[[suggestion]]
Länsi-Sahara
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Laayoune, pakolaishallitus toimii Algerian Tindoufissa

Etniset ryhmät

Arabit, berberit

Kieli

Arabia

Uskonto

Muslimit

Väkiluku

611 872 (2022)

Valtiomuoto

Pakolaishallitus, Marokko miehittää Länsi-Saharaa

Pinta-ala

266 000 km2

Valuutta

Sahrawin peseta

Kansallispäivä

27. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Länsi-Sahara sijaitsee Afrikan luoteisrannikolla vastapäätä Kanarian saaria. Itäisiä naapureita ovat Mauritania ja Algeria. Pohjoisessa on Marokko. Suurin osa Länsi-Saharasta on Marokon miehittämä. Länsi-Saharassa on lämmin ja kuiva ilmasto. Maa on pääasiassa alavaa tasankoa, maasto kohoaa hieman etelässä ja koillisessa. Korkein kohta on etelässä Awsardin lähellä, 700 metriä merenpinnan yläpuolella.

Länsi-Saharassa ei ole vuoden läpi virtaavia jokia. Maastoon syöpyneet uomat täyttyvät ja tulvivat syksyn harvoista kovista sateista ja kuivuvat pian uudelleen vedettömiksi. Maat ovat kivisiä. Aavikolla on hiekkadyynejä. Sisämaassa kasvaa akaasioita, nitraria-pensaita, kurjenherneitä, untuvaheinää, ikiviuhkoja ja asterikkeja. Eläimistökin on sopeutunut kuiviin oloihin. Länsi-Saharassa elää aavikkokettuja, susisakaaleja, hietakissoja, aavikkosiilejä, harjavuohia ja kapinrusakkoja.

Atlantin rannikolla ilmasto on kostea merisumusta. Siellä on vehreää kasvillisuutta. Dakhlan kosteikoilla on haikaroita ja kahlaajia. Meressä tavataan valaita ja delfiinejä. Kaksi kolmasosaa Länsi-Saharan asukkaista elää lähellä rannikkoa. 80 prosenttia väestöstä on kaupunkilaisia, heistä puolet asuu pääkaupungissa Laayounessa.

Historia

Länsi-Saharan Saguia el-Hamrassa on yli 7000 vuotta vanhoja kalliokaiverruksia, jotka kertovat metsästäjien ja keräilijöiden asutuksesta. Kuvissa on alkuhärkiä, norsuja, sarvikuonoja, kirahveja ja muita eläimiä. Tuolloin Länsi-Sahara oli paljon vehreämpi maa kuin nyt. Aavikoituminen on alkanut noin 5000 vuotta sitten. Se esti maatalouden kehittymisen Länsi-Saharassa. 200-luvulla kameleita alettiin käyttää Saharan kantojuhtina. Yksi aavikon kauppareiteistä kulki Länsi-Saharan halki. Afrikan länsiosasta kuljetettiin kultaa ja suolaa pohjoiseen Välimeren rannalle. Kamelikarjasta tuli paimentolaisten talouden perusta.

Islamin usko levisi Länsi-Saharaan 800-luvulla. Alueella asui berberiväestöä. 1000-luvun alussa Saharan berberit hallitsivat maurien valtakuntaa. Heidän aikanaan maurien valta laajeni Marokkoon, Mauritaniaan, Algeriaan ja myös Euroopan puolelle Espanjaan ja Portugaliin. 1200-luvulla Länsi-Saharaan tuli arabiväestöä Libyasta. 1880-luvulla Espanja valtasi Länsi-Saharan. Espanja hallitsi Länsi-Saharaa 1970-luvun puoliväliin asti. Maata kutsuttiin Espanjalaiseksi Saharaksi. Vuonna 1975 Espanja vetäytyi alueelta. Espanjan vetäytyessä Marokko miehitti Länsi-Saharan pohjoisosan ja Mauritania lähetti joukkoja eteläosaan. Ennen tätä Espanja oli neuvotellut Polisario-vapautusliikkeen kanssa siirtomaavallan purkamisesta.

Vuonna 1973 Polisario oli aloittanut pienimittaisen sissisodan Länsi-Saharan itsenäisyyden puolesta. Vuonna 1976 Polisario julisti Sahrawin demokraattisen arabitasavallan itsenäiseksi. Sen jälkeen vapautusliike kävi sotaa Marokon ja Mauritanian miehitystä vastaan. Vuonna 1979 Mauritanian joukot poistuivat Länsi-Saharasta. Mauritania tunnusti Sahrawin demokraattisen arabitasavallan. Marokko valtasi Mauritanian jättämät alueet. Siitä eteenpäin Länsi-Saharan kiista on jatkunut Marokon ja Polisarion välisenä konfliktina. Lisätietoa konfliktit-osiossa: Länsi-Sahara. 

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Länsi-Sahara asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Marokko miehittää ja hallitsee kahta kolmasosaa Länsi-Saharasta. Marokon miehittämään alueeseen kuuluvat tärkeimmät kaupungit, Atlantin rannikko ja suuret fosfaattivarat. Marokko on rakentanut linnoitetun hiekkavalliketjun piikkilankoineen ja miinakenttineen hallitsemansa alueen itärajalle estääkseen Polisarion hyökkäykset Saharan aavikolta asutuskeskuksiin ja taloudellisesti arvokkaisiin kohteisiin. Sissisodan alkuvaiheissa Polisario yritti katkaista fosfaatin kuljetuslinjan kaivoksilta rannikolle.

Vuonna 1975 Polisario perusti päätukikohtansa Tindoufiin Algerian puolelle. Algeria on Polisarion tärkein tukija. Polisarion liikkuvat sotilasosastot toimivat Marokon valliketjun itäpuolisella harvaan asutulla aavikolla ja tekevät välillä lyhyitä tuli-iskuja Marokon armeijaa vastaan. Muutoin Polisarion toiminta tapahtuu Länsi-Saharan ulkopuolella. Suuri osa Polisarion kannattajista on paennut maasta. Vuonna 2021 yhteensä 117 000 länsisaharalaista eli pakolaisina. Heistä 90 000 oli Algeriassa ja 26 000 Mauritaniassa. Pakolaisten elinolot ovat surkeat. Enemmistö Marokon hallitsemalla alueella asuvista ihmisistä on Marokosta tulleita siirtolaisia.

Marokko kieltäytyy keskustelemasta Länsi-Saharan itsenäisyydestä. Se esittää, että alueelle voitaisiin antaa rajallinen itsehallinto osana Marokkoa. Vuonna 2020 Yhdysvallat tunnusti Marokon oikeuden hallita Länsi-Saharaa. Tämän myötä kansainvälisen politiikan valtavirta on menossa siihen suuntaan, että Polisarion on yhä vaikeampi löytää vaikutusvaltaisia tukijoita Länsi-Saharan itsenäistymiselle. Syntyessään Polisario oli korostetun vasemmistolainen poliittinen puolue. Nykyisin järjestö on ensi sijassa kansallismielinen liike ja se suhtautuu myönteisesti markkinatalouteen. Polisario on Länsi-Saharan pakolaishallitus, jonka uskollisimmat kannattajat elävät leireillä ja jolla nykytilanteessa on entistä vähemmän mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa.  

Hamadan pakolaisleirissä syntynyt länsisaharalainen runoilija ja kuvataiteilija Mohamed Sleiman Labat ja Helsingissä asuva taiteen tohtori, elokuvien tekijä Pekka Niskanen tekivät vuonna 2019 yhteisen hankkeen fosfaatista. Länsi-Saharasta viety fosfaatti rehevöittää Itämerta: se on välttämätön ja haitallinen aine. Mohamed Sleiman Labat toi aavikolta Suomeen paimentolaisteltan keskustelujen paikaksi. PhosFATE-hanke nosti esiin jokapäiväisen elämän mahdottomuuden Länsi-Saharassa, Pekka Niskanen ja Mohamed Sleiman Labat toteavat.   

Inhimillisen kehityksen indeksi

0

av 188

Länsi-Sahara sijoittuu sijalle inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Länsi-Saharassa on isoja fosfaattivaroja, jotka ovat Marokon hyödynnettävissä. Marokko myy Länsi-Saharan fosfaattia Intiaan, Meksikoon ja Uuteen-Seelantiin. Rannikon edustan meressä on runsas kalakanta. Siellä kalastavat myös EU-maiden, Venäjän ja Japanin pyyntilaivat. EU neuvottelee Länsi-Saharan vesialueen pyyntiluvista Marokon kanssa. Marokko on myynyt Länsi-Saharan merikalasta valmistettua kalajauhoa Turkkiin ja kalaöljyä on viety Alankomaihin ja Ranskaan. Länsi-Saharan aavikolta on kuljetettu Kanarian saarille hiekkaa uimarantojen parantamiseen ja rakennuskäyttöön. Länsi-Saharasta on etsitty öljyä, mutta vielä ei ole saatu tietoa merkittävistä löydöksistä. Maasta etsitään myös rautaa ja uraania.

Valtaosa Länsi-Saharasta on kuivaa ja karua maata. Maatalous menestyy huonosti. Suurin osa elintarvikkeista tuodaan Marokosta. Dakhlan niemimaalla on kuitenkin vesivaroja, joita ranskalaiset ja Marokon kuninkaan omistamat yhtiöt käyttävät viljelymaiden kasteluun. Dakhlan alueelta viedään ulkomaille meloneja ja kirsikkatomaatteja. Tuotteet myydään marokkolaisina. Vientiyhtiöt ovat alkaneet kasvattaa myös pensasmustikkaa. Suuri osa viljelysten työvoimasta on Marokosta tulleita siirtolaisia. Marokko on rakentanut Laayouneen meriveden suolanpoistolaitoksen lievittämään maan pohjoisosan vakavaa juomavesipulaa. 

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Länsi-Sahara koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

626 168

Ihmistä maassa Länsi-Sahara

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 2

2,3

lasta per nainen maassa Länsi-Sahara