Malesia
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Kuala Lumpur
-
Etniset ryhmät
- Malaijit 50 %, kiinalaiset 24 %, muut malaijiryhmät 11 %, intialaiset 7 %, muut 8 %
-
Kieli
- Malaiji, englanti, kiina, tamili ja suuri määrä paikallisia kieliä erityisesti Borneon saarella
-
Uskonto
- Muslimit 60 %, buddhalaiset 19 %, kristityt 9 %, hindut 6 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 6 %
-
BKT per asukas
- 29 620 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Malesia ulottuu Malakan niemimaan eteläiseen kärkeen ja Borneon pohjoisosiin asti. Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari. Niemimaan alueella maisemalle antaa leimansa vuoristo, jonka huiput ulottuvat jopa 2100 metrin korkeuteen. Koko rannikko muodostuu alankoalueista, jonka ulottuvat jonkin matkaa sisämaahan vuoristonsuuntaan. Malesian kaksi Borneon pohjoisrannikolla sijaitsevaa provinssia ovat rannikon osalta hedelmällisestä alankoaluetta muuttuen harjuiksi ja ylängöksi kauempana sisämaassa. Korkeat vuoristot muodostavat etelässä luonnollisen rajan saaren Indonesialle kuuluvan osan suuntaan. Kaksi kolmasosaa Malesian pinta-alasta on trooppista sademetsää. Ilmasto on trooppinen koko maassa. Monsuunisateet ovat säännöllisiä ja lämpötilat sekä ilmankosteus ovat korkeita vuoden ympäri. Malesian suurimpia ympäristöongelmia ovat juomaveden saastuminen ja kontrolloimattomat autoliikenteen ja raskaan teollisuuden päästöt, jotka huonontavat ilman laatua suurimmissa kaupungeissa.
Historia
Malesia sijaitsee alueella, joka useiden vuosisatojen ajan on ollut keskeinen Kaakkois- Aasian kaupan keskus. Epätasaisen maastonsa vuoksi alueelle ei milloinkaan kasvanut suuria, väkirikkaita valtakuntia, mutta niiden sijaan suurempien kauppakaupunkien ympärille syntyi joukko pienempiä kuningaskuntia viimeisen vuosituhannen aikana ennen ajanlaskumme alkua. 1300-luvulla Malakan niemimaan ympärille syntyi huomattava hallintokeskus, jota muslimisulttaani hallitsi. Tästä johtuen alueella oli voimakkaat siteet muihin alueen muslimivaltioihin. Portugalilaiset valtasivat Malakan 1500-luvulla, ja alankomaalaiset ja englantilaiset tulivat perässä muutama vuosisata myöhemmin. 1800-luvulla suurin osa nykyisen Malesian alueesta oli englantilaisten siirtomaata. Toisen maailmansodan aikana Malesia joutui Japanin miehittämäksi ennen kuin se lopulta itsenäistyi riippumattomana liittovaltiona vuonna 1963. Itsenäistymisensä jälkeen Malesiaa on johtanut voimakas UMNO- puolueista ja pienemmistä liittolaispuolueista rakentunut koalitio nimeltään Barisan Nasional, Kansallinen rintama.
Ekologinen jalanjälki
2,3
Yhteiskunta ja politiikka
Malesia on perustuslaillinen monarkia, jossa kuninkaan asema on pelkästään symbolinen. Kukin maan yhdeksää osavaltiota hallitsevista sulttaaneista valitaan kuninkaaksi viideksi vuodeksi kerrallaan. Todellinen valta on kuitenkin pääministerin johtamalla hallituksella, joka muodostetaan etupäässä parlamentin alahuoneen edustajista. Poliittiset puolueet ovat pääasiassa järjestäytyneet etnisen taustan ja uskonnon perusteella, joten maan poliittisessa elämässä ei ole mitään vasemmisto-oikeisto-jakaumaa. UMNO-puolue on ollut hallituskoalition suurin puolue maan itsenäistymisestä lähtien ja se hallitsee suurta osaa elinkeinoelämästä. Viime vuosina oppositio on voimistunut. Islamilainen PAS-puolue on päässyt valtaan yhdessä osavaltiossa, jossa otettiin sittemmin käyttöön islamilainen sharia-laki. Syyskuussa 2001 tapahtuneiden Yhdysvaltain vastaisten terrori-iskujen jälkeen maa yritti hajottaa joitakin maan ääri-islamilaisista ryhmittymistä nojautuen globaaliin terrorismin vastaiseen sotaan. Viime vuosien aikana useat näistä ääri-islamilaisista ryhmittymistä ovatkin huomattavasti heikentyneet. Malesia on yksi alueen kehittynemmistä maista ja sillä on tärkeä rooli Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestössä ASEANissa. Hallituksen tavoitteena on nostaa Malesia länsimaisten teollisuusvaltioiden tasolle vuoteen 2020 mennessä, ja sen nykyisen kehityksen valossa tämä tavoite saattaa olla hyvinkin realistinen.
Inhimillisen kehityksen indeksi
62 av 188
Talous ja kaupankäynti
Malesian talous perustuu voimakkaasti vientiin ja suurin osa maassa tuotetuista tuotteista viedään ulkomaille. Maa vie suuria määriä kumia, raakaöljyä, puutavaraa ja kasvisöljyjä. Malesian suotuisa lainsäädäntö ja avoimet markkinat vetävät ulkomaisia investointeja puoleensa, ja niiden määrä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 1963 itsenäistymisen jälkeen maan teollisuus on kasvanut nopeasti ja 1980-luvulla sen kasvu oli kahdeksan prosentin luokkaa. Vuonna 1997 Aasiaan iskenyt talouskriisi vaikeutti Malesian taloutta huomattavasti, mutta Valuuttarahaston avun turvin talous saatiin nopeasti jaloilleen ja nykyisin Malesia onkin yksi alueen vauraimmista maista. Malesian markkinatalouden kehittyneisyydestä huolimatta valtio omistaa lukuisia eri alojen yrityksiä. Hallituspuolue UMNO:lla onkin läheiset siteet elinkeinoelämään. 1970-luvulla maassa tehtiin uudistuksia, joiden tarkoituksena oli vähentää kiinalaisten ja muihin vähemmistöihin kuuluvien tavanomaista suurempaa osuutta liiketoiminnan harjoittajista, antamalla maan alkuperäiselle malaijiväestölle tiettyjä etuisuuksia koulutuksen ja julkisen hallinnon saralla. Vaikka on nykyään aivan toisenlainen, malaijiväestöä suosivat määräykset ovat kuitenkin yhä voimassa. Kiinalaiset ja muut vähemmistöt ovat joutuneet työelämässä voimakkaan syrjinnän kohteeksi.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Malesia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
32 776 195
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,9
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
9
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
29 620
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
8,1
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,7
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,49
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
