Malediivit
Keskeiset luvut ja tiedot
Maantiede
Malediiveja pidetään maailman matalimpana valtiona, sillä sen keskikorkeus merenpinnasta on vain 1,5 metriä. Maa koostuu 1191 korallisaaresta, jotka muodostavat 23 atollin ketjun. Atollit ovat muodostuneet muinaiseen Gondwanamantereeseen kuuluneen Malediivien selänteen kraatterialueelle. Kookospalmu on saarten yleisin kasvi, ja vaaleat hiekkarannat yhdessä matalien, trooppisten palmumetsien kanssa luovat Malediiveille sen yleismaiseman.
Huoli Malediivien koralliriuttojen ja merieliöiden tulevaisuudesta kasvaa rakennus- ja koruteollisuuden synnyttämien korallikaivosten, hiekkaruoppauksen ja jätteiden takia. Maanmuokkaus on tuhonnut monia keskeisiä saaria suojelleet luonnolliset riutat ja altistanut ne monsuuni-ilmaston ja meren eroosiovaikutukselle. Pahenevat tulvat ovat kääntäneet Malediivien huomion vahvasti ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamaan merenpinnan nousuun, sillä maan korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtion budjettiin kuuluukin säästörahasto, joilla on tarkoitus tulevaisuudessa ostaa uusia asuma-alueita malediivilaisille, joiden oma maaperä on vaarassa kadota merenpinnan alle.
Historia
Malediivien varhainen historia on enimmäkseen hämärän peitossa. Ensimmäiset asuttajat saapuivat todennäköisesti Etelä-Intiasta, ja myöhemmin heitä seurasivat indoeurooppalaisia kieliä puhuvat kansat Sri Lankasta 300- ja 400-luvuilla eaa. Myöhemmin, 1100-luvulla, itäafrikkalaiset ja arabit purjehtivat saarille, ja nykyasutus on näiden etnisten ryhmien sekoitus. Kuuluisan legendan mukaan singaleesi prinssi Koimala asettui hallitsemaan saarta vaimoineen, joka oli Sri Lankan kuninkaan tytär. Vuosisatojen saatossa saaret ovat olleet alttiita merenkulkijoiden mukanaan tuomille vaikutteille. Alun perin buddhalainen kansa käännytettiin islaminuskoon 1100-luvulla. Portugalilaisten onnistui valloittaa saaret vuosiksi 1558–1573, kunnes heidät kukisti sotapäällikkö Muhammad Thakurufar Al-Azam. Vaikka Malediiveja hallittiinkin itsenäisenä muslimivaltiona lähes sen koko historian ajan aina vuodesta 1153 vuoteen 1968, saarivaltio oli virallisesti Ison-Britannian protektoraattina vuosina 1887–1965. Vuonna 1953 yritettiin maassa epäonnistuneesti perustaa tasavaltamuotoista hallintoa, mutta yritys jäi lyhyeksi, ja muslimihallinto jatkoi toimintaansa. Vuonna 1965 Malediivit itsenäistyivät Ison-Britannian alaisuudesta, ja kolmen vuoden kuluttua tästä valtiomuoto muuttui tasavallaksi ja sai nykyisen nimensä.
Ekologinen jalanjälki
0,0
Yhteiskunta ja politiikka
Sulttaanivallan aikaisesta pääministeristä tuli maan itsenäistyttyä presidentti kymmeneksi vuodeksi, kunnes vuonna 1978 presidentiksi valittiin Maumoon Abdul Gayoon, jonka uusintakaudet jatkuivat 30 vuoden ajan. Hänen aikanaan hallitus esti monia oppositiokapinoita, kunnes hän vuonna 2004 pani alulle toivotut uudistukset: perustettiin uusi ihmisoikeuskomissio ja parlamentti Majlis, jonka tarkoituksena oli ajaa uudistuksia perustuslakiin esimerkiksi sallimalla poliittiset puolueet. Seuraavissa monipuolueisissa presidentinvaaleissa valtaan nousikin Mohamed Nasheed, joka lupasi vahvistaa demokratiaa ja lisätä lehdistönvapautta maassa.
Vuonna 1968 kansanäänestyksessä hyväksytty perustuslaki jakaa hallinnon lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Maan parlamentissa Majliksessa on 77 edustajaa 5-vuotisella kaudella. Malediivien oikeusjärjestelmä on sekoitus muslimiperinteitä ja tapaoikeutta, ja jokaisella asutulla atollilla on presidentin osoittama virkamies, joka pitää huolta paikallisesta järjestyksestä.
Inhimillisen kehityksen indeksi
103 av 186
Talous ja kaupankäynti
Malediivien pieni talous nojaa turismiin ja kalastukseen. Maa on köyhä, ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt sille lainaa, jonka turvin maa uudistaa talousrakenteitaan. Turismi tuottaa lähes kolmanneksen bruttokansantuotteesta. Kalastus on elinkeinona maataloutta yleisempi, koska maaperä soveltuu huonosti viljelyyn, ja suuri osa elintarvikkeista täytyy tuoda maahan. Kalastus verkoilla on kielletty, joten kaikki kalastus tapahtuu siimoin. 1191 saaresta vain 200 on asuttuja, ja maan arviolta 400 000 asukkaan väestö asuu haja-alueilla eri saarilla, kolmannes pääkaupunkisaaren Malén seudulla. Juomaveden ja viljelyskelpoisen maan puute rajoittavat myös asutuksen leviämistä. Vuoden 2004 Intian valtameren tsunami tuhosi monia saaria, mutta Malediivien talous elpyi katastrofista hyvin turismin ja tehokkaan jälleenrakennuksen turvin. Maan sisäiset tuloerot ovat yhä suuria, erityisesti pääkaupungin ja syrjäseutujen välillä, mutta talouskasvu on tukenut maan sosiaalista kehitystä. Peruskoulun käyvät jo lähes kaikki, ja lukutaitoisuus on noussut 97 %:iin.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Malediivit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
540 544
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,8
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
8
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
15 348
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
3,1
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,9
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,77
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?