Mosambik
Mosambikin sisällissota surmasi miljoona ihmistä kolmekymmentä vuotta sitten. Sota jätti jälkeensä kaksi miljoonaa miinaa. Valtavat hiili- ja kaasuvarat tuottavat hyvinvointia harvoille. Vanhanaikainen maanviljely ei riitä talouskasvun vetäjäksi. Islamistinen äärijärjestö lietsoo uutta sotaa Pohjois-Mosambikissa.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Maputo
-
Etniset ryhmät
- Afrikkalaisväestö 99% (makua, sena, shona, tsonga, shangaan, makonde, yao, tonga, chopi, nguni), muut 1% (2017)
-
Kieli
- Portugali (virallinen kieli), makua, tsonga, nyanja, sena, lomwe, chuwabo, ndau, tswa, swahili
-
Uskonto
- Katolilaiset 27%, muut kristityt 33%, muslimit 19%, muut ja uskonnottomat 21% (2017)
-
Väkiluku
- 32 163 045 (2022)
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 799 380 km2
-
Valuutta
- Mosambikin metical
-
BKT per asukas
- 1 348 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 25. kesäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Mosambik sijaitsee eteläisen Afrikan itärannikolla Intian valtameren rannalla. Naapurimaita ovat pohjoisessa Sambia, Malawi ja Tansania, lännessä Zimbabwe, Etelä-Afrikka ja Eswatini. Mosambikin koko eteläosa on alavaa maata. Tasankovyö kapenee jatkuessaan rannikkoa ylös. Rannikolla on hienoja hiekkarantoja, polveilevia niemiä, suistoja, tulvatasankoja ja sisälahtia. Mereen laskee yli kolmekymmentä jokea. Sisämaahan mentäessä maasto kohoaa. Mosambikin länsi- ja luoteisosissa on ylänköjä. Korkein huippu Mount Namuli (2419 m) on pohjoisessa. Maan koillisnurkassa Malawin vastaisella rajalla on Njassajärvi, eteläisin Itä-Afrikan hautavajoaman suurista järvistä.
Keski- ja Pohjois-Mosambikissa on puu- ja ruohosavannia. Siellä kasvaa leimupuita ja mukusipuita. Ylänkömailla ja vuorten rinteillä on tiheitä monilajisia lehtimetsiä. Ilmasto on kohtalaisen lämmin ja kostea. Rannikolla esiintyy helteitä. Ylänköjen ilmasto on viileämpi. Sadekausi kestää lokakuusta maaliskuuhun. Rannikolla ja maan keskiosissa sataa enemmän kuin etelässä ja pohjoisessa. Intian valtamereltä tulee toisinaan rannikolle rajuja myrskyjä.
Mosambikin eteläosassa on Banhinen kansallispuisto. Siellä on savannia, kosteikkoja ja lampareita. Sotien riehuessa 1980- ja 90-luvuilla eläimistö väheni metsästyksestä. Puistossa on vielä leijonia, leopardeja, strutseja, antilooppeja, piikkisikoja ja helttakurkia. Suojelualueelle on asettunut maanviljelijöitä. Kun kuivuus vie sadon, ihmiset hankkivat ruokaa kalastamalla ja metsästämällä. Quirimbasin saaristo on pohjois-Mosambikissa Intian valtameren rannalla. Siihen kuuluu monta pientä saarta. Rannoilla on mangrovemetsiä. Riutoilla saarten liepeillä on tunnistettu 400 korallilajia. Korallien lomassa elää huulikaloja, meritähtiä, papukaijakaloja, simpukoita ja meriahvenia. Meressä ui valaita, delfiinejä, kilpikonnia ja haita.
Historia
Mosambikissa on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Ngaluen luolasta Njassajärven läheltä on löydetty lähes 100 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Työkaluissa on tärkkelysjäänteitä durrasta, helotähdestä ja etiopianbanaaneista. Ne ovat olleet kivikauden ruokakasveja. Sankansoihin kuuluvat metsästäjät ja keräilijät elivät alueella tuhansia vuosia sitten. Heidät syrjäyttivät bantukansat, joiden vaellus ulottui Mosambikiin 200-luvulla. Tulijat olivat karjankasvattajia ja maanviljelijöitä. He osasivat takoa rautaa. Mosambikin asukkaat kävivät kauppaa Zimbabwen kanssa. 900-luvulla Intian valtameren rannikolle syntyi vilkkaita kauppakaupunkeja, joiden kautta Afrikan kultaa, norsunluuta ja orjia myytiin Intiaan ja Arabiaan.
Portugalin laivat purjehtivat Mosambikin rannikolle 1400-luvun lopussa. Portugalilaiset perustivat linnakkeita ja varuskuntia. He alkoivat hallita kultakauppaa. Vähitellen Portugali laajensi valtaansa. 1900-luvulla koko Mosambik oli jo Portugalin siirtomaa. Mosambik tuotti puuvillaa, teetä, cashewpähkinöitä, sokeriruokoa, riisiä, sisalia ja kopraa. Sisal on agaavekasvin kuitu, jota käytetään köysien ja narun raaka-aineena. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä valmistetaan kookosöljyä. 1940-luvulla Mosambikissa louhittiin hiiltä. 1970-luvulla portugalilaiset rakensivat suuria patoja sähköntuotantoa varten.
1960-luvulla sosialistinen vapautusliike Frelimo alkoi taistella siirtomaavaltaa vastaan. Vuonna 1974 vasemmistolaiset sotilaat kaappasivat vallan Portugalissa ja syrjäyttivät siihen asti hallinneen vanhoillisen diktatuurin. Tämä johti Portugalin siirtomaavallan päättymiseen. Mosambik itsenäistyi vuonna 1975. Presidentiksi tuli Frelimon johtaja Samora Machel. Vuoteen 1990 asti Mosambik oli Frelimon johtama yksipuoluemaa. Mosambik tuki Etelä-Afrikan ja Rhodesian rotusorron vastustajia. Etelä-Afrikka ja Rhodesia puolestaan rahoittivat Frelimon hallintoa vastustavaa Renamo-liikettä. Frelimon ja Renamon välinen raaka sisällissota kesti vuodesta 1977 vuoteen 1992 saakka. Sekä Frelimo että Renamo syyllistyivät julmuuksiin. Armeijoihin värvättiin lapsisotilaita. Maastoon jäi sodan jäljiltä kaksi miljoonaa miinaa. Sisällissodassa kuoli yli miljoona ihmistä. Lähes 6 miljoonaa ihmistä jätti kotiseutunsa. Sodan päätyttyä Mosambikiin tuli YK:n rauhanturvajoukkoja tukemaan siirtymistä rauhantilaan ja monipuoluedemokratiaan.
Ekologinen jalanjälki
0,5
Yhteiskunta ja politiikka
Mosambikin ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1994. YK:n lähettämät poliisit valvoivat rauhaa. Euroopan Unioni rahoitti vaalien järjestelyjä. Vaaleihin osallistui toistakymmentä puoluetta, suurimpina entiset aseelliset liikkeet Frelimo ja Renamo. Frelimo voitti vaalit. Renamosta tuli toiseksi suurin puolue. Mosambikin talouskasvua jarruttivat kuivuudet ja tulvat. Vuonna 2006 maanjäristys ravisteli maata. 2010-luvulla Mosambikin aluevesiltä löydettiin suuria kaasuvarantoja. Maahan perustettiin valtavia hiilikaivoksia. Kansantalous kasvoi, mutta köyhyys on säilynyt sitkeästi. Heikkotuottoinen maatalous ei toimi kasvun veturina. Kaivosteollisuus ja runsaat hiili- ja kaasuvarat eivät ole antaneet hyvinvointia mosambikilaisten enemmistölle.
Mosambikin valtionhallinnossa on esiintynyt väärinkäytöksiä. Entistä valtionvarainministeriä sekä eräitä muita korkeita virkamiehiä vastaan on nostettu syytteitä lahjuksista ja valtion rahan antamisesta yksityisille yrityksille. Frelimo on silti säilyttänyt asemansa hallitsevana puolueena. Vuonna 2014 presidentiksi valittiin Frelimon johtaja Filipe Nuysi. Vuonna 2019 hänet valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Mosambikin osittain vapaaksi maaksi.
Mosambikin pohjois- ja keskiosissa aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet. Vuodesta 2013 alkaen Renamo on syyttänyt Frelimoa vaalivilpeistä. Renamo on katsonut voittaneensa vaalit Nampulan, Niassan, Teten, Sambesin, Sofalan ja Manican lääneissä. Hallituksen joukot ovat polttaneet kyliä ja teloittaneet ihmisiä. Tuhansia mosambikilaisia on paennut Malawiin. Vuodesta 2017 lähtien Pohjois-Mosambikin Cabo Delgadon läänissä on toiminut ääri-islamistinen Ansar al-Sunna terroristiryhmä, joka on hyökännyt sekä paikallisväestöä että hallituksen joukkoja vastaan. Vuosina 2020 ja 2021 terroristit valtasivat tilapäisesti Mocimboa da Praian ja Palman kaupungit. Cabo Delgadon taisteluissa ja Ansar al-Sunnan terroristien surmatöissä on kuollut 3000 ihmistä. 800 000 ihmistä on paennut väkivaltaa muuttamalla pois kotiseudultaan. Terroristien iskut ovat jatkuneet vuonna 2022 ja tämän vuoden aikana niissä on tapettu lähes sata ihmistä.
Kuvataiteilija Goncalo Mabunda tekee rautaromusta outoja luomuksia: piikikkäitä tuoleja, naamioita. Mabunda käyttää taiteen raaka-aineena ammuksia ja hylsyjä. Sota on lähimuistissa. Kuvahakuvihje: Goncalo Mabunda art.
Inhimillisen kehityksen indeksi
182 / 188
Talous ja kaupankäynti
Mosambik on matalan tulotason maa. Mosambikilla on paljon luonnonvaroja: hedelmällistä maata, vettä, mineraaleja, hiiltä ja maakaasua. Rannikolla on kolme syväsatamaa. Mosambik on tärkeä kuljetusreitti sisämaan naapurimaille, joilla ei ole omia satamia. Maan talouskehitystä ovat haitanneet myrskytuhot, kuivuudet, levottomuudet ja koronalama. Vuonna 2021 yli 60% mosambikilaisista eli syvässä köyhyydessä, alle 1,90 dollarilla päivässä. Maailmanpankki arvioi, että Mosambikin talous supistui 1,2% vuonna 2020. Vuonna 2019 70% mosambikilaisista sai toimeentulonsa maataloudesta, 9% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 21% palvelualoilla. Vuonna 2019 matkailutulot olivat 324 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 pandemia vähensi matkailua ja turismin tuottamat tulot jäivät 113 miljoonaan dollariin.
Mosambikin maatalous tuottaa maissia, papuja, sokeriruokoa, maniokkia, riisiä, durraa, maitoa, maapähkinöitä, banaaneja, bataatteja sekä vihanneksia. Useimmat maatilat ovat pieniä. Viljelytavat ovat vanhakantaisia ja huonotuottoisia. Valtaosa pientilojen tuotteista käytetään viljelijäperheiden omiin tarpeisiin ja ylijäämä myydään lähimarkkinoille. Naisilla on tärkeä osa ruoan tuottamisessa, mutta heitä syrjitään maanomistuksessa ja tuotantoluottojen saannissa. Intian valtamereen laskevien isojen jokien suuvesillä on runsas kalakanta. Kalastus työllistää 65 000 ihmistä. Pyyntiä harjoitetaan perinteisin menetelmin ja suurin osa saaliista myydään paikallisille markkinoille.
Vuonna 2020 Mosambikin viennin arvo oli 5,4 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 11 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat alumiini 28% (alumiinimetalli ja -kaapeli), hiili 18%, sähkö 6%, tupakka 5%, nesteytetty maakaasu 5%, titaanimalmi 3%, pavut 3%, kulta 3%, öljykasvien siemenet 2% ja puutavara 2%. Suurimpia vientimaita olivat Etelä-Afrikka, Intia, Kiina, Iso-Britannia ja Italia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Etelä-Afrikka, Kiina, Intia, Kongon demokraattinen tasavalta ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät mosambikilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 348 miljoonaa dollaria.
Kartat
Tilastot
Maan Mosambik tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
33 089 463
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
4,5
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
71
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
1 348
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
3
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,2
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,4
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
6,34
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
