Kreikka
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Ateena
-
Etniset ryhmät
- kreikkalaiset 93 %, muut 7 % (2001)
-
Kieli
- kreikka 99 %, muut kielet 1 %
-
Uskonto
- ortodoksit 98 %, muslimit 1,3 %, muut 0,7 %
-
Väkiluku
- 10,7 miljoonaa
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
Pinta-ala
- 131 957 km2
-
Valuutta
- Euro
-
BKT per asukas
- 32 506 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 25. maaliskuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Kreikka sijaitsee Euroopan kaakkoisosassa Välimeren rannalla. Siihen kuuluu 132 000 neliökilometriä maata mantereella ja saaristossa. Kreikka on vuoristoinen maa ja sen geologia on hyvin vaihtelevaa. Egeanmeren rannikolla on useita vulkaanisia saaria ja alueella tapahtuu usein maanjäristyksiä. Kreikassa on yli 2 500 saarta, joista 227 on asuttuja. Maassa on välimerenilmasto leutoine ja sateisine talvineen sekä lämpimine ja kuivine kesineen. Kreikassa on usein laajoja metsäpaloja. Kesällä 2007 äärimmäinen kuivuus ja kuumuus aiheuttivat suurimmat metsäpalot 150:een vuoteen. Palot aiheuttivat suurta vahinkoa ja ekologista tuhoa. Ekosysteemien vaurioituminen on aiheuttanut maaeroosiota, vesipulaa ja luonnon monimuotoisuuden vähentymistä.
Historia
Kreikkalaisella kulttuurilla on tuhansien vuosien historia. Antiikin Kreikan korkeakulttuureissa on elänyt koko länsimaiselle sivistykselle keskeisiä hahmoja, esimerkiksi filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles, matemaatikot Arkhimedes ja Pythagoras sekä useita muita valtiomiehiä ja kirjailijoita.
Nykyinen Kreikan valtio itsenäistyi vuonna 1830, ja ajoittain maan poliittinen tilanne on ollut epävakaa. Vuosina 1946–49 maassa käytiin sisällissota, jossa olivat mukana hallituksen joukot ja kommunistit. Kommunistit hävisivät sodan.
Kreikka liittyi Natoon vuonna 1952. Vuonna 1967 Kreikassa tehtiin sotilasvallankaappaus, jossa kuningas ja hallitus syrjäytettiin vallasta. Sotilasjuntan hallinto jatkui vuoteen 1974 asti, vuotta myöhemmin Kreikasta tuli tasavalta. Siitä lähtien maata hallitsi kaksi puoluetta – sosiaalidemokraattinen PASOK ja oikeistolainen Uusi Demokratia. Ne olivat omaksuneet ns. nepotismin ja klientelismin, toisin sanoen päättäjät ovat jakaneet etuja ja virkoja heitä lähellä oleville tahoille. Puolueet hallitsivat Kreikkaa vuoronperään.
Ekologinen jalanjälki
2,4
Yhteiskunta ja politiikka
Kreikan valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee maan parlamentti. Presidentin toimikauden pituus on viisi vuotta, mutta valtaoikeudet ovat varsin rajoitetut. Yksikamarisessa parlamentissa on 300 jäsentä. Jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan suhteellisella vaalitavalla, mutta suurimmaksi äänestetty puolue saa perustuslain mukaan 50 ylimääräistä paikkaa. Korkeinta poliittista valtaa käyttää hallitusta johtava pääministeri.
Hallitusvalta oli sotilasjuntan kaatumisen jälkeen jommalla kummalla suurista puolueista – Uusi demokratia (Nea Demokratia) tai PASOK. Ne päätyivät yhdessä hallitukseen vuonna 2012. Kreikan talousromahdukseen ja sen hoitoon kyllästyneet kreikkalaiset äänestivät vuoden 2015 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi vasemmistolaisen Syriza-puolueen, joka sai 35,46 % äänistä. Pääministerinä toimii Alexis Tsirpras. Uusi demokratia jäi kakkoseksi saaden 28,10 % äänistä. Vaaleissa uusnatsistinen Kultainen aamunkoitto kiilasi kolmanneksi (6,99 %) ja PASOK -puolue jäi neljänneksi saaden vain reilut kuusi prosenttia äänistä.
Kreikka on pakolaisten läpikulkumaa. YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että Kreikan saaristoon saapuu 1000 ihmistä joka päivä. Huolimatta maan taloudellisesta tilanteesta valtaosa kreikkalaisista toivottaa pakolaiset tervetulleeksi niin hyvin, että kreikkalaiselle vapaaehtoistyölle ehdotettiin Nobelin rauhanpalkintoa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
31 av 186
Talous ja kaupankäynti
Kreikka oli vuosia vääristänyt taloustilastojaan euroalueeseen pääsyn edellytyksenä, mikä paljastui vuonna 2009. Vuonna 2011 pidettiin mahdollisena, että Kreikka joutuisi ulos eurosta (ns. Grexit) ja euroalue hajoaisi. Maa joutui euromaiden, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tiukan talouskuurin alle. Kreikkalaiset ovat saaneet tottua mm. palkkojen ja eläkkeiden alentamiseen ja valtion omaisuuden myyntiin ja yksityistämiseen. Kreikalle myönnettyjen kahden tukipaketin yhteissumma on yli 240 miljardia euroa. Kreikan velkoja on sittemmin leikattu ja maa on saanut helpotusta lainaehtoihin ja maksuaikoihin.
Palkkoja on leikattu noin 30 prosenttia, ja hyvin monet ovat joutuneet tyytymään minimipalkkaan (n. 560€/kk). Työttömiä on n. 25 prosenttia, mutta työttömyys vähenee hitaasti. Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on kuitenkin n. 60 prosenttia, mikä on maailman korkeimpia. Virallinen tilasto kertoo, että noin joka viides on köyhä eli käteen jäävä osa on alle 60 prosenttia bruttotulosta. Köyhiä on 10 miljoonan asukkaan maassa lähes kolme miljoonaa.
Turismiin ei talouskriisi ole vaikuttanut, ja sen osuus on n. 20 % BKT:sta. Kreikassa vierailee seitsemän miljoonaa turistia vuosittain. Kaupallisessa merenkulussa kreikkalaislaivasto on maailman suurimpia. Kreikkalaisia vientituotteita ovat ruoka ja juomat, tehdasvalmistetut tuotteet, petrokemian tuotteet, kemikaalit ja tekstiilit. Maa vie tuotteita seuraavasti: Italia 11.2 %, Saksa 7.3 %, Turkki 6.6%, Kypros 5.9 %, Bulgaria 5.2 %, Yhdysvallat 4.8 %, UK 4.2 %, Egypti 4 % (2015).
Kreikka on pikkuhiljaa pääsemässä jaloilleen ja talous on elpymässä. IMF:n mielestä Kreikalta vaaditut uudistukset ovat kohtuuttomia, ja siksi IMF on suosittanut Kreikan lainojen osittaista mitätöintiä ja talouskasvua tukevaa finanssipolitiikkaa.
Lähteet:
YLE - Reuters: Kreikan talouskasvu ylitti tavoitteet roimasti
YLE - Tätä ei jäsenmaissa haluta puhua: Kreikan velkahyrrä pyörii, eikä takaisinmaksua näy
Kauppalehti - Euroryhmän puheenjohtaja: Kreikan velkoja ei anneta anteeksi
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kreikka koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
10 423 054
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,3
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
4
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
32 506
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
6,2
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,79
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
