[[suggestion]]
Montenegro
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Podgorica

Etniset ryhmät

Montenegrolaisia 45%, serbejä 29%, bosniakkeja 9%, albaaneja 5%, muita 12% (2011)

Kieli

Montenegro (virallinen), muita yleisesti puhuttuja kieliä mm. serbi, bosnia ja albania

Uskonto

Ortodokseja 72%, muslimeita 19%, katolilaisia 3%, muita tai ei mitään 5%

Väkiluku

604 966 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

13 810 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

22 795 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

13.7.

Muut maasivut

Maantiede

Montenegro eli paikallisella kielellä Crna Gora on pieni ja vuoristoinen valtio Balkanin niemimaalla Adrianmeren rannikolla. Montenegron rajanaapureita ovat Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Albania ja Kroatia. Pinta-alaltaan valtio on Inarin kuntaa pienempi, mutta asukkaita maassa on kuitenkin yli 600 000. Kolmannes montenegrolaisista asuu pääkaupunki Podgoricassa.

Adrianmeren rannikolla vallitsee Välimeren ilmasto kuumine kesineen ja sateisine talvineen. Pääkaupunki Podgorican keskilämpötila on heinäkuussa 27 °C ja tammikuussa 6 °C. Karstialueella on rannikkoa viileämpää ja kuivempaa, minkä takia alue soveltuu huonosti viljelyyn. Vuoristossa puolestaan sataa erittäin runsaasti, ja talvisin vuorenhuiput peittyvät paksun lumivaipan alle.

Pienestä koostaan huolimatta Montenegroon mahtuu monenlaisia maisemia: pohjoisessa korkeaa vuoristoa, pohjoisessa on korkeita vuorijonoja, keski- ja länsiosissa kuivaa ja mäkistä karstimaata ja Adrianmeren rannikolla kapea alankovyöhyke, jossa esiintyy toisinaan maanjäristyksiä.  Toisin kuin naapurimaa Kroatiassa, Montenegron rannikolla ei ole suuria asuttuja saaria. Montenegro on nimensä mukaisesti vuoristomaa: sen keskikorkeus on 900 metriä, ja korkein vuori, Bobotov Kuk, yltää 2 523 metriin. Vuoristoa halkovat syvät jokilaaksot ja kanjonit. Myös järviä on paljon, ja Balkanin suurin järvi Skutari sijaitsee Montenegron ja Albanian rajalla.

Montenegron laajoja vuoristoalueita peittää lehtipuumetsä. Karstialueen tammi- ja sypressimetsät hakattiin asutuksen ja maatalouden tieltä jo vuosisatoja sitten. Montenegrossa on viisi luonnonsuojelualuetta, ja esimerkiksi Durmitorin kansallispuisto on UNESCO:n maailmanperintökohde. Montenegron luonto on hyvin monimuotoista, ja neliökilometriä kohden Montenegrossa on eniten eliölajeja koko Euroopassa.

Historia

Slaavilaiset kansat ovat asuttaneet nykyisen Montenegron aluetta jo 600-luvulla. Montenegro oli pitkään Serbian maakunta, mutta siitä tuli itsenäinen ensimmäistä kertaa Serbian hävittyä sodan osmaneille 1300-luvun lopulla. On epäselvää, oliko Montenegro virallisesti osmanien vallan alla: osmanien mielestä kyllä, kun taas montenegrolaisten mielestä ei. Muut Euroopan maat tunnustivat Montenegron itsenäisyyden vuonna 1878.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Montenegro liittyi kansanäänestyksen jälkeen osaksi uutta Jugoslaviaa. Itsenäisyyttä kannattaneet kapinoivat Jugoslaviaan liittymistä vastaan 1919–1924. Toisessa maailmansodassa Montenegro miehitettiin kahdesti: ensin maan valloitti Italia, sitten Saksa. Montenegrolaiset (kuten muutkin jugoslavialaiset) taistelivat miehitystä vastaan kommunistijohtaja Josip Titon luotsaamina. Sodan jälkeen Montenegrosta tuli jälleen osa Jugoslaviaa, josta tuli sosialistinen valtio. Jugoslavia alkoi rakoilla 1980-luvulla, ja se hajosi raakojen sotien myötä erillisiksi valtioiksi.

Montenegro liittyi kiistanalaisella kansaäänestyksellä uuteen Jugoslavian liittotasavaltaan yhdessä Serbian kanssa. Montenegrolaiset alkoivat ottaa poliittisesti ja taloudellisesti etäisyyttä Serbiasta jo muutaman vuoden kuluttua esimerkiksi ottamalla käyttöön valuutaksi Saksan markan. Valtion nimi vaihtui Serbian ja Montenegron valtioliitoksi vuonna 2003, ja Montenegro järjesti jälleen kansanäänestyksen itsenäisyydestä vuonna 2006. Itsenäisyyden kannattajat voittivat äänestyksen, ja pian lähes kaikki maailman valtiot, mukaanlukien Serbia, olivat tunnustaneet itsenäisen Montenegron. Montenegron oma perustuslaki astui voimaan vuonna 2007, ja Montenegro on ollut puolustusliitto Naton jäsen vuodesta 2017. Montenegro on käynyt EU:n kanssa jäsenyysneuvotteluja vuodesta 2012.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3

2,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Montenegro asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Montenegro ei ole etnisesti yhtenäinen kansa. Suurimmat väestöryhmät ovat montenegrolaiset ja serbit, jotka puhuvat samaa kieltä, mutta eivät koe edustavansa samaa kansaa. Lisäksi maassa asuu bosniakkeja ja albaaneja, joista suurin osa on muslimeita. Väestöryhmät ovat usein eri mieltä keskenään tärkeistä poliittisista kysymyksistä, kuten siitä, tulisiko Montenegron tehdä enemmän yhteistyötä Serbian vai EU:n kanssa. Väestöä jakavat myös suuret tulo- ja työllisyyserot vauraan rannikkoalueen ja vähävaraisemman pohjoisosan välillä.

Tasavalloille tyypilliseen tapaan Montenegroa johtaa nimellisesti presidentti, mutta todellista valtaa pitää pääministerin johtama hallitus. Maan yksikamarisessa parlamentissa on 81 kansanedustajaa, jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Montenegro on jaettu 23 kuntaan.

Milo Djukanovicin johtama sosialistipuolue oli Montenegron vallankahvassa 30 vuoden ajan. Yhdysvaltalainen demokratiatutkimuslaitos Freedom House ei pitänyt Djukanovicin loppuaikojen Montenegroa enää demokratiana vallan keskityttyä muutamiin käsiin. Vuoden 2020 parlamenttivaaleissa serbienemmistöinen oppositiopuolueiden ryhmä voitti, ja sosialistipuolueen kymmenien vuosien valtakausi päättyi. Serbipuolueiden koalitio kaatui hävittyään äänestyksen parlamentin luottamuksesta vain reilua vuotta myöhemmin. Uuden hallituksen muodostivat maltilliset Serbia- ja Eurooppa-mieliset puolueet.

Inhimillisen kehityksen indeksi

16

47 av 188

Montenegro sijoittuu sijalle 47 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Montenegron talous nojaa kahden pilarin varaan: turismin ja metalliteollisuuden. Maassa louhitaan bauksiittia, joka on alumiinin raaka-aine. Montenegro on ollut suosittu matkakohde jo 60-luvulla, mutta turismi tyssäsi Jugoslavian sotaan ja alkoi elpyä vasta 2000-luvulla. Koronavuosia lukuunottamatta Montenegrossa vierailee vuosittain jopa 2–3 miljoonaa matkailijaa, ja turismin osuus kansantuotteesta on yli 20%.

Vaikka Montenegro ei ole EU:n jäsen, se käyttää valuuttana euroa. Montenegro on panostanut itsenäistymisestään asti voimakkaasti kansainvälisten sijoittajien houkuttelemiseen, ja yritykset esimerkiksi Norjasta, Venäjältä ja Italiasta ovat investoineet paljon Montenegron talouteen. Turismin lisäksi Montenegrolla on myös muita lupaavia tulevaisuuden resursseja: maahan on rakenteilla vesivoimaa, jonka sähköntuotanto ylittää sen oman kysynnän. Sähköä viedään Italiaan merenalaisella kaapelilla.

Montenegron talous ei ole pelkästään menestystarina: maalla on paljon julkista velkaa erityisesti Kiinalle infrastruktuurihankkeiden takia. Jopa 20% montenegrolaisista on työttömiä, ja varallisuus on jakautunut epätasaisesti vauraan rannikon ja köyhän pohjoisen välillä. Montenegron talous on pitkälti ulkomaisten sijoittajien armoilla, ja talouskriisi muualla maailmassa heijastuisi nopeasti ja rajusti montenegrolaisiin yrityksiin ja valtiontalouteen.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Montenegro koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

627 951

Ihmistä maassa Montenegro

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 6

1,7

lasta per nainen maassa Montenegro

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2

2

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Montenegro

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

6

22 795

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Montenegro

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Montenegro

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 1

4,2

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Montenegro

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 8 3 4 5
6 7 8 9 10

1,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Montenegro

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 5 10

8,5

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Montenegro

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,88

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Montenegro

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Montenegro

Tasa-arvo

Työ