Marokko
Marokon kuningaskunta on Pohjois-Afrikan Maghreb-maiksi kutsutuista läntisin. Sillä on strateginen sijainti sekä Välimeren että Atlantin valtameren rantavaltiona, ja se säilyikin vuosisatoja itsenäisenä ja kehitti rikkaan kulttuurin arabien, berbereiden, eurooppalaisten ja afrikkalaisten vaikutteiden sekoituksesta.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Rabat
-
Etniset ryhmät
- arabi-berberit 99,1 %, muut 0,7 %, juutalaiset 0,2 %
-
Kieli
- arabia (virallinen kieli), berberimurteet, ranska usein liike-elämässä ja hallinnossa
-
Uskonto
- islam 98,7 %; kristityt 1,1 %, juutalaisuus 0,2 %
-
BKT per asukas
- 8 144 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Marokko on Afrikan ainoa maa, joka sijaitsee sekä Välimeren että Tyynenmeren rannikolla. Sen pohjoispuolella on tärkeä Gibraltarin salmi, joka yhdistää kaksi merta toisiinsa ja erottaa maan Espanjasta. Marokko on hyvin vuoristoinen, ja sen suuri pinta-ala käsittää vuorijonoja Atlas- ja Rif-vuoristoista. Suurin osa väestöstä asuu vuorten pohjoispuolella, sillä maan etelä- ja kaakkoisosat kuuluvat Saharan autiomaahan eivätkä ole tuottavaa aluetta. Marokon sisällä on neljä Espanjalle kuuluvaa enklaavia eli erillisaluetta, jotka sijaitsevat pohjoisessa. Etelässä sijaitsee kiistelty Länsi-Saharan alue, entinen Espanjan siirtomaa, jonka Marokko liitti itseensä. Maan pääkaupunki on pohjoisessa sijaitseva Rabat, mutta suurin kaupunkikeskus on pääsatamakaupunki Casablanca.
Marokon ympäristöongelmat liittyvät liikalaiduntamisen ja -viljelyn aiheuttamaan aavikoitumiseen. Joillain alueilla eroosio on vähentänyt viljelymaiden tuottavuutta jo 50 %:lla. Tämän lisäksi osa maan niukoista vesivarannoista on saastunut eroosion, jätteiden ja viemäröinnin puutteiden vuoksi.
Historia
Strategisen sijaintinsa vuoksi Marokko on ollut haluttu alue kautta historian. Foinikialaiset, roomalaiset, visigootit, vandaalit ja Bysantin kreikkalaiset ovat hallinneet aluetta, kunnes arabit miehittivät sen 600-luvulla jaa. ja toivat kulttuurinsa ja islaminuskon Marokkoon. Portugali onnistui saamaan havittelemansa ylivallan Tyynenmeren rannikkoalueilla 1400-luvulla, ja vasta 1830-luvulla Ranska osoitti kiinnostusta aluetta kohtaan ja kasvatti paikallista vaikutustaan. Marokko todettiin ranskalaisen vaikutuspiirin alaiseksi ja se liitettiin Ranskan ja Espanjan muodostamaan yhteishallintoon. Vuonna 1912 maasta tuli Ranskan protektoraatti.
Kansallismieliset liikkeet, pääosassa Istiqlal-puolue, muodostuivat Ranskan vallan aikana ja alkoivat kampanjoida itsenäisyyden puolesta toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1953 Ranska karkotti arvostetun sulttaanin Mohammed V:nja korvasi hänet epäsuositulla Mohammed Ben Arafalla. Tämä lisäsi ranskalaisen hallinnon vastustusta ja pakotti Ranskan antamaan Mohammed V:lle luvan palata maahan vuonna 1955, ja vuotta myöhemmin Marokko itsenäistyi. Useat espanjalaisalueet liitettiin tuoreeseen valtioon, kuten myös kansainväliseksi alueeksi julistettu Tangierin kaupunki.
Ekologinen jalanjälki
1,0
Yhteiskunta ja politiikka
Marokko on jaettu 16 hallintoalueeseen, joita johtaa kuninkaan nimittämät kuvernöörit. Monarkilla on paljon valtaa parlamentin ja oikeuslaitoksen kustannuksella. Parlamentti on vuodesta 1996 ollut kaksikamarinen, jossa alahuoneen parlamentaarikot valitaan suorilla vaaleilla ja ylemmän kamarin parlamentaarikot erilaisten alueellisten ja paikallisten toimikuntien kautta. Parlamentin valtaoikeuksia on lisätty vuoden 1992 ja 1996 perustuslakiuudistuksissa. Kuningas Mohammed VI on valtakautensa alusta alkaen peräänkuuluttanut työllisyystilanteen, talouden ja infrastruktuurin parantamista. Hallitus onkin pannut alulle hankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää koulutusta, asumista, liikenne- ja vesiverkostoa sekä investoida kasvavaan turismiin.
Marokon ulkosuhteita varjostaa kiista sen eteläpuolella sijaitsevasta Länsi-Saharan alueesta. Kansallismielinen liike Polisario julisti alueen itsenäiseksi Algerian avustuksella, mikä on kiristänyt Marokon suhteita naapurimaahan Algeriaan, vaikka täydet diplomaattisuhteet ovatkin säilyneet rikkoutumattomina. Länsi-Sahara on kansainvälisesti itsenäiseksi tunnustettu, mutta sen aluevaatimus vaatii Marokon hyväksynnän, jota se ei ole saanut. Marokossa Länsi-Saharaa kutsutaan vain maan eteläiseksi maakunnaksi.
Inhimillisen kehityksen indeksi
120 av 188
Talous ja kaupankäynti
Marokon taloutta on viime vuosina luonnehdittu vakaaksi, matalan inflaation ja melko nopean kasvun taloudeksi. Viimeisimmät hallitukset ovat uudistaneet maata modernisoimalla rakenteita ja vapauttamalla kauppaa, minkä on tarkoitus luoda uusia työpaikkoja suureen työttömyysongelmaan: yleistyöttömyys on n. 10 % mutta kätkee sisäänsä kaupunkialueiden jopa 33 %:n nuorisotyöttömyyden. Vaikka Marokon talouskasvu on perinteisesti riippunut maatalouden vaatimasta sademäärästä, monipuolistuminen on tasapainottanut tilannetta viime vuosina. Yksityissektori on kasvanut, ja uudistamisohjelmat ovat poikineet lupaavia sijoituksia maahan. Yhteiskunnalliset uudistukset yhdessä hyvien sademäärien kanssa ovat kasvattaneet maataloutta jopa 20 % vuonna 2009, mutta suurin sektori ovat palvelualat, jotka tuottavat puolet bruttokansantuotteesta. Tärkeimpiä vientituotteita ovat vaatteet ja tekstiilit, elektroniikka, epäorgaaniset kemikaalit, mineraalit, lannoitteet, öljytuotteet, sitrushedelmät, kasvikset ja kala.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Marokko koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
37 344 787
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,3
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
19
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
8 144
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
2,0
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,9
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
8,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
7,38
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
