Mosambik
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Maputo
-
Etniset ryhmät
- afrikkalaiset 99,66 % (makuat, shangaanit, lomwet, senat ja muut), eurooppalaiset 0,06 %, euroafrikkalaiset 0,02 %, intialaiset 0,08 %
-
Kieli
- makua 26,1 %, Tsonga 11,3 %, portugali 8,8 % (virallinen, toisena kielenä 27 %:lla väestöstä), lomwe 7,6 %, sena 6,8 %, echuwabo 5,8 %, muut mosambikilaiset kielet 32 %, muut ulkopuoliset kielet 0,3 %, ei määritelty 1,3 %
-
Uskonto
- katolilaiset 23,8 %, muslimit 17,8 %, siionilaiskristityt 17,5 %, muut 17,8 %, ei uskontoa 23,1 %
-
Väkiluku
- 24 000 000
-
BKT per asukas
- 1 338 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Lähes puolet Mosambikista on rannikkoalankoa, joka kohti länttä kohoaa korkeammaksi tasangoksi. Korkeimmat vuoret ovat Namuli (2419 m) ja Binga (2436 m) Zimbambwen rajalla. Tärkeimmät joet ovat maan läpi Intian valtamereen laskeva Sambesi, Limpopo etelässä, Save sisämaassa ja Lugenda pohjoisessa. Maan suurin järvi on purjehduskelpoinen Njassajärvi länsirajalla. Lukuisten jokilaaksojen ja suistojen maaperä on hedelmällistä, maanviljelyyn soveltuvaa ravinnemaata, mutta Etelä- ja Keski-Mosambikissa on paikoin hiekkaista ja kuivaa.
Maan ympäristöongelmat ovat lukuisat. Tulvat ja kuivuus yhdistettynä sisällissotaan tekivät 90-luvulla tehdyn YK:n raportin mukaan ihmisistä kaikkein uhatuimman eliölajin Mosambikissa. Myös maan metsät olivat vaarassa, mutta laajojen uudelleenistutusprojektien seurauksena eroosiota on saatu hillittyä. Puhdasta vettä ei ole kaikille, ja maatalous käyttää 89 % maan vesivarannoista.
Historia
Ennen bantujen kansainvaellusta Mosambikin ensimmäiset asukkaat olivat saneja. Kun portugalilaiset ensimmäisinä eurooppalaisina saapuivat Mosambikiin vuonna 1498, sen rannikoilla ja saarilla oli jo vuosisatoja ollut arabialaisia kauppasiirtokuntia. Portugalilaiset kasvattivat vaikutustaan alueella, vaikka aluksi hallinto keskittyikin yksittäisiin itsenäisiin kauppapaikkoihin. Siirtokunnat oli kuitenkin suunniteltu hyödyttämään vain emämaita, joten paikallinen infrastruktuuri ei kehittynyt.
Toisen maailmansodan jälkeen monet Afrikan maat itsenäistyivät. Portugali päätti kuitenkin pitää kiinni siirtomaistaan merentakaisina maakuntina. Mosambikin itsenäisyyspyrkimykset kasvoivat nopeasti, ja vuonna 1962 perustettiin vasemmistolainen vastarintaliike Frelimo, joka aloitti aseelliset taistelut portugalilaisia vastaan. Kymmenen vuoden sodankäynnin ja Portugalin poliittisten muutosten jälkeen Mosambikista tuli itsenäinen vuonna 1975. Frelimo perusti sosialistisen yksipuoluejärjestelmän liittoutumalla Neuvostoliiton kanssa. Naapurimaat pelkäsivät aatteen ja vapautusliikkeen leviävän, ja tukivat maan oikeistolaisen vastarintaliikkeen Renamon toimintaa. Valkoista vähemmistövaltaa vastaan alkoi sissisota, jonka osapuolina oli kaksi vastakkaista kantaväestön liikettä. Sisällissota päättyi vasta vuonna 1990 Etelä-Afrikan apartheidin heikennyttyä, ja rauhansopimus allekirjoitettiin kaksi vuotta myöhemmin. Lähes miljoonan ihmisen arvioidaan kuolleen sisällissodassa, ja neljän miljoonan evakkoon lähteneen ihmisen paluumuuttoliike oli Saharan etelänpuoleisen Afrikan suurin.
Ekologinen jalanjälki
0,5
Yhteiskunta ja politiikka
Vuoden 1990 perustuslain mukaan Mosambik on monipuoluedemokratia, jonka päämies on presidentti ja hallitusta johtaa presidentin nimittämä pääministeri. Parlamentissa on 250 jäsentä viiden vuoden toimikaudella. Myös presidenttikausi on viisi vuotta. Maan politiikkaa on itsenäistymisen jälkeen johtanut Frelimo-puolue, sen oikeistolainen vastapuolue Renamo on toiseksi suurin. Käytännössä maassa on ollut vaalituloksista johtuen lähes yksipuoluevalta. Poliittinen vakaus on kuitenkin ollut verraten hyvä. Yhteiskuntarauha rikkontui kuitenkin vuonna 2012, kun Renamo syytti hallitsevaa Frenamoa yhteiskunnallisesta syrjinnästä. Seuraavana vuonna seurasi väkivaltaisia yhteenottoja hallituksen joukkojen ja Renamo-kapinallisten välillä. Rauha saatiin kuitenkin aikaan ennen vuoden 2014 presidentin ja parlamentin vaaleja. Parlamenttivaaleissa Renamo eteni ja sai noin 30 % äänistä, mikä on lisännyt sen painoarvoa maan politiikassa. Korruption on hyvin yleistä yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Inhimillisen kehityksen indeksi
177 av 186
Talous ja kaupankäynti
Sisällissodan päätyttyä Mosambik oli yksi maailman köyhimmistä maista. Se luokitellaan edelleen vähiten kehittyneiden maiden joukkoon, mutta sen talous on elpynyt merkittävästi mm. paluumuuton, verraten rauhallisen poliittisen ilmapiirin ja jatkuvien uudistusten myötä. Mosambikin luonnonvarat ovat huomattavat. Sieltä löytyy öljyä, kaasua, hiiltä, titaniumia ja myös vesivoimavarat ovat huomattavat. Mosambik aloittaa nesteytetyn maakaasun viennin vuonna 2015. Ulkomaisten investointien vuoksi luonnonvaroja on alettu hyödyntää ja talouden arvioidaan kasvavan vauhdilla. Köyhiä, alle dollarilla päivässä eläviä on yhä noin puolet väestöstä, mutta köyhyys on vähentynyt merkittävästi. Maataloudesta elantonsa saa kuitenkin suurin osa kansasta. Suurin osa viljelykelpoisesta maasta on yhä viljelemättä, mikä jättää suuren kasvuvaran alalle. Mosambikin BKT:sta noin 40 % koostuu ulkomaisista avustuksista, mutta oma tuotanto tulee lähivuosina ohittamaan avustusten osuuden. Tuleva kasvu pyritään turvaamaan yhä jatkuvilla talousuudistuksilla, ulkomaisilla sijoituksilla sekä maatalouden, liikenteen ja turismin elvyttämisellä. Muihin talousuudistuksiin kuuluvat yksityistäminen, tullirajojen helpottaminen ja tehokas inflaationhallinta, joka sai jo vuoden 1994 70 %:n inflaation laskemaan alle viiteen prosenttiin vuoteen 1999 mennessä.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Mosambik koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
31 255 435
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
4,5
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
74
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
1 338
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
3
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,3
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
5,6
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
6,07
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
