Liechtenstein
Liechtensteinin ruhtinaskunta on pieni sisämaan valtio Sveitsin ja Itävallan välissä. Euroopan pienimpiin kuuluva maa on maailman rikkaimpia. Vauraus perustuu pitkälti voimakkaaseen pankkisektoriin ja maan maineeseen veroparatiisina. Viime vuosina maa on kansainvälisen kritiikin vuoksi pyrkinyt lisäämään pankkisektorin ja verojärjestelmän läpinäkyvyyttä.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Vaduz
-
Etniset ryhmät
- liechtensteinlaiset 65,6 %, muut 34,4 %
-
Kieli
- saksa (virallinen), saksan alemanninen murre
-
Uskonto
- roomalaiskatoliset 76,2%, protestantit 7%, tuntemattomat 10,6%, muut 6,2%
-
Väkiluku
- 36 000
-
Valtiomuoto
- perustuslaillinen monarkia
-
Pinta-ala
- 160 km2
-
Valuutta
- Sveitsin frangi
-
Kansallispäivä
- 15. elokuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Liechtenstein on eurooppalainen sisävaltio Reinin jokilaaksossa, Itävallan ja Sveitsin välisellä rajalla. Se on Euroopan neljänneksi pienin maa. Pääkaupunki Vaduz sijaitsee maan länsirajan tuntumassa. Liechtensteinin ilmasto on leudompi kuin mantereellinen sijainti ja vaihtelevat pinnanmuodot antavat ymmärtää. Tämä johtuu lämpimästä ja kuivasta Föhn-tuulesta, joka puhaltaa säännöllisesti Alppien rinteiltä etelästä. Maan eliöstö on myös monimuotoinen, osittain korkeuseroista johtuen.
Liechtensteinin ympäristölainsäädäntö on elinvoimainen, ja maa on osallisena kansainvälisissä otsonikerrosta, ongelmajätettä, uhanalaisia eliöitä ja muita ympäristöasioita koskevissa sopimuksissa.
Historia
Itävaltalainen Liechtensteinin suku sai 1600- ja 1700-luvun vaihteessa hallintaansa kaksi lääniä, jotka saivat vuonna 1719 itsenäisen ruhtinaskunnan aseman Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Ranska valloitti alueen muutamaksi vuodeksi Napoleonin johdolla, ja maa hyväksyttiin mukaan Reinin konfederaatioon vuonna 1806. Liechtenstein on pitänyt itseään siitä asti itsenäisenä valtiona. Liechtenstein siirtyi vuonna 1815 Wienin kongressissa perustettuun Saksan liittoon. Sen hajoamisen jälkeen maa hajotti 80-henkisen armeijansa ja julistautui pysyvästi puolueettomaksi, jollaisena se pysyi molempien maailmansotien aikana.
Vuonna 1919 Liechtenstein teki Sveitsin kanssa sopimuksen, jonka mukaan sveitsiläiset diplomaatit ja konsulit hoitavat pienen valtion diplomatiasuhteita maissa, joissa Liechtensteinilla ei ole omaa edustustoa. Myös Itävallan kanssa tehtiin myöhemmin vastaavanlainen sopimus. Toisen maailmansodan jälkeen Liechtensteinista tuli tärkeä finanssikeskus, mikä johti huomattavaan vaurauden kasvuun. Maa liittyi Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) vuonna 1991, ja vuonna 1995 EFTA- ja EU-maiden muodostamaan Euroopan talousalueeseen (ETA).
Ekologinen jalanjälki
0,0
Yhteiskunta ja politiikka
Liechtenstein on perustuslaillinen monarkia, jota johtaa perinnöllinen ruhtinas. Hallitus koostuu viidestä ministeristä pääministeri mukaan lukien. Ruhtinas nimittää ministerit parlamentin ehdotusten perusteella. Kaikki perustuslakimuutokset tulee hyväksyttää parlamentissa ja allekirjoituttaa ruhtinaalla sekä pääministerillä. Ruhtinas Hans Adam II on valtionpäämies ja edustaa Liechtensteinia ulkomailla, sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset joko itse tai asettaa itselleen edustajan. Hänellä on myös oikeus tehdä lakialoitteita parlamentille. Parlamentti koostuu 25 jäsenestä, joista 10 edustaa alankoalueiden asukkaita ja 15 ylämaata. Naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1984. Maalla ei ole omaa armeijaa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
15 / 188
Talous ja kaupankäynti
Liechtenstein on EFTA:n jäsen ja liittyi Euroopan talousalueeseen vuonna 1995 hyötyäkseen EU:n sisämarkkinoista. Maan vapaat markkinat ja verojärjestelmä ovat tehneet Liechtensteinista vakaan rahoitusmarkkinakeskuksen, jonka laadukas infrastruktuuri ja läheiset yhteydet Euroopan tärkeimpiin kaupunkeihin ovat parantaneet sen asemaa ulkomaisten sijoittajien silmissä. Nopea kehitys maatalousmaasta finanssikeskukseksi on tapahtunut lähinnä viimeisten 40 vuoden aikana, ja nykyään maa on kärkisijoilla Euroopan maiden teollistumista mittaavilla asteikoilla. Talous on vientipainotteista ja viennistä valtaosa suuntautuu Länsi-Eurooppaan. Maan teollisuus tuottaa 39 % BKT:sta, palvelut 54 % ja maatalous 6 %. Liechtensteinin suotuisista oloista huolimatta useat suuret yritykset ovat siirtäneet tuotantonsa halvan työvoiman maihin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD poisti Liechtensteinin ns. OECD:n harmaalta listalta maan lisättyä ja parannettua kansainvälistä yhteistyötä pankkitoimintaa koskevissa veroasioissa. Liechtensteinin valuutta on Sveitsin frangi, ja sveitsiläiset tullivirkailijat pitävät yllä myös maan Itävallan vastaista rajaa.
Kartat
Tilastot
Maan Liechtenstein tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
39 584
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,5
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
3,7
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?