[[suggestion]]
Malesia
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kuala Lumpur (Putrajaya (hallinnollinen))

Etniset ryhmät

Bumiputera (malaiji, orang asli, sabah, ja sarawak) 68.8 %, Kiina 22.6 %, Intia 6.8 %, Muut 1.0 %

Kieli

(Bahasa) Malaiji (virallinen), englanti, kiina, tamili ja suuri määrä paikallisia kieliä erityisesti Borneon saarella

Uskonto

Islam (virallinen) 61.3 %, Buddhalaisuus 19.8 %, Kristinusko 9.2 %, Hindulaisuus 6.3 %, Kiinalaiset kansanuskot 3.4 %, Tuntematon 0.7 %, Muut 0.5 %

Väkiluku

32 776 195

Valtiomuoto

Vaaliliittomonarkia

Pinta-ala

330 345 km2

Valuutta

Ringgit

BKT per asukas

29 617 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

31. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Malesia on jakautunut kahteen toisistaan 640 km päässä olevaan osaan, Borneon saaren pohjoisosaan (Itä-Malesia) ja suurimpaan osaan Malakan niemimaan eteläosasta (Länsi-Malesia). Kapean Malakan niemimaan ytimessä kulkee kapean rantakaistaleen jättävä vuoristo. Länsiranta on huomattavasti katkonaista itärantaa leveämpi.

Malesian ilmasto on kostea ja trooppinen. Lounais- (touko-syyskuu) ja koillismonsuuni (marras-maaliskuu) siirtymäkausineen luovat alueelle neljä vuodenaikaa. Lämpötila pysyy tasaisen korkeana ympäri vuoden.

Historia

Ensimmäiset nykyihmiseen liitetyt arkeologiset löydöt on ajoitettu 40 000 vuoden taa. Elämäntapa alueella alkoi muuttua noin 100-luvulla kiinalaisten ja intialaisten merikauppiaiden matkojen yleistyessä. Intialaisten matkassa myös hindulaisuus, buddhalaisuus ja sanskritin kieli juurtuivat alueelle viimeistään 500-luvulla. Malaijilainen Langkasukan kuningaskunta hallitsi Malakan niemimaata 200–1400-luvulla, ollen tosin 600–1100 ja 1100–1400-luvut austronesialaisten Srivijayan ja Majapahit imperiumien vasallina. 1400-luvulla islaminusko saapui alueelle ja kasvatti nopeasti suosiotaan.

Vuonna 1511 paikallishistorian kulku muuttui, kun Portugali valloitti Kiinan kaupalle merkittävän niemimaan. Vuonna 1641 Alankomaat valloitti Malakan Portugalilta ja vuonna 1786 Iso-Britannia saapui tykkiveneineen perustamaan uutta kauppa-asemaa. Kauppa-asema ei kuitenkaan riittänyt vaan Iso-Britannia valloitti Singaporen saaren vuonna 1819 ja Malakan niemimaan vuonna 1824. Kolmessa alueen valtakunnassa Iso-Britannian valta oli ehdotonta, mutta muuallakin britit olivat käytännössä vallassa. Britit myös kannustivat kiinalaisia ja intialaisia muuttamaan alueelle.

Vuosina 1878–1877 Borneon pohjoisosa siirtyi brittivallan alle ja siten osaksi Malesiaa. Toisen maailmansodan aikana alue oli Japanin vallan alla, ja kun sodan jälkeen Iso-Britannia alkoi toteuttamaan uutta yhtenäistämispolitiikkaa, kohtasi se suurta vastustusta erityisesti etnisten malaijien keskuudessa. Vuonna 1948 kapinoivat malaijilaiset olivat onnistuneet palauttamaan osan autonomiastaan. Samalla enimmäkseen etniset kiinalaiset kommunistit aloittivat sissisodan siirtomaavaltaa vastaan. Vuonna 1957 Iso-Britannia joutui myöntämään Malesialle itsenäisen valtion aseman osana kansainliittoa ja vuonna 1963 Borneon puolen maakunnat Sabah ja Sarawak liittyivät Malesiaan, mikä johti konfliktiin Indonesian kanssa.

1960- ja 70-luvut olivat konfliktin riivaamia, mutta 80-luvulla talouden modernisointi pääsi lähtemään käyntiin. Malesia kehitti kuljetusväyliään ja perusti erityistalousalueen teknologiapuolen investointeja houkuttelemaan. Talouskasvu oli nopeaa, kunnes 90-luvun lopun Aasian talouskriisi puhkaisi kuplan. Osakekurssit, valuutta ja rakennusmarkkinat romahtivat, ja talouden toipuminen oli hidasta. Vuonna 2015 paljastunut korruptiotapaus lisäsi poliittisia levottomuuksia, pakotti pääministerin eroamaan ja vuonna 2018 Malesian valtapuolue vaihtui ensimmäistä kertaa.

Ekologinen jalanjälki

1 2 2

2,3

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Malesia asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,3 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Malesia on parlamentaarinen monarkia ja liittovaltio, jonka toimintamalli on mallinnettu Iso-Britanniasta. Valtiota johtaa kuningas, joka valitaan Malakan osavaltioiden yhdeksän perinnöllisen sulttaanin joukosta viisivuotiskaudelle. Loput viisi osavaltiota eivät osallistu kuninkaan valintaan. Vuodesta 1994 lähtien kuninkaan rooli on kuitenkin heikentynyt suurilta osin seremonialliseksi pääministerin vallan kasvaessa. Pääministerin työtä tukeva kabinetti kootaan edustajista.

Lainsäädäntövalta on jaettu osavaltioiden ja kaksikamarisen liittovaltiotason välillä. Malesian alahuoneen 222 edustajaa viisivuotiskausille valitaan yhden henkilön vaalipiireistä. Ylähuoneena toimivan senaatin senaattorit valitaan kolmivuotiskausille; 44 heistä nimittää kuningas pääministerin suosituksesta ja 13 valtiokokousta vastaavat 26 senaattorin nimityksistä. Parlamenttivaaleissa voittaja saa kaikki paikat.

Alueellisesti Malesia on jaettu 13 osavaltioon ja kolmeen liittovaltioalueeseen. Kaikkien Malakan niemimaan osavaltioiden hallitsijan (sulttaani) virka on perinnöllinen. Borneon saaren osavaltioiden (Sabah ja Sarawak) hallitsijan nimittää valtio (pääministeri). Länsi- ja Itä-Malesian välisistä pienistä saarista osa kuuluu Indonesialle ja osa Malesialle, osan ollessa kiisteltyjä.

Malesialaisten poliittiset vapaudet ovat rajattuja ja myös sanan- ja lehdistönvapauksissa on parantamisen varaa. Poliittiset mielenosoitukset ovat erittäin yleisiä ja paisuvat toistuvasti hyvin suuriksi. Malesian oikeusjärjestelmä on yhdistelmä Iso-Britannian tapaoikeutta, sharia-lakia ja paikallista tapaoikeutta. Oikeusjärjestelmä ei kuitenkaan ole poliittisesta vallasta irrallinen.

Länsi-Malesia kattaa noin 60 prosenttia Malesian väkiluvusta ja molemmat alueet omaavat merkittävää etnistä monipuolisuutta, jonka vuoksi hallitus on tukenut voimakkaasti yleiskielen opetusta ja käyttöä. Yleiskieltä puhutaankin nykyään lähes kaikissa yhteisöissä.

Tasa-arvo

Malesia on melko eriarvoinen maa. Perheen varallisuudella on merkittävä rooli lapsen mahdollisuuksien määrittäjänä, mutta myös sukupuolella ja etnisyydellä on suuri vaikutus. Rotukysymyksillä on huomattava rooli politiikassa ja lakiin on kirjoitettu useita bumiputeroja (malaijit ja Malesian alkuperäiskansat) suosivia mekanismeja suhteessa muihin kansoihin, erityisesti Malesian intialaisiin ja Malesian kiinalaisiin. Rotu vaikuttaakin esimerkiksi työllistymis-, kouluttautumis-, lainansaanti- sekä asunnonsaanti mahdollisuuksiin Malesiassa.

Noin puolet työikäisistä naisista on työelämässä, mutta naiset käyvät keskimäärin kouluja miehiä pidempään ja jatkavat opintojaan pidemmälle. Kuitenkin monen naisen kohdalla opintojen edelle tulee varhainen avioliitto ja haitallisten rooliodotusten tuoma hoivatyö. 13,4 prosenttia ensisynnyttäjistä on alaikäisiä.

Hallituspaikoista 15,5 prosenttia on naisten hallussa, eikä naisten osallistumisen lakiteknisistä esteistä ole täysin luovuttu. Naisten mahdollisuus perustaa yritys on periaatteessa hyvä, mutta käytännössä haitalliset asenteet vaikeuttavat naisten yrittämistä ja myös johtoasemissa naisia on vähän.

Terveys ja puhtaus

Malesian terveydenhuollon ja yleisen hygienian taso on melko hyvä, joskin palvelujen hinta rajoittaa niiden saatavuutta merkittävästi. Parhaat palvelut ovat vain varakkaimpien käytettävissä ja köyhempien alueiden terveydenhoitolaitosten toimintakyvyssä on usein mittavia puutteita. COVID-19 pandemiakriisi on vaikeuttanut tilannetta entisestään ja terveydenhuollon kapasiteetti on toistuvasti ylittynyt.

20,7 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta johtuvasta alikasvuisuudesta. Lisäksi sosiaalipalvelujen puute, yhdessä mittavan eriarvoisuuden kanssa, painaa köyhintä kansanosaa yhä syvemmälle kestävyyskuoppaan. 21,8 prosenttia saa elantonsa erityisen haavoittuvista työpaikoista ja noin 20 prosentilla ei ole varaa terveydenhoitoon.

Erityisesti syysaikaan ilmansaasteet kertyvät savusumuksi, joka aiheuttaa akuutteja komplikaatioita erityisesti lapsille ja riskiryhmiin kuuluville. Denguekuumetta esiintyy koko maassa, erityisesti kaupungeissa, ja Borneon saarella esiintyy myös malariaa. Samalla puhdistetun juomaveden saatavuus on kuitenkin hyvä, perusrokotuksia annetaan laajalti ja eliniänodote on Kaakkois-Aasian yleistasoon verrattuna korkea.

Turvallisuustilanne

Sabahin osavaltiossa levottomuudet aiheuttavat merkittävän turvallisuusriksin, eikä väkivaltaisten mielenosoitusten tai satunnaisten terroristi-iskujen mahdollisuutta voi kokonaan laskea pois. Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia ja maanvyörymiä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

16

62 av 188

Malesia sijoittuu sijalle 62 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Molemmat Malesian osat sijaitsevat yhden maailman vilkkaimman kauppareitin varrella ja Malakan niemimaa muodostaakin yhden maailmankaupan merkittävimmistä pullonkauloista. Malesian talous on muuttunut 1970-luvun kumin ja tinan tuottajasta yhdeksi Kaakkois-Aasian vetovoimaisimmista vientitalouksista. Malesian talous on kuitenkin poikkeuksellisen altis globaalitalouden heilahteluille, ja Malesia onkin aktiivisesti pyrkinyt kehittämään kotimaan markkinoiden työntövoimaa riippuvuussuhteen heikentämiseksi.

Malesian talouden vetovoima perustuu osin halvan koulutetun työvoiman, halvan valuutan ja verrattain vakaan poliittisen ympäristön kykyyn houkutella suoria ulkomaisia investointeja erityisesti Japanista ja Taiwanista. Arvosuhde on kehittynyt vauhdilla ja Malesia onkin maailman 35. suurin talous. Malesialla on merkittävä rooli myös tavaroiden ja palveluiden välittäjänä indopasifisen ja euroatlanttisen alueen välillä.

Malesian tärkeimmät vientituotteet ovat mikropiirit, öljyjalosteet, maakaasu, puolijohdinlaitteet ja palmuöljy. Malesian tuotteita ostavat erityisesti Singapore, Kiina, Yhdysvallat, Hong Kong ja Japani. Tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat mikropiirit, öljyjalosteet, raakaöljy, radiotarvikkeet ja kivihiilipuristeet. Eniten tuotteita tuodaan Kiinasta ja Singaporesta, mutta myös Japanista, Yhdysvalloista ja Taiwanista.

Kehitys

Malesia on melko kehittynyt maa, jonka tieverkkoon on panostettu 1900-luvun lopulta alkaen voimakkaasti. Merkittäviä alueellisia eroja kuitenkin esiintyy ja erityisesti Borneon saaren osavaltiot ovat osittain jääneet kehityksessä jälkeen. Informaatioverkon kattavuus on kuitenkin korkea ja 81,2 prosenttia kansasta elää internetpalvelujen kattavuusalueella. Maaseudulla yhteydet ovat kuitenkin usein hitaita ja kaikkialla sen verran hintavia, että köyhin kansanosan jää palveluverkon ulkopuolelle.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Malesia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

32 776 195

Ihmistä maassa Malesia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 8

1,9

lasta per nainen maassa Malesia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9

9

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Malesia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

8

29 617

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Malesia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

3 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Malesia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8

7,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Malesia

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,5

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Malesia

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 4

9,4

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Malesia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,50

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Malesia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,5

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Malesia

Tasa-arvo

Työ