[[suggestion]]
Kypros
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Nikosia

Etniset ryhmät

kreikkalaisia 77%, turkkilaisia 18%, muita 5% (2001)

Kieli

kreikka (virallinen), turkki (virallinen), englanti

Uskonto

Kreikan ortodokseja 78%, muslimeja 18%, muita (muun muassa maroniitit ja Armenian apostolinen kirkko) 4%

Valtiomuoto

Kyproksen tasavalta

BKT per asukas

32 708 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede


Kypros on kolmanneksi suurin saari Välimerellä. Se on 240 km pitkä ja 100 km leveä. Saarella sijaitsee Troodosin ja Kyrenian vuoristot. Korkein vuori Mount Olympus on 1952 metriä korkea ja kuuluu Troodokseen. Mesaoria on tasanko vuoristojonojen välissä. Troodos on Kyproksen laajin vuoristo, se kattaa lähes puolet saaresta, Kyrenian vuoristo sen sijaan kattaa pitkän kaistaleen saaren pohjoisrannikkoa. Metsäiseltä Troodokselta valuu talvisin pieniä jokia, jotka kuivuvat kesäisin.
Kyproksella vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto: hyvin leudot talvet sekä kuumat ja kuivat kesät. Talvella sataa marraskuusta maaliskuuhun. Korkeammilla vuoristoalueilla on viileämpää ja kosteampaa kuin muualla saarella. Saarta kattoivat ennen laajat metsäalueet, mutta puut on hakattu kauan aikaa sitten, lukuun ottamatta suojeltuja alueita. Muun muassa eroosien estämiseksi uonna 1970 aloitettiin uudelleenmetsittämisohjelma. Myös makean veden puute on ongelma saarella.

Historia

Kyproksella on ollut ihmisasutusta noin 10 000 vuotta. Kyprokselle on läpi sen historian hyökänneet monet joukot, muun muassa assyrialaiset, egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset, ristiretkeläiset, ottomaanit ja persialaiset. Kreikan vallan alle Kypros joutui  vuonna  1200, jolloin saarelle perustettiin useita Kreikan kuningaskuntia ja alueella vallitsi kreikan kieli. Kyproksesta kasvoi Välimeren kulttuurinen ja taloudellinen keskus ja se kuului vuoroillaan kullekin ​​suurvallalle. Vuodesta 1570 lähtien Kypros oli osa Ottomaanien valtakuntaa ja turkkilaisten maahanmuutto alkoi. Vuonna 1878 Englanti valloitti saaren ja Kypros oli vuoteen 1925 asti brittiläinen kruununsiirtomaa.

Toisen maailmansodan seurauksena Kyproksen kreikkalaiset kävivät sissisotaa brittiläisiä vastaan ja vaativat liittymistä Kreikkaan. Vuonna 1960 Kypros julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta YK:n johdolla 1964 aselevossa. Kyproksenkreikkalainen vallankaappaus vuonna 1974 sai tukea Kreikalta, minkä seurauksen Turkki miehitti saaren pohjoisosan. Saari on 1983 lähtien jaettu kyproksenkreikkalaiseen osaan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan.

Ekologinen jalanjälki

1 9

2,0

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Kypros ville vi trenge 2,0 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka


Vuoden 1960 perustuslain voimaantulon jälkeen Kyproksesta tuli itsenäinen, demokraattinen ja presidentin hallitsema tasavalta. Koska Pohjois-Kypros on Turkin miehittämä, Kyproksen perustuslaki kattaa vain saaren kreikkalaisen eteläosan. Valtion päämies presidentti ja hallitus valitaan yleisillä vaaleilla viideksi vuodeksi. Varapresidentin olisi perustuslain mukaan kuuluttava  turkkilaiseen vähemmistöön, mutta asema on ollut avoinna vuodesta 1974 lähtien. Lainsäädäntövalta on parlamentilla. Perustuslain mukaan turkkilaisella vähemmistöllä pitäisi olla 24 jäsentä parlamentissa.
Vuonna 1983 Kyproksen turkkilaiset julistivat Kyproksen koillisosan itsenäiseksi Pohjois-Kyproksen tasavallaksi, mutta valtiota ei ole tunnustanut mikään muu maa kuin Turkki. Myös turkkilaisella tasavallalla on vaaleilla valittu presidentti ja hallitus, joka edustajat koostuvat kansan valitsemasta 50 jäsenestä. Sekä Kyproksen kreikkalaisessa että turkkilaisessa valtiossa on monipuoluejärjestelmä. Maan politiikalle on oleellista kysymys saaren jakautumisesta. Neuvottelut Kyproksen yhdistymisestä jatkuvat edelleen ja alueella on vieläkin YK:n rauhanturvajoukkoja. Eteläisen ja pohjoisen Kyproksen rajan avaaminen vuonna 2003 oli parannus tilanteeseen. Kypros liittyi EU: hun vuonna 2004 ja euroalueella vuonna 2008.

Inhimillisen kehityksen indeksi

30 av 186

Kypros er nummer 30 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Kypros on vuoden 1960 itsenäistymisensä jälkeen kokenut nopean taloudellisen kehityksen. Matkailu ja rahoitusala ovat tärkeitä toimialoja Kyprokselle. Kaikkiaan palvelualalla syntyy noin 80 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tärkeimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, peruna ja sitrushedelmät ja tekstiilit. EU on maan tärkein kauppakumppani, erityisesti Iso-Britannia ja Kreikka. Myös kalastus on tärkeää Kyprokselle ja maalla on maailman neljänneksi laajin alusrekisteri. Vuonna 2004 kreikkalaisella osalla saarta vieraili noin 2,3 miljoonaa turistia. Saaren jakautuminen on johtanut taloudelliseen eriarvoisuuteen kyproksenkreikkalaisen ja kyproksenturkkilaisen osan välillä. Pohjois-Kyproksella on ollut taloudellisia ongelmia kauppasaarron takia ja se on taloudellisesti riippuvainen Turkista. Pohjoisen ja etelän välisen rajan avaamisen jälkeen lisääntynyt kauppa on luonut talouskasvua myös pohjoiseen.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kypros koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

1 207 359

Ihmistä maassa Kypros

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2

1,3

lasta per nainen maassa Kypros

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2

2

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kypros

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

9

32 708

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kypros

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

6 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kypros

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 2

5,3

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kypros

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kypros

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,87

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kypros

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kypros

Likestilling

Arbeid