[[suggestion]]
Kroatia
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Zagreb

Etniset ryhmät

Kroaatteja 90 %, serbejä 4 %, muita 6 %

Kieli

Kroaatti 96 %, serbia 1 %, muita 3 %

Uskonto

Katolilaisia 86 %, ortodokseja 4 %, muslimeita 2%, muita 2 %, ei määritelty 3 %, ei uskontoa 4 %

Väkiluku

4 081 657 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

56 590 km2

Valuutta

Kuna (HRK)

BKT per asukas

33 801 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

25.6.

Muut maasivut

Maantiede

Puolikuun muotoinen Kroatia sijaitsee Balkanin niemimaan luoteisosassa Adrianmeren rannalla. Kroatialla on paljon rajanaapureita: Slovenia, Unkari, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina ja Montenegro. Vajaasta 4 miljoonasta asukkaasta 800 000 asuu pääkaupunki Zagrebissa Sava-joen rannalla sisämaassa. Muita merkittäviä suuria kaupunkeja ovat esimerkiksi rannikon Split ja Rijeka.

Kroatia jakautuu kolmeen maastotyyppiin: etelän karunkauniiseen rannikkoon, sisämaan hedelmälliseen tasankoon ja näiden kahden väliin jäävään Dinaaristen Alppien vuoristoon. Kroatian vuoret ovat naapurimaita matalampia, ja niiden korkein huippu Dinara yltää 1831 metriin. Dinaariset Alpit koostuvat kalkkikivestä, joka on luonut Kroatiassa monipuolista karstimaisemaa: jylhiä jokilaaksoja, tippukiviluolien verkostoja ja vehreää lehtimetsää. Maan pisimmät joet, Sava ja Drava, virtaavat tasankoalueen halki ja laskevat Tonavaan.

Kroatian rannikolla vallitsee välimerenilmasto: kesät ovat lämpimiä ja kuivia, talvisin sataa. Dinaaristen Alppien takaisilla tasankoalueilla lämpötila kohoaa kesäisin rannikkoa korkeammaksi, ja talvisin elohopea laskee kylmiin lukemiin. Korkealla vuoristossa sataa alavaa maata enemmän.

Kroatian luonto on monipuolista, ja maasta löytyy muun muassa metsäistä vuoristoa, kivikkoisia Adrianmeren saaria ja joenvarsien kosteikoita. Maan lajisto on sen kokoon nähden runsasta, ja esimerkiksi saaristossa esiintyy matelijalajeja, joita ei löydy mistään muualta maailmasta.

EU-jäsenyyden myötä Kroatia on kiristänyt ympäristö- ja ilmastolainsäädäntöään, mutta tavoitteiden saavuttamisessa ja lakien valvonnassa on edelleen puutteita. Esimerkiksi jätteistä kierrätettiin vuonna vielä 2020 vain kolmannes, ja kaupungeissa on etenkin talvisin ilmansaasteita. Kroatian hiilidioksidipäästöt laskivat reippaasti 2000-luvun alkuvuosina, mutta ovat junnanneet paikallaan viimeiset 10 vuotta. Kroatia suunnittelee leikkaavansa kasvihuonekaasupäästöjä 45 % vuoteen 2030 mennessä ja luopuvansa hiilivoimasta viimeistään vuonna 2033.

Historia

Slaavilaiset heimot saapuivat 500-luvulta lähtien Balkanin länsiosiin nykyisen Kroatian alueelle. Heitä ennen mailla oli asustanut niin illyrialaisia, kreikkalaisia kuin roomalaisiakin. Kroatia yhdistyi ensimmäistä kertaa vuonna 925, mutta 1000-luvulla Kroatia päätyi Unkarin kruunun alaisuuteen, sillä maan omat kruunupäät olivat kuolleet ilman perijää. Osmanit ja Venetsia valtasivat osia Kroatiasta, mutta osmanien viemät maat saatiin takaisin 1500-luvun lopulla. Tällöin Kroatia oli siirtynyt unkarilaisilta Habsburgin keisarisuvun haltuun (kuten entinen hallitsija Unkari ja tämän muut alueet Balkanilla). Myös Napoleonin Ranska hallitsi Kroatiaa muutaman vuoden ajan 1800-luvun alussa.

Kroatiaa yritettiin ensin unkarilaistaa ja sitten saksalaistaa 1800-luvuilla, ja Balkanilla heräsi unelma eteläslaavien omasta valtiosta. Ensimmäisessä maailmansodassa Kroatiassa ei taisteltu, mutta noin 130 000 kroatialaissotilasta menehtyi taistellessaan Itävalta-Unkarin riveissä. Itävalta-Unkari hajosi sodan päätteeksi, ja Kroatia liittyi osaksi Jugoslavian kuningaskuntaa. Monet kroaatit pettyivät serbien valtaan uudessa valtiossa, ja kuningaskuntaa vastustavan talonpoikaispuolueen kannatus nousi, vaikka sen kärkihahmot salamurhattiin.

Jugoslavia pysytteli puolueettomana toisessa maailmansodassa, mikä ei pelastanut nuorta kuningaskuntaa italialaisten ja saksalaisten miehitykseltä. Kroatian ja Bosnian ja Hertsegovinan alueelle perustettiin valtio, jonka johdossa oli fasistinen Pavelic Ustašan luotsaama nukkehallitus. Ustaša tapatti satojatuhansia vähemmistöjen edustajia keskitysleireillä ja joukkosurmissa. Ustašan julmuudet synnyttivät vastarintaa etenkin kommunistien keskuudessa, heidän johdossaan kroatialainen Josip Tito.

Sodan päätyttyä Saksan tappioon Jugoslavia palasi yhteen, tällä kertaa Titon johtamana sosialistisena valtiona. Kroatiasta tuli yksi maan kuudesta tasavallasta. Kroatialaiset olivat tyytymättömiä serbivaltaan tälläkin kertaa, erityisesti talouspolitiikassa ja armeija- ja poliisivoimien johdossa. 1970-luvun alussa laaja kroatialainen, paikallisen kommunistipuolueen tukema kansanliike ”Kroatian kevät” vaati itsenäisyyttä, mikä kukistettiin väkivalloin. Tasavallat saivat kuitenkin pikku hiljaa lisää valtaoikeuksia 1980-luvulla keskushallinnon heikennyttyä. Vuonna 1989 keskushallinto suostui Kroatian ja Slovenian vaatimuksiin vapaista vaaleista, ja Kroatian ensimmäiset monipuoluevaalit voitti kansallismielinen Kroatian demokraattinen liitto (HDZ) vuonna 1990.

Kroatia julistautui itsenäiseksi valtioksi kesäkuussa 1991, minkä seurauksena serbien kansallisarmeijaksi muuttunut Jugoslavian liittoarmeija hyökkäsi maahan. Serbijoukot syyllistyivät sotajoukkojen välisten taisteluiden lisäksi etnisiin puhdistuksiin serbienemmistöisillä Kroatian alueilla ja piirittivät Vukovarin ja Dubrovnikin kaupunkeja. Kroaatit olivat myös osallisina Bosnian sodassa sotien sekä muslimien puolella että heitä vastaan. Taistelut taukosivat Kroatiassa jo vuonna 1992, mutta virallisesti sota päättyi vasta 1995. Sota vei kymmenien tuhansien ihmisten hengen, ja neljännesmiljoona joutui jättämään kotinsa.

Kroatia ilmaisi halukkuutensa liittyä EU:n ja Naton jäseneksi jo itsenäisyyden alkuvuosina, mutta kumpikin yhteisö piti maata liian epävakaana ja korruptoituneena. Ensin aukesivat Naton ovet vuonna 2009, ja EU:hun Kroatia hyväksyttiin vuonna 2013.

Ekologinen jalanjälki

1 2 1

2,2

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Kroatia asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,2 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kroatia on ollut Jugoslavian hajoamisesta lähtien demokraattinen tasavalta, tosin itsenäisyyden alkutaipaleella hallinto ei ollut kovin demokraattista. Kansallismielinen konservatiivipuolue HDZ piti valtaa yhtäjaksoisesti vuoteen 2000 asti. Media oli valtion määräysvallassa, maassa tapahtui ihmisoikeusloukkauksia ja korruptio rehotti. Sosiaalidemokraatit voittivat vuoden 2000 parlamenttivaalit, minkä jälkeen ne ovat vaihdelleet vallankahvassa HDZ:n kanssa.

Kroatia on parlamentaarinen demokratia, jonka presidentillä ei ole juuri käytännön valtaa. Maata johtaa hallitus, jonka muodostaa parlamenttivaalit voittanut puolue. Nykyisessä parlamentissa istuu 151 kansanedustajaa: määrä vaihtelee sadasta 160:een. Kroatia jakautuu 20 alueeseen eli piirikuntaan ja edelleen yli 400 kuntaan.

Sodan varjo näkyy edelleen kroatialaisessa yhteiskunnassa. Etenkin itsenäisyyden alkuvuosina kroaatit kantoivat kaunaa Serbialle ja serbeille, jotka olivat syyllistyneet väkivaltaisuuksiin sota-aikana. Nationalistinen HDZ-puolue keräsi runsaasti kannatusta, ja se hallitsi maata puolidiktaattorin elkein. Nykyisin Kroatian asukkaista yli 90 % on kroaatteja ja vain muutama prosentti serbejä, sillä suurin osa serbeistä siirtyi Serbiaan sodan aikana tai heti sen jälkeen. Etniset jakolinjat alkavat laimentua, ja väestöä jakavat myös asenteet katolisen kirkon perinteisesti vahvaa asemaa kohtaan.

Yhdysvaltalainen demokratian ja vapauden tutkimuslaitos Freedom House luokittelee Kroatian vain osittaiseksi demokratiaksi. Korruptiota esiintyy reippaasti kaikilla hallinnon tasoilla, lehdistönvapautta rajoitetaan ja oikeuslaitos hidastaa tahallaan erityisesti korruptio-oikeudenkäyntejä. Kansalaisten luotto valtiovaltaan on heikkoa, mikä näkyy myös äänestysaktiivisuudessa: vuoden 2020 parlamenttivaaleissa uurnille vaivautui ainoastaan 46 % äänioikeutetuista.

Kroatialla kesti kymmenisen vuotta päästä EU-jäseneksi, ja jäsenyyden ehtoina sen tuli puuttua erityisesti vähemmistöjen asemaan, ihmiskaupan ehkäisyyn ja korruption kitkemiseen. Kroatia pyrkii syventämään siteitään EU:hun, ja se liittynee vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen lähivuosina. Kroatia on myös ilmaissut halukkuutensa ottaa yhteisvaluutta euron käyttöön.

Inhimillisen kehityksen indeksi

17

40 av 188

Kroatia sijoittuu sijalle 40 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Jugoslavian aikana Kroatia oli maan vauraimpia ja teollistuneimpia tasavaltoja yhdessä Slovenian kanssa. Sota runteli Kroatian taloutta, joka alkoi toipua vasta 2000-luvun alussa turismin elpymisen ja kotimaisen kulutuksen kasvun myötä. Kroatian talous kyykkäsi jälleen 2008 alkaneen talouskriisin ansiosta, ja ensimmäinen kasvun vuosi koettiin vasta 2014. Kroatian taloudellista menestystä on jarruttanut korruptio, hankala byrokratia ja monimutkainen työlainsäädäntö. Hallitus on pyrkinyt sujuvoittamaan verotusta uudistuksilla vuodesta 2016 lähtien.

Nykyisin Kroatia on monien muiden länsimaiden tapaan palveluyhteiskunta: palveluala tuottaa 70 % maan BKT:sta ja työllistää saman verran työvoimasta. Yksistään turismi kilauttaa Kroatin kassaan viidenneksen BKT:stä. Maassa vierailtiin jo Jugoslavian aikana, mutta matkailijoiden mielenkiinto lisääntyi erityisesti EU-jäsenyyden myötä. Kroatia tunnetaan etenkin rantalomakohteena. Teollisuus on vastuussa 26 % BKT:sta, ja maatalous tuottaa muutaman prosentin. Kroatian tärkeimpiä vientituotteita ovat raakaöljy ja öljyjalosteet sekä lääkkeet, joita viedään eniten muihin EU-maihin, etupäässä Italiaan, Saksaan ja naapurimaa Sloveniaan. Tavaraliikenne kulkee enimmäkseen meriteitse, ja Kroatiassa on lukuisia suuria satamia, kuten Rijeka, Zadar ja Dubrovnik. Myös tieverkoston kuntoa on kohennettu, ja erityisesti Keski-Eurooppaan, Serbiaan ja Romaniaan voi matkata hyväkuntoisia valtateitä pitkin.

Kroatian talous on ollut 2020-luvun alkuvuosina noususuunnassa pandemiasta huolimatta, mutta vaikeuksia riittää edelleen. Valtion tehoton ja korruptoitunut rahankäyttö ovat jatkuvasti johtaneet kansalaisten ja ympäristön tarpeiden laiminlyönteihin. Kroatian terveydenhuoltojärjestelmä on EU-maiden huonoimpia, ja siihen käytetään myös suhteessa vähemmän rahaa kuin EU-maissa keskimäärin. Suurtenkaan kroatialaisyritysten talous ei ole välttämättä vakaalla tolalla, ja vuonna 2017 Kroatian suurin yritys pelastui konkurssin partaalta ulkomaisten sijoittajien puututtua peliin.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kroatia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

4 059 285

Ihmistä maassa Kroatia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 3

1,4

lasta per nainen maassa Kroatia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5

5

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kroatia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

9

33 801

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kroatia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kroatia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 0

4,1

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kroatia

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

8,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Kroatia

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 2 10

8,2

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kroatia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,91

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kroatia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,4

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kroatia

Tasa-arvo

Työ