[[suggestion]]
Montenegro
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Podgorica

Etniset ryhmät

montenegrolaiset 43 %, serbit 32 %, bosniakit 8 %, albaanit 5 %, muut (muslimit, kroaatit, romanit) 12 %

Kieli

serbia 63,6%, montenegro (virallinen kieli) 22 %, bosnia 5,5 %, albania 5,3 %, määrittelemätön 3,7 %

Uskonto

ortodoksit 74,2 %, muslimit 17,7 %, katolilaiset 3,5 %, muut 0,6 %, määrittelemättömät 3 %, ateistit 1 %

Väkiluku

650 000

BKT per asukas

17 633 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Montenegro on pieni ja vuoristoinen valtio Balkanin niemimaan länsirannikolla. Sen pinnanmuodot ovat moninaiset: pohjoisessa on korkeita vuorijonoja, keski- ja länsiosissa karstimaata ja Adrianmeren rannikolla kapea alankovyöhyke, joka tunnetaan seismisesti aktiivisena alueena. Rannikkoalueella ei ole suuria asuttuja saaria, kuten naapurimaa Kroatiassa. Maan keskikorkeus on 900 metrissä, mutta jotkut alueet kohoavat 1800 metriin, ja Montenegron vuoristot ovatkin Euroopan jyrkimpiä. Järviä on myös paljon. Montenegrossa sijaitsee Balkanin suurin järvi Skutari.

Montenegrossa on viisi luonnonsuojelualuetta, joista pohjoinen Durmitor on UNESCO:n maailmanperintölistalla, kuten myös vajonnut jokilaakso Kotorinlahti keskiaikaisine kaupunkeineen. Maassa on myös ympäristöongelmia muun muassa jätevedenpuhdistuksen puutteiden takia.

Historia

Balkanin aluetta asutti jo 600-luvulla slaavilainen kansa serbit. Montenegro oli pitkään Serbian maakunta ja vastusti myöhempää turkkilaisten ottomaanien valtaa voimakkaalla itsehallinnolla. Länsi-Euroopan maat tunnustivat Montenegron itsenäisyyden Berliinin kongressissa 1878. Ensimmäisessä maailmansodassa montenegrolaiset taistelivat liittoutuneiden riveissä, kunnes ensin Itävalta, sitten Serbia miehitti maan. Vuonna 1918 maa liittyi kansanäänestyksen jälkeen osaksi. Jugoslavian kuningaskuntaa. Itsenäisyyden kannattajat pakenivat vuorille ja taistelivat itsenäisyyden puolesta vuoteen 1924. Toisessa maailmansodassa ensin Italia miehitti Montenegron vuonna 1941 ja siitä tehtiin Italian alainen vasallivaltio. Myöhemmin Saksa puolestaan miehitti alueen. Montenegrolaiset taistelivat jugoslavialaisen kommunistijohtajan Josip Broz Titon rinnalla miehittäjiä vastaan. Sodan jälkeen Montenegrosta tuli osa Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa. Sen hajottua vuonna 1992 Montenegro liittyi kiistanalaisella kansaäänestyksellä uuteen Jugoslavian liittotasavaltaan yhdessä Serbian kanssa. Vuonna 2003 Jugoslavia-nimitys muutettiin Serbian ja Montenegron valtioliitoksi. Montenegro piti kansanäänestyksen itsenäisyydestä vuonna 2006 ja irtaantui Serbiasta itsenäiseksi valtioksi. Äänestys oli varsin täpärä, sillä itsenäisyyttä kannatti 55,4 prosenttia, kun tarvittava määrä oli 55. Itsenäistymisen jälkeen Montenegrossa pidettiin ensimmäiset parlamenttivaalit, jotka kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan sujuivat liki ongelmitta. Uusi parlamentti kehitti itsenäisen valtion ensimmäisen perustuslain, joka astui voimaan vuonna 2007.

Ekologinen jalanjälki

1 2 0

2,0

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Montenegro ville vi trenge 2,0 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka


Montenegron presidentti on maan päämies, ja hänet valitaan viisivuotiselle kaudelle yleisvaaleilla. Pääministeri on hallituksen johtaja. Presidentti tekee ehdotuksen pääministeristä parlamentille, jonka hyväksyntää nimitys vaatii. Yksikamarisen parlamentin vaalikausi on neljä vuotta, ja edustajia on 81. Vuoden 2012 parlamenttivaaleissa EU-myönteinen puolueliittouma sai 45,4 % äänistä ja sai siten hallitusvastuun. Oppositio koostuu porvarillisista, kansallismielisistä, albaani- ja pro-Serbia -puolueista.
Tärkeimpiä politiikka ja väestöä jakavia kysymyksiä on pitkään ollut se, suuntautuuko maa Serbiaan vai Euroopan unioniin ja Natoon. Montenegro aloitti viralliset neuvottelut EU-jäsenyydestä vuonna 2012 ja maa odottaa myös kutsua Naton jäseneksi. Vapaan liikkuvuuden takaavaan Schengen-alueeseen se liittyi vuonna 2009. Jännitteitä eri kansanryhmien välillä on yhä, ja niitä aiheuttavat myös pohjoisen ja vauraan rannikkoalueen asukkaiden suuret tulo- ja työllisyyserot.

Inhimillisen kehityksen indeksi

52 av 186

Montenegro er nummer 52 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti


Toisen maailmansodan jälkeen Montenegron bauksiittiesiintymien ympärille kehittynyt alumiiniteollisuus loi pohjan maan perustuotannolle. Maan turismi alkoi kasvaa jo 60-luvulla, mutta kaikki talouskasvu pysähtyi vuonna 1990 alkaneeseen sotaan. Montenegron talous lähti elpymään vasta Kosovon kriisin lopulla 1999, saksalaisen markan käyttöönoton auttamana. Näin maa eriytyi Serbian taloudesta ja sen valuutasta dinaarista.
Viime vuosina Montenegro on pyrkinyt luomaan vahvan, investoinneille suotuisan talousympäristön. Euro korvasi Saksan markan valuuttana vuonna 2002, ja yli 90 % maan yritysten pääomasta oli yksityistetty kesään 2010 mennessä. Yksi suurimmista muutoksista on uudenlainen arvonlisävero, joka on alhaisempi matkailualoilla ja tukee siten maan kehittyvää turismia. Matkailu erityisesti Adrianmeren rannikolla on kasvanut itsenäisyyden aikana huimasti, ja maailman Matkailu- ja turismineuvosto WTTC on toistuvasti sijoittanut Montenegron nopeimmin kasvavaksi matkailumaaksi arvioidulla 10 % vuosittaisella kasvulla vuoteen 2016 mennessä. Palveluala onkin maan suurin työllistäjä, yli 70 % työvoimasta. Teollisuus työllistää n. 20 %. Teollisuuden aloista tärkeimmät ovat metalli- ja alumiiniteollisuus. Työttömyys on suurta, lähes 20 % työvoimasta on työttömiä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Montenegro koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

628 066

Ihmistä maassa Montenegro

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 6

1,7

lasta per nainen maassa Montenegro

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3

3

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Montenegro

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

17 633

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Montenegro

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Montenegro

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 5

3,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Montenegro

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Montenegro

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,88

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Montenegro

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Montenegro

Likestilling

Arbeid