Montenegro
Vuoristoinen Montenegro on yksi Balkanin pienimmistä valtioista. Se itsenäistyi Serbiasta virallisesti vasta vuonna 2006, mutta maan historia juontaa vuosisatojen taakse. Muiden entisen Jugoslavian osien tavoin montenegrolaiset edustavat montaa eri kieltä ja uskontoa. Montenegro säästyi Jugoslavian sodassa suurimmilta vahingoilta, joten sen turismiin ja teollisuuteen nojaava talous on elpynyt vikkelästi.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Podgorica
-
Etniset ryhmät
- Montenegrolaisia 45%, serbejä 29%, bosniakkeja 9%, albaaneja 5%, muita 12% (2011)
-
Kieli
- Montenegro (virallinen), muita yleisesti puhuttuja kieliä mm. serbi, bosnia ja albania
-
Uskonto
- Ortodokseja 72%, muslimeita 19%, katolilaisia 3%, muita tai ei mitään 5%
-
Väkiluku
- 604 966 (2022)
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 13 810 km2
-
Valuutta
- Euro
-
BKT per asukas
- 26 984 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 13.7.
-
Muut maasivut
Maantiede
Montenegro eli paikallisella kielellä Crna Gora on pieni ja vuoristoinen valtio Balkanin niemimaalla Adrianmeren rannikolla. Montenegron rajanaapureita ovat Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Albania ja Kroatia. Pinta-alaltaan valtio on Inarin kuntaa pienempi, mutta asukkaita maassa on kuitenkin yli 600 000. Kolmannes montenegrolaisista asuu pääkaupunki Podgoricassa.
Adrianmeren rannikolla vallitsee Välimeren ilmasto kuumine kesineen ja sateisine talvineen. Pääkaupunki Podgorican keskilämpötila on heinäkuussa 27 °C ja tammikuussa 6 °C. Karstialueella on rannikkoa viileämpää ja kuivempaa, minkä takia alue soveltuu huonosti viljelyyn. Vuoristossa puolestaan sataa erittäin runsaasti, ja talvisin vuorenhuiput peittyvät paksun lumivaipan alle.
Pienestä koostaan huolimatta Montenegroon mahtuu monenlaisia maisemia: pohjoisessa korkeaa vuoristoa, pohjoisessa on korkeita vuorijonoja, keski- ja länsiosissa kuivaa ja mäkistä karstimaata ja Adrianmeren rannikolla kapea alankovyöhyke, jossa esiintyy toisinaan maanjäristyksiä. Toisin kuin naapurimaa Kroatiassa, Montenegron rannikolla ei ole suuria asuttuja saaria. Montenegro on nimensä mukaisesti vuoristomaa: sen keskikorkeus on 900 metriä, ja korkein vuori, Bobotov Kuk, yltää 2 523 metriin. Vuoristoa halkovat syvät jokilaaksot ja kanjonit. Myös järviä on paljon, ja Balkanin suurin järvi Skutari sijaitsee Montenegron ja Albanian rajalla.
Montenegron laajoja vuoristoalueita peittää lehtipuumetsä. Karstialueen tammi- ja sypressimetsät hakattiin asutuksen ja maatalouden tieltä jo vuosisatoja sitten. Montenegrossa on viisi luonnonsuojelualuetta, ja esimerkiksi Durmitorin kansallispuisto on UNESCO:n maailmanperintökohde. Montenegron luonto on hyvin monimuotoista, ja neliökilometriä kohden Montenegrossa on eniten eliölajeja koko Euroopassa.
Historia
Slaavilaiset kansat ovat asuttaneet nykyisen Montenegron aluetta jo 600-luvulla. Montenegro oli pitkään Serbian maakunta, mutta siitä tuli itsenäinen ensimmäistä kertaa Serbian hävittyä sodan osmaneille 1300-luvun lopulla. On epäselvää, oliko Montenegro virallisesti osmanien vallan alla: osmanien mielestä kyllä, kun taas montenegrolaisten mielestä ei. Muut Euroopan maat tunnustivat Montenegron itsenäisyyden vuonna 1878.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Montenegro liittyi kansanäänestyksen jälkeen osaksi uutta Jugoslaviaa. Itsenäisyyttä kannattaneet kapinoivat Jugoslaviaan liittymistä vastaan 1919–1924. Toisessa maailmansodassa Montenegro miehitettiin kahdesti: ensin maan valloitti Italia, sitten Saksa. Montenegrolaiset (kuten muutkin jugoslavialaiset) taistelivat miehitystä vastaan kommunistijohtaja Josip Titon luotsaamina. Sodan jälkeen Montenegrosta tuli jälleen osa Jugoslaviaa, josta tuli sosialistinen valtio. Jugoslavia alkoi rakoilla 1980-luvulla, ja se hajosi raakojen sotien myötä erillisiksi valtioiksi.
Montenegro liittyi kiistanalaisella kansaäänestyksellä uuteen Jugoslavian liittotasavaltaan yhdessä Serbian kanssa. Montenegrolaiset alkoivat ottaa poliittisesti ja taloudellisesti etäisyyttä Serbiasta jo muutaman vuoden kuluttua esimerkiksi ottamalla käyttöön valuutaksi Saksan markan. Valtion nimi vaihtui Serbian ja Montenegron valtioliitoksi vuonna 2003, ja Montenegro järjesti jälleen kansanäänestyksen itsenäisyydestä vuonna 2006. Itsenäisyyden kannattajat voittivat äänestyksen, ja pian lähes kaikki maailman valtiot, mukaanlukien Serbia, olivat tunnustaneet itsenäisen Montenegron. Montenegron oma perustuslaki astui voimaan vuonna 2007, ja Montenegro on ollut puolustusliitto Naton jäsen vuodesta 2017. Montenegro on käynyt EU:n kanssa jäsenyysneuvotteluja vuodesta 2012.
Ekologinen jalanjälki
2,5
Yhteiskunta ja politiikka
Montenegro ei ole etnisesti yhtenäinen kansa. Suurimmat väestöryhmät ovat montenegrolaiset ja serbit, jotka puhuvat samaa kieltä, mutta eivät koe edustavansa samaa kansaa. Lisäksi maassa asuu bosniakkeja ja albaaneja, joista suurin osa on muslimeita. Väestöryhmät ovat usein eri mieltä keskenään tärkeistä poliittisista kysymyksistä, kuten siitä, tulisiko Montenegron tehdä enemmän yhteistyötä Serbian vai EU:n kanssa. Väestöä jakavat myös suuret tulo- ja työllisyyserot vauraan rannikkoalueen ja vähävaraisemman pohjoisosan välillä.
Tasavalloille tyypilliseen tapaan Montenegroa johtaa nimellisesti presidentti, mutta todellista valtaa pitää pääministerin johtama hallitus. Maan yksikamarisessa parlamentissa on 81 kansanedustajaa, jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Montenegro on jaettu 23 kuntaan.
Milo Djukanovicin johtama sosialistipuolue oli Montenegron vallankahvassa 30 vuoden ajan. Yhdysvaltalainen demokratiatutkimuslaitos Freedom House ei pitänyt Djukanovicin loppuaikojen Montenegroa enää demokratiana vallan keskityttyä muutamiin käsiin. Vuoden 2020 parlamenttivaaleissa serbienemmistöinen oppositiopuolueiden ryhmä voitti, ja sosialistipuolueen kymmenien vuosien valtakausi päättyi. Serbipuolueiden koalitio kaatui hävittyään äänestyksen parlamentin luottamuksesta vain reilua vuotta myöhemmin. Uuden hallituksen muodostivat maltilliset Serbia- ja Eurooppa-mieliset puolueet.
Inhimillisen kehityksen indeksi
47 / 188
Talous ja kaupankäynti
Montenegron talous nojaa kahden pilarin varaan: turismin ja metalliteollisuuden. Maassa louhitaan bauksiittia, joka on alumiinin raaka-aine. Montenegro on ollut suosittu matkakohde jo 60-luvulla, mutta turismi tyssäsi Jugoslavian sotaan ja alkoi elpyä vasta 2000-luvulla. Koronavuosia lukuunottamatta Montenegrossa vierailee vuosittain jopa 2–3 miljoonaa matkailijaa, ja turismin osuus kansantuotteesta on yli 20%.
Vaikka Montenegro ei ole EU:n jäsen, se käyttää valuuttana euroa. Montenegro on panostanut itsenäistymisestään asti voimakkaasti kansainvälisten sijoittajien houkuttelemiseen, ja yritykset esimerkiksi Norjasta, Venäjältä ja Italiasta ovat investoineet paljon Montenegron talouteen. Turismin lisäksi Montenegrolla on myös muita lupaavia tulevaisuuden resursseja: maahan on rakenteilla vesivoimaa, jonka sähköntuotanto ylittää sen oman kysynnän. Sähköä viedään Italiaan merenalaisella kaapelilla.
Montenegron talous ei ole pelkästään menestystarina: maalla on paljon julkista velkaa erityisesti Kiinalle infrastruktuurihankkeiden takia. Jopa 20% montenegrolaisista on työttömiä, ja varallisuus on jakautunut epätasaisesti vauraan rannikon ja köyhän pohjoisen välillä. Montenegron talous on pitkälti ulkomaisten sijoittajien armoilla, ja talouskriisi muualla maailmassa heijastuisi nopeasti ja rajusti montenegrolaisiin yrityksiin ja valtiontalouteen.
Kartat
Tilastot
Maan Montenegro tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
626 485
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,7
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
2
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
26 984
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
4,1
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
1,8
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
8,5
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,90
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
