[[suggestion]]
Lesotho
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Maseru

Etniset ryhmät

sothot 99,7 %, eurooppalaiset, aasialaiset ja muut 0,3 %

Kieli

sesotho (eteläsotho), englanti (virallinen), zulu, xhosa

Uskonto

kristityt 80 %, alkuperäisuskonnot 20 %

Väkiluku

2,2 miljoonaa

Pinta-ala

30 355 km2

Valuutta

Loti, rand

BKT per asukas

2 951 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

4. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Lesotho on Etelä-Afrikan enklaavi eli sisävaltio, eikä sillä ole muiden kanssa rajaa. Maa on pinnanmuodoiltaan moninainen: läntinen 1/4 siitä on tasaista, kulunutta ja hedelmätöntä ylänköä, ja itää kohti mentäessä maasto muuttuu vuoristoisemmaksi. Itärajan muodostaa Drakensbergin vuorijono, jonka korkein kohta kohoaa Thabana Ntlenyana kohoaa 3482 metriin. Idän alueiden maaperä on hedelmällistä tuliperäisyytensä vuoksi. Etelä-Afrikan kahden suurimman joen Oranjejoen ja Tugelan lähteet ovat juuri Lesothon vuoristossa.

Lesotho on luonnostaan melko puutonta aluetta, mutta maan luontainen ruohopeite on kärsinyt liikalaiduntamisesta ja pintavesien tulvinnasta. Ylänköalueilla on erityinen vedenhallintaprojekti, jonka tavoitteena on kontrolloida, varastoida ja ohjata vesiä Etelä-Afrikkaan. Vesivirtojen ohjaukseen liittyen Lesothossa on myös istutettu miljoonia eukalyptuspuita. Myös eroosion aiheuttama luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaivaa Lesothoa, jossa lajikirjo on luonnostaan huomattavasti naapurimaata Etelä-Afrikkaa suppeampi.

Historia

Nykyinen Lesothon alue oli 1600-luvulle asti khoisanien (bushmannien) asuttama, kunnes bantujen kansainvaellus toi alueelle uuden väestön. Maan lukuisat heimot yhdistyivät 1800-luvun alussa kuningas Moshoeshoe I:n vallan alle, ja hän rakennutti kuningaskuntansa Basutomaan helposti puolustettavissa olevalle ylängölle välttäen konflikteja naapurivaltakuntien kanssa diplomatian keinoin. Yhteiskuntaan sulautui ympäröivien alueiden sotien ja nälänhädän vaivaamia ihmisiä. Etelä-Afrikkaa asuttaneet hollantilaisperäiset buurit etenivät Orange-joen alueelle, ja Basutomaa joutui sotaan buurien kanssa vuosiksi 1864–1866. Kuningas haki apua briteiltä, ja maasta tuli Britannian protektoraatti vuonna 1868 ja siirtomaa myöhemmin 1880-luvulla. 1950-luvulla perustetut poliittiset puolueet ryhtyivät ajamaan maan itsenäisyyttä, ja Lesotho itsenäistyi perustuslailliseksi monarkiaksi 1966. Tästä asti maata hallinneen pääministeri Leabua Jonathanin valtakausi päättyi vallankumoukseen vuonna 1986. Tuolloinen kuningas Moshoeshoe II lähti maanpakoon, ja valtaistuimelle nousi hänen poikansa Letsie III. Valta vaihtui edelleen 1991 ja 1994.

Ekologinen jalanjälki

8

0,9

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Lesotho ville vi trenge 0,9 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka


Lesotho on perustuslaillinen monarkia, jossa kuninkaan valta on kuitenkin  muodollista. Hallitusta johtaa pääministeri, joka on toimeenpanovallan pää. Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen parlamentti, jonka ylähuone senaatti koostuu 11:stä kuninkaan valitsemasta edustajasta ja 22 päälliköstä, joiden jäsenpaikka periytyy suvussa.
Lesothon poliittinen tilanne oli pitkään itsenäistymisen jälkeen epävakaa, mistä ovat esimerkkeinä aikaisempi yksipuoluevalta sekä useat vallankumoukset ja levottomuudet. Vuoden 1998 vaalien jälkeen maa turvautui Afrikan unionin alaisen SADC:n joukkojen apuun järjestyksenpidossa, ja tilanne on sittemmin rauhoittunut. Oppositio on pitänyt vaaleja usein vilpillisinä, mutta kansainväliset tarkkailijat ovat hyväksyneet vaalit vapaina ja reiluina. Vuoden 2012 vaalien jälkeen maa sai historiansa ensimmäisen laajan kokoomahallituksen, jonka uskotaan istuvan seuraaviin vaaleihin vuonna 2017. 
Lesothon HIV- ja Aids-tilanne on huono: taudin levinneisyyden arvioidaan olevan yli 23 % eli kolmanneksi korkein maailmassa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

161 av 186

Lesotho er nummer 161 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Etelä-Afrikan maantieteellisenä sisävaltiona myös Lesothon talous on hyvin kiinteässä yhteydessä naapurimaahan, ja monet työskentelevät Etelä-Afrikassa. Lesothon talous perustuu suurelta osin Etelä-Afrikkaan myydylle vesivoimalla tuotetulle sähkölle ja vedelle. Tärkeitä tulonlähteitä ovat myös tuotantosektori, etelä-afrikkalaisen tulliunionin SACU:n tulot, maatalous, karjanhoito ja Etelä-Afrikassa työskentelevien lesotholaisten rahalähetykset. 
Lesothon tärkeitä vientituotteita ovat timantit, villa ja mohair. Lesothon läntinen alankomaa on maatalouden keskittymä, ja puolet kotitalouksista elää viljelyllä ja karjankasvatuksella. Maatalous tuottaa kuitenkin vain noin 7 % bruttokansantuotteesta. Tärkein luonnonvara on vesi, jonka hyödyntämiseen suunnattu vuonna 1986 aloitettu kallis ja kansainvälisten pankkien tukema vedenhallintaprojekti on tehnyt Lesothosta samalla lähes omavaraisen sähköntuotannossa. Vesiprojektin on määrä olla valmis vuonna 2020. Projektia on arvosteltu sen aiheuttamien ympäristöongelmien vuoksi. Viime vuosina Lesotho on vienyt kasvavassa määrin kirjolohta Japaniin sushin raaka-aineeksi. Myös turismista saadut tulot ovat kasvussa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Lesotho koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

2 142 249

Ihmistä maassa Lesotho

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 9

3,0

lasta per nainen maassa Lesotho

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80
81

81

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Lesotho

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 951

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Lesotho

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 3 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Lesotho

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 1

1,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Lesotho

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 9 8 9 10

6,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Lesotho

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 7 9 10

7,66

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Lesotho

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Lesotho

Likestilling

Arbeid