Liettua
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Vilna
-
Etniset ryhmät
- Liettualaiset 84%, puolalaiset 6,1%, venäläiset 4,9%, valkovenäläiset 1,1%, muut tai määrittämättömät 3,9%
-
Kieli
- liettua (virallinen) 82%, venäjä 8%, puola 5,6%, muu tai määrittämätön 4,4%
-
Uskonto
- roomalaiskatolilaiset 77,2 %, ortodoksit 4,1%, ateistit 6,1 %, muut 12,5 %
-
Väkiluku
- 3,3 miljoonaa
-
Pinta-ala
- 65 300 km2
-
Valuutta
- Lita
-
BKT per asukas
- 29 862 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 16. helmikuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Liettua on eteläisin ja runsasväkisin Baltian maista, ja sillä on rannikon lisäksi rajaa Latvian, Valko-Venäjän, Puolan sekä Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen kanssa. Pääkaupuki Vilna sijaitsee kaakossa, ja maa kuuluu sekametsävyöhykkeeseen. Liettua on melko matala maa, eivätkä lännen ja idän ylänköjen kukkulat yllä 300 metriä korkeammalle.
Maan ympäristöongelmia ovat ennen kaikkea ilman ja veden saastuminen. Teollisuuden päästöt ovat suuret, ja YK:n raportin mukaan Liettua on ilmoittanut saasteiden vahingoittaneen 68,4:ää prosenttia metsistä. Teollisuuden kontrolloimaton jätteenkäsittely aiheuttaa vesistöjen saastumista. Liettualaiset suhtautuvat varauksella erityisesti vanhanaikaiseen ydinvoimaan Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusten vuoksi.
Vuonna 2001 lähes 10 % maan pinta ala-alasta oli kuitenkin suojeltua aluetta.
Historia
600–200-luvuilla eaa. baltialaiset heimot asettuivat asumaan nykyisen Liettuan alueelle. Ruhtinas Mindaugas yhdisti heimot 1200-luvulla ja perusti Liettuan valtakunnan vastustamaan Saksalaisen ritarikunnan leviämispyrkimyksiä itään. Hän kääntyi kristinuskoon 1253, ja paavi kruunasi hänet Liettuan historian ensimmäiseksi ja ainoaksi kuninkaaksi. Hänen salamurhansa johti maan sisällissotaan, jonka jälkeen vallan otti suuriruhtinas Gediminas. Liettua laajeni pitkälle itään, ja 1300-luvun loppuun mennessä se oli Euroopan suurin maa ulottuen Itämeren rannikolta Mustallemerelle. Gediminas perusti maan uuden pääkaupungin Vilnan. 1500-luvulla Liettua kävi sotia voimistuvaa Venäjää vastaan liittoutuen Puolan kanssa. Liitto purkautui 1795, ja Liettuan alueet liitettiin Venäjään ja Preussiin. Itsenäisyyspyrkimykset johtivat venäläistämistoimiin ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen maassa. Maaorjuuden lakkautuksen jälkeen alueelle kehittyi hitaasti markkinatalous 1800-luvun lopulla. Kouluttautuneiden liettualaisten määrän kasvu johti nationalismin syntyyn ja venäläistämisen vastustukseen. Ensimmäinen maailmansota toi maahan saksalaismiehityksen, joka salli liettualaisen kansankokouksen kokoontua 1917. Sen seurauksena maahan perustettiin Liettuan neuvosto, joka julisti maan itsenäiseksi. Parlamentti Seima hyväksyi perustuslain vuonna 1922 ja julisti Liettuan parlamentaariseksi tasavallaksi. Sotienvälinen aika oli liettualaisen kulttuurin ja koulutuksen aikaa, vaikka Saksan ja Puolan kanssa oli rajakiistoja. Pääkaupunki Vilna oli liitettynä Puolaan vuosina 1920–1939. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto miehitti Liettuan natsi-Saksan kanssa tehdyn etupiirijaon mukaisesti, ja Liettuasta tehtiin sosialistinen neuvostotasavalta 1940. Maa itsenäistyi uudelleen ja liittyi YK:hon Neuvostoliiton romahdettua 1991. Vuonna 2004 Liettuasta tuli sekä EU:n että Naton jäsen.
Ekologinen jalanjälki
3,4
Yhteiskunta ja politiikka
Liettua on monipuolueinen parlamentaarinen demokratia. Viisivuotiselle kaudelle valittava presidentti on valtionpäämies. Virka on lähinnä edustuksellinen, mutta presidentillä on ulkopoliittista valtaa ja hän nimittää pääministerin, joka on myös parlamentin hyväksyttävä. Yksikamarinen parlamentti on nimeltään Seimas, jossa istuu 141 jäsentä nelivuotisella kaudella. Puolueen on saatava 5 % kannatus päästäkseen parlamenttiin. Uudelleen itsenäistymisen jälkeen poliittiset olot olivat varsin epävakaat ja puoluekartalle ilmaantui tiuhaan uusia ryhmiä. 1990-luvulla ja vuonna 2003 poliittisia johtajia joutui väistymään korruptioskandaalien vuoksi. Sittemmin poliittiset olot ovat vakautuneet, hallituksen johdossa ovat vaihdelleet konservatiivipuolue ja sosialidemokraatit. Vuoden 2012 parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi sosialidemokraattinen puolue ja hallitusvalta vaihtui. Liettuan venäjänkielinen vähemmistö on Baltian pienin, vain 9 prosenttia väestöstä. Suhde Venäjään on kuitenkin tärkeä, sillä Liettua on hyvin riippuvainen Venäjän öljy- ja kaasutuonnista. Muista Baltian maista poiketen Liettuan valtauskontona on katolilaisuus.
Inhimillisen kehityksen indeksi
33 av 186
Talous ja kaupankäynti
Neuvostoliiton aikoina Liettuaan perustettiin paljon raskasta teollisuutta – joka sittemmin aiheutti runsaasti ympäristöongelmia. Ennen itsenäistymistä yli 90 % kaupasta käytiin muiden itäblokin maiden kanssa. Pyrkimyksenä lähentyä EU:n markkinoita Liettuan ainoan ydinvoimalan Ignalinan ensimmäinen reaktori suljettiin 2004 ja toinen vuonna 2009, mikä johti suuriin muutoksiin sähköntuotannossa. Maasta tuli riippuvainen fossiilisista polttoaineista, sillä voimala oli täyttänyt 70 % kansallisesta energiantarpeesta. Liettua on aktiivisesti pyrkinyt monipuolistamaan energiapalettiaan ja vähentämään riippuvuuttaan Venäjästä. 1990-luvulta lähtien Liettuan tuotantorakenne muuttui perusteellisesti erityisesti ulkomaisten sijoitusten myötä. Teollisuus ja maatalous menettivät merkitystään, kun palvelusektorin osuus kasvoi 60 prosenttiin tuotannosta. 2000-luvulla talouskasvu oli EU-maiden suurinta vuoden 2008 talouskriisiin saakka. Kriisin jälkeen talous alkoi elpyä ja vuonna 2012 talouskasvu oli EU-maiden kärkeä. Työttömyysluvut, etenkin nuorisotyöttömyys, ovat pysyneet verraten korkeina. Tärkeimpiä vientituotteita ovat mineraalit, koneet, kemikaalit, tekstiilit, elintarvikkeet ja muovit. Vienti suuntautuu pääosin Venäjälle ja mihin EU-maihin.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Liettua koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
2 722 289
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,7
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
4
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
29 862
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
4,4
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,8
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,98
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
