[[suggestion]]
Malediivit
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Malé

Etniset ryhmät

eteläintialaiset, singaleesit, arabit

Kieli

virallinen kieli Malediivien divehi (sinhalan lähisukukieli, jossa vaikutteita arabiasta, hindistä ja englannista), englanti

Uskonto

sunnalaisuus (islam)

BKT per asukas

15 348 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Malediiveja pidetään maailman matalimpana valtiona, sillä sen keskikorkeus merenpinnasta on vain 1,5 metriä. Maa koostuu 1191 korallisaaresta, jotka muodostavat 23 atollin ketjun. Atollit ovat muodostuneet muinaiseen Gondwanamantereeseen kuuluneen Malediivien selänteen kraatterialueelle. Kookospalmu on saarten yleisin kasvi, ja vaaleat hiekkarannat yhdessä matalien, trooppisten palmumetsien kanssa luovat Malediiveille sen yleismaiseman.

Huoli Malediivien koralliriuttojen ja merieliöiden tulevaisuudesta kasvaa rakennus- ja koruteollisuuden synnyttämien korallikaivosten, hiekkaruoppauksen ja jätteiden takia. Maanmuokkaus on tuhonnut monia keskeisiä saaria suojelleet luonnolliset riutat ja altistanut ne monsuuni-ilmaston ja meren eroosiovaikutukselle. Pahenevat tulvat ovat kääntäneet Malediivien huomion vahvasti ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamaan merenpinnan nousuun, sillä maan korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtion budjettiin kuuluukin säästörahasto, joilla on tarkoitus tulevaisuudessa ostaa uusia asuma-alueita malediivilaisille, joiden oma maaperä on vaarassa kadota merenpinnan alle.

Historia

Malediivien varhainen historia on enimmäkseen hämärän peitossa. Ensimmäiset asuttajat saapuivat todennäköisesti Etelä-Intiasta, ja myöhemmin heitä seurasivat indoeurooppalaisia kieliä puhuvat kansat Sri Lankasta 300- ja 400-luvuilla eaa. Myöhemmin, 1100-luvulla, itäafrikkalaiset ja arabit purjehtivat saarille, ja nykyasutus on näiden etnisten ryhmien sekoitus. Kuuluisan legendan mukaan singaleesi prinssi Koimala asettui hallitsemaan saarta vaimoineen, joka oli Sri Lankan kuninkaan tytär. Vuosisatojen saatossa saaret ovat olleet alttiita merenkulkijoiden mukanaan tuomille vaikutteille. Alun perin buddhalainen kansa käännytettiin islaminuskoon 1100-luvulla. Portugalilaisten onnistui valloittaa saaret vuosiksi 1558–1573, kunnes heidät kukisti sotapäällikkö Muhammad Thakurufar Al-Azam. Vaikka Malediiveja hallittiinkin itsenäisenä muslimivaltiona lähes sen koko historian ajan aina vuodesta 1153 vuoteen 1968, saarivaltio oli virallisesti Ison-Britannian protektoraattina vuosina 1887–1965. Vuonna 1953 yritettiin maassa epäonnistuneesti perustaa tasavaltamuotoista hallintoa, mutta yritys jäi lyhyeksi, ja muslimihallinto jatkoi toimintaansa. Vuonna 1965 Malediivit itsenäistyivät Ison-Britannian alaisuudesta, ja kolmen vuoden kuluttua tästä valtiomuoto muuttui tasavallaksi ja sai nykyisen nimensä.

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Malediivit ville vi trenge 0,0 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Sulttaanivallan aikaisesta pääministeristä tuli maan itsenäistyttyä presidentti kymmeneksi vuodeksi, kunnes vuonna 1978 presidentiksi valittiin Maumoon Abdul Gayoon, jonka uusintakaudet jatkuivat 30 vuoden ajan. Hänen aikanaan hallitus esti monia oppositiokapinoita, kunnes hän vuonna 2004 pani alulle toivotut uudistukset: perustettiin uusi ihmisoikeuskomissio ja parlamentti Majlis, jonka tarkoituksena oli ajaa uudistuksia perustuslakiin esimerkiksi sallimalla poliittiset puolueet. Seuraavissa monipuolueisissa presidentinvaaleissa valtaan nousikin Mohamed Nasheed, joka lupasi vahvistaa demokratiaa ja lisätä lehdistönvapautta maassa.

Vuonna 1968 kansanäänestyksessä hyväksytty perustuslaki jakaa hallinnon lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Maan parlamentissa Majliksessa on 77 edustajaa 5-vuotisella kaudella. Malediivien oikeusjärjestelmä on sekoitus muslimiperinteitä ja tapaoikeutta, ja jokaisella asutulla atollilla on presidentin osoittama virkamies, joka pitää huolta paikallisesta järjestyksestä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

103 av 186

Malediivit er nummer 103 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Malediivien pieni talous nojaa turismiin ja kalastukseen. Maa on köyhä, ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt sille lainaa, jonka turvin maa uudistaa talousrakenteitaan. Turismi tuottaa lähes kolmanneksen bruttokansantuotteesta. Kalastus on elinkeinona maataloutta yleisempi, koska maaperä soveltuu huonosti viljelyyn, ja suuri osa elintarvikkeista täytyy tuoda maahan. Kalastus verkoilla on kielletty, joten kaikki kalastus tapahtuu siimoin. 1191 saaresta vain 200 on asuttuja, ja maan arviolta 400 000 asukkaan väestö asuu haja-alueilla eri saarilla, kolmannes pääkaupunkisaaren Malén seudulla. Juomaveden ja viljelyskelpoisen maan puute rajoittavat myös asutuksen leviämistä. Vuoden 2004 Intian valtameren tsunami tuhosi monia saaria, mutta Malediivien talous elpyi katastrofista hyvin turismin ja tehokkaan jälleenrakennuksen turvin. Maan sisäiset tuloerot ovat yhä suuria, erityisesti pääkaupungin ja syrjäseutujen välillä, mutta talouskasvu on tukenut maan sosiaalista kehitystä. Peruskoulun käyvät jo lähes kaikki, ja lukutaitoisuus on noussut 97 %:iin.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Malediivit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

540 544

Ihmistä maassa Malediivit

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Malediivit

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8

8

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Malediivit

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

15 348

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Malediivit

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 0 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Malediivit

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 0

3,1

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Malediivit

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Malediivit

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 8

9,77

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Malediivit

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

Ei tilastoja saatavilla
koulunkäyntiä keskimäärin maassa Malediivit

Likestilling

Arbeid