[[suggestion]]
Libanon
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Beirut

Etniset ryhmät

95 % arabeja, 4% armenialaisia, 1% muita

Kieli

Libanonin arabia (virallinen), ranska (tunnustettu), armenia

Uskonto

Islam (28.7 % sunnimuslimeja, 28.4 % shiiamuslimeja, 0.6 % muita), kristinusko (22 % maroniitteja, 8 % kreikkalaisortodokseja, 5 % melkiittiläisiä, 4 % Armenian apostolisen kirkon jäseniä ja katolilaisia, 1% muita), 1 % Evankelisen herätysliikkeen jäseniä (Kansanuskot), 5.2 % druuseja

Väkiluku

6 769 151

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

10 450 km2

Valuutta

Libanonin punta (LBO)

BKT per asukas

10 691 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

22. marraskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Syyriasta Libanoniin ulottuva vuoristo jättää kapean, hedelmällisen ja ilmastoltaan välimerellisen rannikkokaistaleen Välimeren rannalle. Lumihuippuisten vuorten takana alkaa kuiva, kuuma ja ilmastoltaan mannermainen Syyrian autiomaan reunusalue. Kolmetoista jokea virtaa vuoristosta syviä kanjoneita pitkin Välimereen.  Hiekkarannat ja jyrkät vuorenrinteet vuorottelevat Libanonin rannikolla ja tekevät siitä katkonaisen ja vaikeakulkuisen.

Historia

Nykyisen Libanonin juuret voidaan kytkeä vuonna 1920 solmittuun Sèvresin sopimukseen, jossa ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot jakoivat ottomaani-imperiumin osia keskenään ja antoivat Syyrian provinssin pohjoisosat Ranskalle. Alue on kuitenkin ollut asuttuna siitä asti, kun nykyihminen ensimmäisen kerran poistui Afrikasta. Historiallisesti alue voidaan jakaa hedelmälliseen rannikkokaistaleeseen ja kuivaan sisämaahan, jonka asukastiheys on aina ollut alhainen. Tästä johtuen suurin osa Libanon-viittauksista kohdistuu lähinnä rannikkokaistaleeseen, joka onkin ollut vuoroin muinaisen Egyptin, Assyrian, Mesopotamiaan syntyneen Babylonian ja sitä seuranneen Akhaimenidien Persian, hellenistisen Kreikan kaupunkivaltioiden, Aleksanteri Suuren imperiumin, Rooman imperiumin Syyrian provinssin ja Sassanidien valtakunnan alaisuudessa.

Paikallinen valta pysyi usein vahvana, mutta etniskulttuurinen ja kielellinen monipuolistuminen oli voimakasta. Euroopan ja Aasian kauppareittien risteyskohdassa Libanonin alueen kauppasatamat vaurastuivat vauhdilla. Juutalaisuus ja roomalaiskaudella kristinusko levisivät alueelle tehokkaasti, kunnes 600-luvulla alkaneet arabimuslimivalloitukset saavuttivat Persian. Varsinainen käännytystyö islaminuskoon ei kuitenkaan alkanut kuin vasta 900-luvulla.

Ristiretkikaudella (1099−1291) alueelle rakennettiin useita linnakevaltioita, joista Tripoli kattoi lähes koko nykyisen Libanonin alueen. Vuonna 1289 Israel kaatui Mamelukkisulttaanikunnan alle, ja silloin ristiretki-innostus oli jo laantunut. Vuonna 1516 ottomaani-imperiumi levittäytyi vuorten yli etelään ja valloitti Libanonin osaksi Syyrian provinssiaan. Syyrian autiomaan, vuoriston ja ottomaanien laivaston voimakkuuden vuoksi Libanonin rannikko pysyi melko rauhallisesti osana ottomaanien imperiumia sen hajoamiseen asti.

Vuonna 1920 Libanonin ja Syyrian alue annettiin Ranskalle. Vuonna 1926 Ranska perusti Libanonin demokraattisen tasavallan, jolla oli oma perustuslaki, vaikka Ranska pysyikin vallassa, kunnes Saksan miehitys heikensi Ranskan asemaa. Vichyn Ranska järjesti varustekuljetusreitin Saksalle alueen kautta, minkä vuoksi Iso-Britannia hyökkäsi Libanoniin ja Syyriaan vuonna 1941, ja Vapaa Ranska julistautui itsenäiseksi. Ranska vastasi Vapaan Ranskan ensimmäisiin vaaleihin vuonna 1943 sotilasmiehityksellä, ja vuonna 1944 siitä tuli virallisesti Ranskan provinssi. Käytännössä itsenäisyyden lasketaan alkaneen vuonna 1943, ja vähitellen ulkovallat tunnustivat sen. Ranskan mandaattia ei virallisesti purettu, mutta koska Libanon ja Syyria olivat molemmat mandaatin myöntänyttä Kansainliittoa seuranneen Yhdistyneiden kansakuntien perustajajäseniä, niiden itsenäisyys virallistui YK:n perustamisen päivänä 24.10.1945.

Vuonna 1948 Libanon vedettiin mukaan Israelin−arabien sotaan, ja maa vastaanotti 100 000 palestiinalaispakolaista. Vuonna 1970 Palestiinan vastarintaliike levittäytyi Libanoniin, viisi vuotta myöhemmin Libanon syöksyi sisällissotaan, ja vuonna 1976 Syyria miehitti Libanonin. Sisällissota päättyi vuonna 1990 ja Syyrian miehitys vuonna 2005, mutta Libanoniin pesiytynyt Hizbollah-militia ja Syyria edelleen jatkavat yhteenottoja.

Vuonna 2019 Libanonin talous romahti nopeasti ja voimakkaasti, mikä ajoi maan syöksykierteeseen, joka näkyy esimerkiksi 144 prosentin vuosittaisena inflaationa. Covid-19-pandemiakriisi ja Beirutin satamaräjähdykset ovat pahentaneet talouskriisin vaikutuksia, ja myös sisäpoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet. Libanonin rajakiistat Israelin ja Syyrian kanssa jatkuvat edelleen.

Ekologinen jalanjälki

1 9

2,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Libanon asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

  • Varallisuusluokka: Ylemmän keskitulon maa   
  • BKT: $33,38 mrd.
  • BKTA: $4 891
  • Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $11 960
  • Valtion budjetti / BKT: -16,5%
  • Valtion velka / BKT: 172%
  • Valtion koulutuspanostus / BKT: 2,4%
  • Valtion sotilaspanostus / BKT: 3%
  • Asukaslukuodotus 2030: 6,2 milj.
  • Keski-ikä: 29,6 vuotta
  • Koulutetun työvoiman osuus:
  • Kouluvuosien mediaani: 8,7 vuotta
  • Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,744    Maailma: 0,737
  • Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): -    Maailma: 0,869
  • Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): 0,892    Maailma: 0,943
  • Epätasa-arvoindeksi (GII): -    Maailma: 0,436
  • Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI): -    Maailma: 0,108

Libanon on konfessionaalinen eli semiuskonnollinen parlamentaarinen demokratia, jossa keskeiset virat on varattu tietyille uskonryhmille. Presidentin on oltava maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi, eduskunnan puhemiehen shiiamuslimi ja varapääministerin ja varapuhemiehen ortodoksikristittyjä. Libanonin parlamentin 128 paikkaa jaetaan uskonnollisten ryhmien perusteella väkilukuun suhteutettuna suorilla vaaleilla neljävuotiskausille. Järjestelmän tarkoituksena on tuoda edustuksellisuutta maan 18 tunnustetulle uskonnolle, mutta samalla edustuksellisuus lukitsee järjestelmää. Libanon luokitellaankin osittain vapaaksi maaksi juuri poliittisen järjestelmän puolueellisuudesta ja korruptiosta johtuen, vaikka sanan- ja medianvapaudet ovat verrattain hyvällä tolalla.

Libanonin oikeusjärjestelmä antaa kaikille 18 tunnustetulle uskonnolle oman uskonto-oikeusistuimensa. Muilta osin Libanonin oikeusjärjestelmä perustuu Ranskan siviilioikeuteen.  Korruption rooli politiikassa ja taloustoiminnassa on merkittävä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, ja korruptio vaikuttaa myös oikeuslaitoksen toimintaan.

Epäonnistuminen kipeästi vaadittujen poliittisten ja taloudellisten uudistusten toteuttamisessa on syössyt Libanonin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin, jota Maailmanpankki on kuvannut yhdeksi 2000-luvun kymmenestä vakavimmasta. Beirutin satamaräjähdys vaikeutti tilannetta entisestään ja aiheutti poliittista levottomuutta sekä rajoitti merkittävästi Libanonin kauppaa pyörittävän sataman toimintaa. 2019−2021 Libanonin punta menetti 90 prosenttia arvostaan ja peruselintarvikkeiden hinta nousi 340 prosenttia.

Tasa-arvo

Libanonin yleinen tasa-arvotilanne on heikko ja naisten oikeuksien kohdalla erittäin heikko. Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin ja rajoittaa erityisesti talouden ja tasa-arvon kehitystä.

Vain 4,7 prosenttia parlamenttipaikoista ja 4 prosenttia paikallishallinnon paikoista on naisten hallussa. Luvut lukeutuvat maailman alhaisimpiin. 32 prosentilla naisista on pankki- tai mobiilirahatili, ja naisten lainansaantimahdollisuudet esimerkiksi yrityksen perustamista varten ovat vakavasti vaikeutuneet. Samoin naisten mahdollisuus saada lain suojaa on rajoittunut. Koulutuksen suhteen tytöt ja pojat ovat haitallisia asenteita ja rooliodotuksia lukuun ottamatta melko tasa-arvoisessa asemassa. Tosin maaseudulla tytöt jäävät huomattavasti poikia useammin vaille koulutusta. Kuusi prosenttia tytöistä joutuu alaikäisenä naimisiin, ja 1,5 prosenttia synnyttäjistä on alaikäisiä.

YK:n pakolaisjärjestö on rekisteröinyt Libanonissa noin miljoona pakolaista Syyriasta, ja kaikkiaan syyrialaisia arvioidaan olevan maassa noin puolitoista miljoonaa. Lisäksi maassa on noin 325 000 palestiinalaispakolaista. Pakolaisten suuri määrä kärjistää maan yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia. Pakolaisvirta Syyriasta on lisännyt ahtautta ja jännitteitä myös palestiinalaisleireillä. Erityisesti Beirutin eteläpuolella Sidonin kaupungissa sijaitseva Ain Al-Hilwehinn palestiinalaispakolaisleiri on ollut konfliktiherkkä jo pitkään.

Terveys ja puhtaus

Terveydenhuollon taso on Libanonissa heikko, ja talouskriisin, räjähdysvaurioiden ja koronaviruspandemian vuoksi se on entisestään laskenut. Kalliit yksityissairaalat saattavat kyetä edelleen tarjoamaan melko laadukkaita palveluita, mutta niidenkin kantokapasiteetti on ylittynyt. Lääkkeiden saatavuudessa on hankaluuksia, ja lääkeväärennöksiä on ajoittain liikkeellä. Yleinen hygienian taso ja rokotekattavuus ovat olleet melko hyviä, mutta viime vuosien kehitys on ollut voimakkaan negatiivista.

22 prosentissa Libanonin talouksista ruuansaanti on epävarmaa ja kausittaista, ja meneillään olevan vakavan talouskriisin jatkuessa tilanteen odotetaan pahentuvan. Vähintään 1,3 miljoonaa Syyrian pakolaista elää ravinnonsaanniltaan erittäin epävakaassa tilanteessa. Kaikkiaan jopa 25 prosenttia väestöstä on pakolaisia, mikä on maailman suurin pakolaisosuus. Vähintään kolme miljoonaa ihmistä on välittömän humanitaarisen avun tarpeessa, ja luku kasvaa nopeasti. 

Turvallisuustilanne

Syyrian sisällissota jatkuu edelleen myös Libanonin puolella. Libanonissa toimii aseistettuja ryhmiä, joista vaikutusvaltaisin on shiiamuslimien Hizbollah-liike. Tyytymättömyys kasvaa voimakkaasti myös libanonilaisten parissa, ja mielenosoitukset voivat ajoittain yltyä suuriksi ja väkivaltaisiksi, erityisesti poliittisten salamurhien seurauksena. Terrori-iskujen riski on korkea koko maassa, ja sisällissodan uudelleenpuhkeamisen riski on todellinen. Myös Israelin toteuttamien pommitusten tai täsmäiskujen riski on korkea koko maassa, mutta erityisesti Etelä-Libanonissa, Etelä-Beirutissa ja Bekaan laaksossa eli alueilla, joissa Hizbollahin kannatus ja kontrolli on vahvinta.

Inhimillisen kehityksen indeksi

14

111 av 188

Libanon sijoittuu sijalle 111 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

  • Vienti: $315 milj.
  • Tuonti: $1 380 milj.
  • Inflaatioaste: 144 %
  • Korkotaso: 10 %
  • Yrittämisen helppous: 143 / 197
  • Talouden monipuolisuus: 54 / 146
  • Yritysveroaste: 17 %
  • Ansiotuloveroaste: 25 %
  • Kauppaveroaste: 11 %

Vuonna 2019 alkanut huomattava talousromahdus vaikuttaa yhä voimakkaasti ja rakentuu aikaisempien ongelmien päälle. Vuosien 1975−1990 sisällissota jätti tuotantorakenteiden kehityksen muusta maailmasta jälkeen ja tuhosi merkittävän määrän perusinfrastruktuuria. Sisällissodan aikana maan kokonaistuotanto puolittui. Libanonin merkittävä julkinen velka on pääasiassa kotimaisten pankkien varassa, mikä vähentää velan ongelmallisuutta, mutta on merkittävästi pahentanut inflaatiokriisiä.

Libanonin talousjärjestelmä on palvelupainotteinen, ja nopeimmin kasvavat kasvusektorit ovat pankki- ja turismisektori. Osin molempien alhaisesta lähtötasosta johtuen Libanonin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on maailman kolmanneksi heikoin, mutta velka on suurimmaksi osaksi kotimaisissa pankeissa, mikä toisaalta on osin vaikuttanut katastrofaalisen inflaatiokierteen syntyyn.

Libanonin byrokraattinen järjestelmä on erittäin raskas, mutta suoria rajoitteita ulkomaisille investoinneille Libanon ei aseta. Muut keskeisimmät talouden kehittymisen rajoitteet ovat korruptio, poliittinen lisensointi, monimutkaiset tullijärjestelyt, korkea ansiotuloveroaste, tullit ja tariffit, oikeusjärjestelmän vanhakantaisuus ja puolueellisuus sekä työvoiman alhainen koulutusaste. Myös tekijänoikeussuojasopimusten noudattaminen on parhaimmillaankin valikoivaa ja valtion investoinnit ovat puutteellisia.

Libanonin tärkeimmät vientituotteet ovat kulta, korut, erikoistuliaseet, timantit ja roskakupari. Eniten Libanonin tuotteita myydään Sveitsiin, Yhdysvaltoihin, Etelä-Koreaan, Saudi-Arabiaan ja Kuwaitiin. Tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat öljyjalosteet, autot, pakatut lääketarvikkeet, korut ja kulta. Eniten tuotteita tuodaan Arabiemiirikunnista, Kiinasta, Italiasta, Kreikasta ja Turkista.

Kehitys

Libanonin vesi-, sähkö-, tie- ja informaatioverkkojen kunnostus on jäänyt valtion massiivisten rahoitusvaikeuksien vuoksi tekemättä samalla, kun pitkittyneet sodat ovat pahasti vaurioittaneet näitä verkkoja. 78,8 prosenttia väestöstä asuu internetpalvelujen kattavuusalueen sisäpuolella, mutta käytännössä yhteydet ovat usein hitaita ja kalliita. Puhelinliittymiä on myyty Libanoniin huomattavasti globaalin keskiarvoa vähemmän, 64,5 liittymää sataa asukasta kohti.

Libanonin energiantuotanto on käytännössä kokonaan öljyn varassa. Verkon kattavuus on kuitenkin rajallinen ja sähköntuotanto katkonaista. Vastatakseen talousongelmaansa Libanonin hallitus vastahakoisesti lisensoi öljynetsintää ja -tuotantoa ulkomaisille investoinneille vuonna 2018.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Libanon koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

6 684 847

Ihmistä maassa Libanon

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 0

2,0

lasta per nainen maassa Libanon

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7

7

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Libanon

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

3

10 691

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Libanon

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

9 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Libanon

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 0

4,1

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Libanon

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

6,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Libanon

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 8
6 7 8 9 10

4,8

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Libanon

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,51

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Libanon

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,2

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Libanon

Tasa-arvo

Työ