Luxemburg
Piskuinen Luxemburgin suurherttuakunta sijaitsee Saksan, Ranskan ja Belgian sylissä. Maa on kokoaan suurempi finanssikeskus, ja sieltä löytyy myös tärkeiden EU-elimien päämajoja. Luxemburg on ollut yhtenäinen hallinnollinen alue jo yli tuhannen vuoden ajan, joskin se on ollut milloin minkäkin naapurimaan vallan alla. Värikkään ja kansainvälisen historiansa vuoksi luxemburgilaiset osaavat usein sekä saksaa, ranskaa että luxemburgia.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Luxemburg
-
Etniset ryhmät
- Luxemburgilaisia 51%, portugalilaisia 16%, ranskalaisia 8%, italialaisia 4%, belgialaisia 3%, saksalaisia 2%, muita 16% (kansalaisuuden mukaan, tiedot 2019)
-
Kieli
- Virallisia: luxemburg 56%, ranska 12%, saksa 3%
-
Uskonto
- Kristinusko (enimmäkseen katolilaisia) 71%, muslimeita 2%, muut 0,4%, ei uskontoa 27% (2020)
-
Väkiluku
- 634 814 (2021)
-
Valtiomuoto
- Perustuslaillinen monarkia
-
Pinta-ala
- 2 590 km2
-
Valuutta
- Euro
-
BKT per asukas
- 134 754 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 23. kesäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Luxemburg on pieni sisämaavaltio Saksan, Ranskan ja Belgian välissä Keski-Euroopassa. Maalla on mittaa pohjois-eteläsuunnassa noin 80km ja leveyttä itä-länsi-suunnassa enimmillään 57km. Pienestä koostaan huolimatta Luxemburg jakautuu kahteen hyvin erilaiseen maantieteelliseen alueeseen: Oesling on pohjoisten ylämaiden metsäinen alue, joka muodostaa itäisen osan Ardennien vuoristosta. Sen korkein kohta on 559 m korkea Buurgplaatz. Etelässä on Bon Paysiksi tai Gutlandiksi nimitetty alue, ”hyvä maa”, joka on hedelmällistä alankoa. Koko alue on jokilaaksojen halkomaa. Suurin osa väestöstä asuu eteläosassa, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Luxemburg.
Luxemburgissa vallitsee enimmäkseen mannerilmasto, joskin Pohjanmeren vaikutus näkyy lämpötilojen pienempänä vaihteluna ja säännöllisinä sateina. Tammikuun keskilämpötila on pääkaupungissa juuri ja juuri miinuksen puolella, kun taas lämpimimmän kuukauden heinäkuun keskilämpötila on noin 20 astetta.
Suurin osa Luxemburgin pinta-alasta on maatalouden käytössä. Luxemburgissa tuotetaan esimerkiksi viiniä. Metsä peittää kolmaosaa Luxemburgista. Muiden Keski-Euroopan maiden tapaan Luxemburgissa oli huomattavasti enemmän metsää ennen modernia aikaa. Metsäkadon lisäksi ihmisen aiheuttamia ympäristöongelmia Luxemburgissa olivat terästeollisuuden aiheuttamat saasteet. Kaivostoiminta ajettiin alas 1980-luvulla.
Historia
Luxemburgin alueella on ollut asutusta jo ajalta ennen ajanlaskun alkua, mutta maasta tuli ensimmäisen kerran jokseenkin itsenäinen ja yhtenäinen vuonna 963. Luxemburgin kreivikunta korotettiin herttuakunnaksi vuonna 1354. Herttuakunnan itsenäisyyttä kesti vain alle sata vuotta, sillä alueen herruus vaihteli moneen otteeseen 1600-1700-luvuilla: Luxemburgia pitivät vallassaan tuolloin niin Habsburgit, Burgundin herttua kuin Ranskakin. Napoleonin tappion jälkeen Wienin kongressissa Luxemburgista tehtiin jälleen suurherttuakunta, joka kuului Alankomaiden alaisuuteen. Kun Belgia itsenäistyi Alankomaista vuonna 1839, suuri osa entisen Luxemburgin alueesta päätyi Belgialle ja on edelleen osa Belgiaa. 1800-luvun lopulla Saksa ja Ranska kiistelivät Luxemburgin asemasta, ja kahakan seurauksena Luxemburgin asemaa itsenäisenä valtiona vahvistettiin ja maan linnoitukset purettiin.
Saksa valloitti Luxemburgin molemmissa maailmansodissa ja miehitti sitä tappioonsa asti. Sotien jälkeen Luxemburg hylkäsi puolueettomuutensa ja liittyi Natoon perustajajäsenenä vuonna 1949. Luxemburg on myös yksi EU:n kuudesta perustajajäsenestä, ja se oli mukana perustamassa EU:n edeltäjiä Eurooppalaista hiili- ja teräsyhteisöä sekä Euroopan talousyhteisöä. Luxemburgin värikäs ja monikulttuurinen historia näkyy ja kuuluu maassa edelleen: lähes kaikki luxemburgilaiset osaavat niin paikallista kieltä luxemburgia kuin saksaa ja ranskaakin.
Ekologinen jalanjälki
7,6
Yhteiskunta ja politiikka
Luxemburgin poliittinen järjestelmä perustuu parlamentaariseen hallitukseen ja perustuslailliseen periytyvään monarkiaan. Toimeenpanovaltaa käyttää vuoden 1868 perustuslain mukaan suurherttua ja hallitus, jota pääministeri johtaa. Pääministeri on joko suurimman puolueen tai puolueliiton johtaja. Lainsäädäntövalta on parlamentin edustajistolla, jonka jäsenet valitaan suoralla vaalilla 5-vuotiskaudelle. Toinen parlamentin toimielin valtioneuvosto koostuu 21 suurherttuan nimittämästä asiantuntijasta, jotka toimivat parlamentin neuvonantajina lakiesityksissä. Neuvoston mielipiteellä ei kuitenkaan ole sitovaa vaikutusta, ja sen jäsenet toimivat neuvostossa omien henkilökohtaisten töidensä ja toimiensa lisänä. Kansallinen laki on yhdistelmä lakiperinteitä ja ranskalaista, belgialaista ja saksalaista lakijärjestelmää sekä EU-lakia.
Poliittisessa järjestelmässä painopiste on vahvasti paikallishallinnossa, ja valtiotason poliitikot aloittavat usein uransa kuntien ja kaupunkien pormestareina. Poliittinen ilmapiiri suosii konsensusta, ja pääpuolueiden linjaukset ovat yhteneväisiä monissa keskeisissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi Luxemburgin voimakkaassa EU-osallistumisessa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
16 av 188
Talous ja kaupankäynti
Luxemburg tunnetaan teräksentuottajamaana. Alan kehitys alkoi, kun 1800-luvulla Englannissa keksittiin uusi jalostusmenetelmä, joka johti terästeollisuuden ja Arbed-yhtiön perustamiseen Luxemburgiin vuonna 1911. 2000-luvulla maahan on muodostunut suurimpien teräksentuottajayhtiöiden yhteenliittymä, joka tuottaa nyt 8 % maailman teräksestä ja on siten suurin alan yritys. Toinen huomattavan vahva sektori on kasvava finanssiala: vuonna 2010 Luxemburgissa oli 149 pankkia. Sijoitusilmapiiriä tukevat poliittinen vakaus, hyvät kommunikaatio- ja kuljetusyhteydet sekä korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen työvoima.
Hallitus on tietoisesti pyrkinyt edistämään erityisesti viestinnän ja teknologian kehitystä. Luxemburgin radio- ja televisioyhtiö onkin suurin yksityinen vastaava yhtiö Euroopassa. Luxemburgin satelliittiohjelma on vienyt kiertoradalle viestintäsatelliitteja, joilla siirretään eurooppalaisten televisio-ohjelmien lähetyksiä. Internet-infrastruktuuriin on sijoitettu paljon, jotta Luxemburgista kehittyisi Euroopan tietoliikennekeskus. Maan lainsäädäntö on suotuisa myös ulkoisille sijoituksille. Vuoteen 2003 asti Luxemburg oli ainoa EU-maa, jolla ei ollut omaa yliopistoa. Uudesta yliopistosta huolimatta suurin osa yliopisto-opiskelijoista opiskelee naapurimaissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Monet ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Luxemburgin talous on tänä päivänä riippuvainen finanssialasta, ja sitä kautta globaaleista trendeistä. Maa koki taloudellisen laskusuhdanteen vuoden 2008 talouskriisin aikana, mutta tilanne on tämän jälkeen parantunut. Työttömyys on kuitenkin jäänyt normaalia korkeammalle tasolle.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Luxemburg koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
642 367
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
134 754
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
15,3
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,9
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,9
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
