Kypros
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Nikosia
-
Etniset ryhmät
- kreikkalaisia 77%, turkkilaisia 18%, muita 5% (2001)
-
Kieli
- kreikka (virallinen), turkki (virallinen), englanti
-
Uskonto
- Kreikan ortodokseja 78%, muslimeja 18%, muita (muun muassa maroniitit ja Armenian apostolinen kirkko) 4%
-
Valtiomuoto
- Kyproksen tasavalta
-
BKT per asukas
- 42 556 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Kypros on kolmanneksi suurin saari Välimerellä. Se on 240 km pitkä ja 100 km leveä. Saarella sijaitsee Troodosin ja Kyrenian vuoristot. Korkein vuori Mount Olympus on 1952 metriä korkea ja kuuluu Troodokseen. Mesaoria on tasanko vuoristojonojen välissä. Troodos on Kyproksen laajin vuoristo, se kattaa lähes puolet saaresta, Kyrenian vuoristo sen sijaan kattaa pitkän kaistaleen saaren pohjoisrannikkoa. Metsäiseltä Troodokselta valuu talvisin pieniä jokia, jotka kuivuvat kesäisin.
Kyproksella vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto: hyvin leudot talvet sekä kuumat ja kuivat kesät. Talvella sataa marraskuusta maaliskuuhun. Korkeammilla vuoristoalueilla on viileämpää ja kosteampaa kuin muualla saarella. Saarta kattoivat ennen laajat metsäalueet, mutta puut on hakattu kauan aikaa sitten, lukuun ottamatta suojeltuja alueita. Muun muassa eroosien estämiseksi uonna 1970 aloitettiin uudelleenmetsittämisohjelma. Myös makean veden puute on ongelma saarella.
Historia
Kyproksella on ollut ihmisasutusta noin 10 000 vuotta. Kyprokselle on läpi sen historian hyökänneet monet joukot, muun muassa assyrialaiset, egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset, ristiretkeläiset, ottomaanit ja persialaiset. Kreikan vallan alle Kypros joutui vuonna 1200, jolloin saarelle perustettiin useita Kreikan kuningaskuntia ja alueella vallitsi kreikan kieli. Kyproksesta kasvoi Välimeren kulttuurinen ja taloudellinen keskus ja se kuului vuoroillaan kullekin suurvallalle. Vuodesta 1570 lähtien Kypros oli osa Ottomaanien valtakuntaa ja turkkilaisten maahanmuutto alkoi. Vuonna 1878 Englanti valloitti saaren ja Kypros oli vuoteen 1925 asti brittiläinen kruununsiirtomaa.
Toisen maailmansodan seurauksena Kyproksen kreikkalaiset kävivät sissisotaa brittiläisiä vastaan ja vaativat liittymistä Kreikkaan. Vuonna 1960 Kypros julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta YK:n johdolla 1964 aselevossa. Kyproksenkreikkalainen vallankaappaus vuonna 1974 sai tukea Kreikalta, minkä seurauksen Turkki miehitti saaren pohjoisosan. Saari on 1983 lähtien jaettu kyproksenkreikkalaiseen osaan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan.
Ekologinen jalanjälki
2,3
Yhteiskunta ja politiikka
Vuoden 1960 perustuslain voimaantulon jälkeen Kyproksesta tuli itsenäinen, demokraattinen ja presidentin hallitsema tasavalta. Koska Pohjois-Kypros on Turkin miehittämä, Kyproksen perustuslaki kattaa vain saaren kreikkalaisen eteläosan. Valtion päämies presidentti ja hallitus valitaan yleisillä vaaleilla viideksi vuodeksi. Varapresidentin olisi perustuslain mukaan kuuluttava turkkilaiseen vähemmistöön, mutta asema on ollut avoinna vuodesta 1974 lähtien. Lainsäädäntövalta on parlamentilla. Perustuslain mukaan turkkilaisella vähemmistöllä pitäisi olla 24 jäsentä parlamentissa.
Vuonna 1983 Kyproksen turkkilaiset julistivat Kyproksen koillisosan itsenäiseksi Pohjois-Kyproksen tasavallaksi, mutta valtiota ei ole tunnustanut mikään muu maa kuin Turkki. Myös turkkilaisella tasavallalla on vaaleilla valittu presidentti ja hallitus, joka edustajat koostuvat kansan valitsemasta 50 jäsenestä. Sekä Kyproksen kreikkalaisessa että turkkilaisessa valtiossa on monipuoluejärjestelmä. Maan politiikalle on oleellista kysymys saaren jakautumisesta. Neuvottelut Kyproksen yhdistymisestä jatkuvat edelleen ja alueella on vieläkin YK:n rauhanturvajoukkoja. Eteläisen ja pohjoisen Kyproksen rajan avaaminen vuonna 2003 oli parannus tilanteeseen. Kypros liittyi EU: hun vuonna 2004 ja euroalueella vuonna 2008.
Inhimillisen kehityksen indeksi
32 av 188
Talous ja kaupankäynti
Kypros on vuoden 1960 itsenäistymisensä jälkeen kokenut nopean taloudellisen kehityksen. Matkailu ja rahoitusala ovat tärkeitä toimialoja Kyprokselle. Kaikkiaan palvelualalla syntyy noin 80 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tärkeimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, peruna ja sitrushedelmät ja tekstiilit. EU on maan tärkein kauppakumppani, erityisesti Iso-Britannia ja Kreikka. Myös kalastus on tärkeää Kyprokselle ja maalla on maailman neljänneksi laajin alusrekisteri. Vuonna 2004 kreikkalaisella osalla saarta vieraili noin 2,3 miljoonaa turistia. Saaren jakautuminen on johtanut taloudelliseen eriarvoisuuteen kyproksenkreikkalaisen ja kyproksenturkkilaisen osan välillä. Pohjois-Kyproksella on ollut taloudellisia ongelmia kauppasaarron takia ja se on taloudellisesti riippuvainen Turkista. Pohjoisen ja etelän välisen rajan avaamisen jälkeen lisääntynyt kauppa on luonut talouskasvua myös pohjoiseen.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kypros koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
1 215 588
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,3
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
42 556
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
6,0
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,6
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,87
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
