[[suggestion]]
Liettua
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Vilna

Etniset ryhmät

Liettualaisia 84%, venäläisiä 8%, puolalaisia 6%

Kieli

Liettua (virallinen)

Uskonto

Roomalaiskatolisia 77%, ortodokseja 4%, ei uskontoa 6%, muita 13%

Väkiluku

2 689 862

Valtiomuoto

Parlamentaarinen tasavalta

Pinta-ala

65 286 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

48 397 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

16. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Liettua on suurin, runsasväkisin ja eteläisin Baltian maa. Liettuan länsirajana toimii Itämeren rantaviiva, jota Liettualla on noin 90 kilometrin verran. Liettuan rajanaapureita ovat pohjoisessa Latvia, idässä Valko-Venäjä ja etelässä Puola ja Venäjälle kuuluva Kaliningradin alue. Liettuassa väli-ilmasto: Itämeren läheisyys tuo maahan leutoa ilmaa ja sateita, kun taas idästä saapuu toisinaan mannerilmaston mukaisia korkeapaineita. Kaksi kolmasosaa liettualaisista asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Vilna on yli puolella miljoonalla asukkaallaan maan suurin, ja muita kookkaita kaupunkeja ovat esimerkiksi Kaunas ja Klaipeda.

Liettuan luonto on hyvin monipuolista: maasta löytyy niin tammi-, koivu- kuin havupuumetsiäkin. Maan pinta-alasta kolmasosa on erilaista metsää ja viidennes niittyjä. Maatalouden käytössä on reilu 40% pinta-alasta. Muiden Baltian maiden tavoin Liettua on sangen tasainen, eikä sen korkein kohta ylitä 300 metriä. Liettuan maasto on enimmäkseen alankoa, johon jääkausi on jättänyt merkkinsä pienten järvien ja siirtolohkareiden muodossa. Useat lintulajit viihtyvät Liettuan rannikolla ja muilla vesistöalueilla.

Neuvostoaikana Liettuassa oli paljon raskasta teollisuutta, jonka jäljiltä maaperässä, metsissä ja vesistöissä on edelleen paljon saastejäämiä. Teollisuuden ja maatalouden jätevesiä päätyy edelleen riittämättömästi käsiteltynä vesistöihin, mikä näkyy myös Itämeren vedenlaadussa.

Historia

Nykyiset liettualaiset polveutuvat baltialaisista, jotka asettuivat nykyisen Liettuan alueelle jo ennen ajanlaskun alkua. Yhtenäisen Liettuan historia juontaa 1200-luvulle, jolloin ruhtinas Mindaugas perusti Liettuan valtakunnan. Liettualaiset pitivät kiinni perinteisestä uskostaan 1400-luvulle asti, jolloin kansa alkoi omaksua katolista uskoa.

Liettuan ruhtinaskunta ja Puola yhdistyivät valtioliitoksi vuonna 1569. Kummallakin liiton jäsenmaalla oli oma hallinto, oikeusjärjestelmä ja armeija. Valtakuntaa hallittiin Varsovasta käsin. Valtioliittoa kesti kaksisataa vuotta, ja se hajosi lopullisesti Puolan kolmannessa jaossa, kun suuri osa nykyisen Liettuan alueesta päätyi Venäjän hallintaan. 1800-luvulla Liettuaa venäläistettiin (kuten myös samaan aikaan Venäjälle kuulunutta Suomea): liettuan kieltä ei enää saanut käyttää hallinnossa tai koulutuksessa ja maan entiset lait korvattiin Venäjän laeilla. Venäjän vallankumouksen myötä vuonna 1905 venäläistämistoimet lievenivät ja kansallismieliala kohosi Liettuassa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Liettuaa miehitti Saksa, joka salli liettualaisen kansankokouksen kokoontua 1917. Sen seurauksena maahan perustettiin Liettuan neuvosto, joka julisti maan itsenäiseksi Neuvostoliitosta. Parlamentti hyväksyi perustuslain vuonna 2022 ja julisti Liettuan tasavallaksi. Kulttuuri ja koulutus kukoistivat Liettuassa maailmansotien välisenä aikana, vaikka Saksan ja Puolan kanssa oli rajakiistoja.

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto miehitti Liettuan natsi-Saksan kanssa tehdyn etupiirijaon mukaisesti, ja Liettuasta tehtiin sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1940. Saksa ja Neuvostoliitto kääntyivät toisiaan vastaan sodan alkuvaiheessa, ja Saksa miehitti Liettuaa vuosina 1941–1944. Yli 90% Liettuan juutalaisista tapettiin maailmansodan loppuun mennessä. Neuvostoliitto ajoi Saksan joukot maasta vuonna 1944, ja Liettuasta tuli jälleen neuvostotasavalta. Liettualaisten sinnikäs vastarinta neuvostovaltaa vastaan tukahdutettiin verisesti, ja satojatuhansia liettualaisia surmattiin tai lähetettiin työleireille Siperiaan. Liettua pysyi Neuvostoliiton alaisuudessa vuoteen 1990 asti, jolloin maa julistautui itsenäiseksi ensimmäisenä entisistä neuvostotasavalloista.

Vuonna 2004 Liettuasta tuli sekä EU:n että Naton jäsen, ja maassa otettiin käyttöön yhteisvaluutta euro vuonna 2015.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 5

3,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Liettua asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Liettuan valtiomuoto on parlamentaarinen tasavalta, jota johtaa presidentti – tosin lähinnä seremoniallisesti. Maan parlamentti, Seimas, koostuu 141 edustajasta, jotka valitaan neljän vuoden välein vaaleilla.

Liettuan demokratia on vielä nuori, sillä maa itsenäistyi Neuvostoliitosta vasta reilut 30 vuotta sitten. 1990-luvulla maan puoluekenttä haki vielä muotoaan: uusia puolueita syntyi ja vanhoja hajosi. Alkuvuosina poliitikkoja erosi tiuhaan korruptioskandaalien vuoksi. 2000-luvulle tullessa politiikka rauhoittui, ja hallituksia muodostivat lähinnä suurimmat puolueet konservatiivipuolue ja sosiaalidemokraatit pienempien puolueiden tuella. Vuoden 2016 vaalit voitti yllättäen keskusta-vihreä Talonpoikien ja vihreiden liitto, kun taas 2020 vaaleissa valta palasi keskusta-oikeistolaisista puolueista koostuvalle hallituskoalitiolle.

Muiden Baltian maiden tavoin Liettuassa on venäjänkielinen vähemmistö, jonka oikeuksista ja asemasta on toisinaan kiistaa. Liettualla on Venäjään monimutkainen suhde: Venäjää pidetään turvallisuusuhkana eivätkä neuvostoajan vääryydet ole unohtuneet, mutta toisaalta Liettua on riippuvainen venäläisestä öljystä ja maakaasusta. Pohjoismaista ja muista Baltian maista poiketen suurin osa liettualaisista tunnustaa katolista uskoa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

17

35 / 188

Liettua sijoittuu sijalle 35 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Liettuan siirtymä neuvostoaikojen suunnitelmataloudesta markkinatalouteen 1990-luvulla sujui alkuun takkuisesti, sillä maata vaivasivat inflaatio ja työttömyys. Talous lähti käyntiin ulkomaisten sijoittajien ja EU-avustusten tuella. Ennen itsenäistymistä Liettua kävi kauppaa lähinnä muiden Neuvostoliiton tasavaltojen kanssa, mutta markkinoiden avauduttua itsenäistymisen jälkeen Liettua on pyrkinyt solmimaan kauppasuhteita länteen, erityisesti muihin EU-maihin. Nykyisin Liettuan suurin yksittäinen kauppakumppani on Venäjä (13%), mutta muihin EU-maihin suuntautuu yhteensä paljon enemmän vientiä kuin itänaapuriin. Maan kauppatase on kuitenkin alijäämäinen.

Liettuan elinkeinorakenne on muiden EU-maiden tavoin palveluvoittoista, ja ala tuottaa noin 67 % bruttokansantuotteesta. Teollisuuden osuus on 29%, ja nykyisin Liettuassa tuotetaan erityisesti suuria koneita, kodinkoneita, elektroniikkaa ja pakattuja elintarvikkeita. Vain muutama prosentti Liettuan kansantuotteesta on peräisin maataloussektorilta, mutta maatalous työllistää kuitenkin lähes 10% työvoimasta. Klaipedan satama on yksi Itämeren suurimmista.

Liettuan vaurastumista varjostaa kuitenkin riippuvuus Venäjän fossiilisista energianlähteistä ja koulutetun työvoiman maastamuutto. Neuvostoliiton aikoina Liettuassa oli paljon raskasta teollisuutta, kuten koneiden ja laivojen rakennusta ja kemianteollisuutta. Neuvostoteollisuuden saastejäämät aiheuttavat maassa edelleen ympäristöongelmia. Liettualaiset suhtautuvat varauksella ydinvoimaan Tšernobylin onnettomuuden muistaen, ja maan viimeiset ydinreaktorit ajettiin alas vuoteen 2009 mennessä.

Kartat

Tilastot

Maan Liettua tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

2 718 352

Ihmistä maassa Liettua

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 5

1,6

lasta per nainen maassa Liettua

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3

3

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Liettua

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

13

48 397

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Liettua

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Liettua

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 1

4,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Liettua

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 8 10

8,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Liettua

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,5

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Liettua

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,98

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Liettua

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Liettua

Tasa-arvo

Työ