralla pohjalla. Oikeusjärjestelmään ei voi luottaa, vähemmistöjä syrjitään, lehdistönvapaus ei toteudu ja korruptio rehottaa koko maassa. Sodan jälkeinen valtatyhjiö täyttyi järjestäytyneellä rikollisuudella 2000-luvun alussa, ja se rehottaa edelleen. Kosovolaisten elintaso on Euroopan alhaisimpia, eikä heikko hallinto pysty takaamaan kansalaisten perusoikeuksien toteutumista, kuten kunnollisen terveydenhuollon järjestämistä.

Kosovo on jo joidenkin kansainvälisten yhteisöjen, kuten Maailmanpankin ja IMF:n jäsen, mutta se haluaisi liittyä YK:hon ja EU:hun. Kosovo ei voi toteuttaa haluamaansa ulkopolitiikkaa niin pitkään kuin Serbia kiistää sen itsenäisyyden.

Inhimillisen kehityksen indeksi

0

av 188

Kosovo sijoittuu sijalle inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Kosovo oli Jugoslavian aikana maan taloudellisesti heikoimpia alueita, ja sen talous – samoin kuin kansalaiset ja yhteiskunta – kärsivät 1990-luvun väkivaltaisuuksista. Kosovon talous tasapainottui 2000-luvulla, kun YK:n ja EU:n missiot auttoivat paikallisia perustamaan maahan toimivaa hallintoa. Kosovo otti Serbiasta irtauduttuaan rahayksikökseen Saksan markan, joka vaihtui euroon vuonna 2002. Kansainvälinen yhteisö tuki – ja tukee edelleen – Kosovoa myös rahallisesti.

Kosovolaisten tulotaso on edelleen Euroopan häntäpäässä: työikäisestä väestöstä työttömiä on noin 40 %, ja kolmasosa kosovolaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Osa virallisesti työttömistä käy töissä pimeästi. Kosovo on riippuvainen ulkomaisesta tuontitavarasta ja -energiasta. Vaikka maan pinta-alasta puolet on maatalouden käytössä, Kosovo ei pysty tuottamaan riittävästi elintarvikkeita väestönsä ruokkimiseksi. Jopa 17 % Kosovon bruttokansantuotteesta on peräisin ulkomailla asuvien kosovolaisten lähettämistä raha-avustuksista perheilleen.

Kosovon talousnäkymissä välkkyy silti toivon pilkahdus: maan talous lähti kasvuun heti vuonna 2021 koronapandemian hellittäessä, ja Kosovon huoltosuhde on monia muita Euroopan maita parempi nuoren väestön vuoksi. Ulkomaiset sijoitukset ja ulkomaankauppa ovat myös kasvussa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kosovo koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

0

Ihmistä maassa Kosovo

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

Ei tilastoja saatavilla
lasta per nainen maassa Kosovo

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

Ei tilastoja saatavilla
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kosovo

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

Ei tilastoja saatavilla
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kosovo

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kosovo

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

Ei tilastoja saatavilla
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kosovo

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

Ei tilastoja saatavilla
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Kosovo

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kosovo

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kosovo

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

Ei tilastoja saatavilla
koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kosovo

Tasa-arvo

Työ