[[suggestion]]
Myanmar
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Nay Pyi Taw

Etniset ryhmät

Burma 68 %, Shan 9% , Karen 7 %, Rakhine 4 %, Kiina 3 %, Intia 2 %, Mon 2 %, Muut 5 %

Kieli

Burma, kachin, kayah, karen, chin, mon, rakhine, shan

Uskonto

Budhalaisuus 87.9 %, Kristinusko 6.2 %, Islam 4.3 %, Muut 1.6 %

Väkiluku

2 968 128

Valtiomuoto

Liittotasavalta (sotilasjuntan hallitsema)

Pinta-ala

29 740 km²

Valuutta

Dram

BKT per asukas

4 345 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

21. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Myanmar ulottuu pohjoisessa Indo-Australian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä syntyneiden vuoristojen solmukohtaan nousten korkeimmillaan 5881 metriin ja laskeutuen sieltä kohti rannikkoa. Myanmar sijoittuu pääosin trooppiselle monsuunisateiden alueelle, mutta maan lukuisat vuoristot vaikuttavat ilmastoon merkittävästi. Pohjoisen vuoristot estävät kylmän mannerilman pääsyn Myanmariin samalla kun pohjois-eteläsuuntaiset vuoristot aiheuttavat sademääriin valtavia paikallisia eroja.

Pienemmät vuoristot leikkaavat Myanmaria pohjois-eteläsuunnassa ja maa voidaankin jakaa viiteen maantieteeltään erilaiseen osaan: pohjoisen vuoristoon, lännen vuoristoon, idän ylänköön, etelän rannikon tasankoon sekä maan keskiosan valumalaaksoon, jossa maan kaksi suurinta jokea, (Ayeyarwady ja Sittoung) keräävät vesivarantonsa. Myanmarin läpi virtaava Ayeyarwady onkin yksi maailman runsasvetisimmistä joista ja sen lukuisat sivuhaarat tuottavat satoja hedelmällisiä jokilaaksoja.

Historia

Alun perin 11 000 vuotta sitten asutetun Myanmarin alueella on sijainnut satoja pieniä valtioita, kaupunkivaltioita ja heimoyhteisöjä. 100–900-luvuilla puy-kansat levittäytyivät alueelle perustaen useita pieniä valtakuntia halliten myös Kiina-Intia kauppareittiä pohjoisessa. Samaan aikaan mon-kansat hallitsivat etelän alankomaita. Myanmarin rannikon kaupungeilla on varhaisten intialaisvaltakuntien ajoilta asti ollut keskeinen merkitys Itä-Aasian kauppareitin välipysähdyspaikkoina. Intialaisten kauppiaiden matkassa buddhalaisuus levisi Myanmarin alueelle 1000-luvun kuluessa.

Burmalaisten kansojen levinneisyys ja siten nyky-Myanmarinkin rajat määrittyivät pitkälti noin vuosina 850–1300 hallinneen Paganin valtakunnan aikana. 1200-luvulta alkaneen Paganin heikentymisen seurauksena sen alaisuuteen syntyi lukuisia alueellisesti itsenäisiä valtakuntia, jotka sotivat toistensa lisäksi myös naapurialueitaan (Mon ja Bago) vastaan. Sitä seuraavina vuosisatoina paikallisdynastiat ja paikalliset rajat vaihtuivat hallintoperinteen ja suurten linjojen pysyen pitkälti samoina, kunnes 1700-luvun loppupuolella Bamarin (etnisesti burmalainen valtio) rajat saavuttivat rannikon ja lopulta vuonna 1824–26 Rakhinen valloittaminen toi Burman kosketuksiin Britti-imperiumin kanssa.

Useiden yritysten jälkeen tiikistä ja kauppareittinsä turvaamisesta kiinnostunut Iso-Britannia onnistui nykyisen Myanmarin alueen valloittamisessa viimein vuonna 1885, liittäen sen Britti-Intian provinssiksi. Turvatakseen valtansa alueella Britannia kilpailutti aluejohtajia keskenään ja muodosti burmalaisen enemmistökansan hallitsemiseksi erillisen etnisistä vähemmistöistä muodostetun kansalaisarmeijan. Etninen sorto sai burmalaiset liittoutumaan Japanin kanssa vuonna 1924 ja kostamaan koetut vääryydet verisesti. Japanin hävittyä toisen maailmansodan ja Britannian vetäydyttyä vuonna 1948 orastavat demokratiakokeilut johtivat toistuviin etnisiin konflikteihin, kunnes burmalainen etnonationalistinen ja kommunistinen armeija kaappasi vallan vuonna 1962.

Vaikka vuonna 1962 perustetun armeijan hallitseman puolueen nimi on vaihtunut useaan otteeseen ja vallankäytön kovuus vaihdellut, ei juntta ole koskaan kokonaan irrottanut otettaan maasta. Vuosina 1964–1971 armeijan poliittisen ohjelman puolue BSPP oli maan ainoa laillinen puolue, mutta poliittinen paine ajoi sen sallimaan muut puolueet. Puolue lakkautettiin vuonna 1988 ja sen tilalle perustettiin Lain ja järjestyksen palauttamisneuvosto (SLORC). Samalla armeija lupasi kansalle myös vapaat vaalit, jotka järjestettiinkin vuonna 1990, mutta se mitätöi tuloksen heti Aung San Suu Kyin Kansallinen demokratia -puolueen voitettua vaalit ilmeisestä vaalivilpistä huolimatta. Samalla Aung San Suu Kyi määrättiin kotiarestiin, joka päättyi juntan vallanvaihdoksen yhteydessä vuonna 1992.

Vuonna 1997 SLORC vaihdettiin Valtion rauhan ja kehityksen neuvostoksi (SPDV). Vuonna 2010 järjestettiin uudet vaalit, joiden voittajaksi julistautui alle puoli vuotta aikaisemmin perustettu armeijapohjainen Solidaarisuuden ja kehityksen liiton puolue (USDP). Vuonna 2011 SPDV lakkautettiin, mutta armeija piti kulisseissa vallasta tiukasti kiinni. Vuonna 2015 Kansallinen demokratia -puolue voitti yksinkertaisen enemmistön molemmissa huoneissa nostaen maahan ensimmäisen siviilipresidentin sitten vuoden 1962. Armeija vaati uusien vaalien järjestämistä omassa valvonnassaan vaalivilppiin vedoten, mutta vaatimus hylättiin todistusaineiston puutteesta johtuen. 1.2.2021 sotilasjuntta kaappasi nimellisenkin vallan itselleen.

Ekologinen jalanjälki

1 0

1,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Myanmar asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2008 säädetyn perustuslain mukaan Myanmar on parlamentaarinen demokratia, jota johtaa kaksihuoneinen 250-paikkainen parlamentti, jonka johdossa on pääministeri. Se myös asettaa maan johtajaksi presidentin, joka valitaan parlamenttivaalien yhteydessä. Todellisuudessa Myanmar on kuitenkin sotilasdiktatuuri. Myanmar on jaettu isoimpien etnisten ryhmien mukaan seitsemään nimellisesti itsenäiseen osavaltioon satojen vähemmistökansojen jäädessä jaon ulkopuolelle.

Myanmarin juntta on ollut yhtäjaksoisesti vallassa vuodesta 1962, joskin asema on vaihdellut totalitaarisesta vallasta orastaviin avautumiskokeiluihin. Vuosina 2015–2021 Aung San Suu Kyin johtama siviilihallitus piti nimellisesti valtaa maassa, mutta tosiasiassa armeija piti vallasta kiinni massiivisella maa- ja yritysomaisuudellaan sekä hallitsemalla ministeripaikkoja ja 25 % eduskuntapaikoista.

1.2.2021 Myanmarin armeija kaappasi vallan itselleen ja asetti armeijan komentajan Min Aung Hlain maan johtoon. Samalla armeija julisti maahan poikkeustilan ja ilmoitti pitävänsä valtaa vuoden ajan, kunnes vapaat vaalit voitaisiin turvallisesti järjestää, sulki rajat ja rajoitti kulku- ja kommunikaatioyhteyksiä maanlaajuisesti vastarintaa vaikeuttaakseen. Vallankaappaus johti massiivisiin, ajoittain väkivaltaisiksikin yltyneisiin protesteihin, joihin armeija on vastannut kovalla kädellä. Protestien rinnalle sotilasjunttaan turhautunut kansa on järjestänyt massiivisia lakkoja ja boikotteja armeijan omistamia yrityksiä vastaan. Armeija hallitsee kuitenkin niin suuria talouden sektoreita, että armeijan johdon vaurauteen merkittävästi vaikuttavia boikotteja on vaikea toteuttaa. Tilannetta vaikuttaa myös se, että armeija käytännössä pyörittää myös laitonta kauppaa Myanmarissa.

Armeija on piittaamattomuudellaan kansainvälisistä kaupan rajoitteista ja boikoteista syntyneistä voimakkaasta inflaatiosta, nälänhädästä ja konkurssien aallosta osoittanut valmiutensa pitää kiinni nimellisestä vallasta hinnasta riippumatta. Kesään 2021 mennessä sadat protestoijat ovat menettäneet henkensä, eikä liikehdinnälle näy loppua. Yhdistyneiden Kansakuntien Myanmarin erityislähettiläs Dr. Sasa arvioikin armeijan olevan valmis tekemään mitä tahansa valta-asemansa turvaamiseksi.

Samalla kasvaa pelko siitä, että kansalaistottelemattomuus ja kansainväliset sanktiot ajavat armeijan tiiviimpään yhteistyöhön sen ainoiden jäljelle jääneiden liittolaisten, Venäjän ja Kiinan kanssa. Tiivistynyt yhteistyö Kiinan kanssa on kuitenkin ironista, sillä armeijan huoli Kiinan vaikutusvallan kasvamisesta ja pyrkimys avata taloutta antamalla aihetta kansainvälisten sanktioiden purkamiseen, oli yksi armeijan päätökseen hellittää otetta maasta vaikuttaneista taustatekijöistä vuonna 2011. Kansainvälinen yhteisö onkin asettanut uusia sanktioita Myanmarin hallitusta vastaan, mutta vuotta 2011 edeltäneen kaltaiseen kovien sanktioiden linjaan palaaminen uhkaa jälleen kääntää kasvavista pakolaisvirroista huolestuneet naapurimaat länsimaita vastaan.

Aiheesta tarkemmin omassa konfliktiartikkelissaan.

Tasa-arvo

Myanmarin tasa-arvotilanne on erittäin heikko niin etnisyyden, sukupuolten kuin ikäluokkienkin suhteen. Myös sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä ja pitkälti rajoittunut armeijan palveluksessa oleville ja enemmistökansaan kuuluville. Erityisen huonossa asemassa ovat Rakhinen osavaltioon historiallisesti keskittyneet rohingyat.

Noin puolet Myanmarin työikäisistä naisista on työelämässä, suurimmaksi osaksi haavoittuvilla ja matalapalkkaisilla aloilla. Sukupuoltenvälinen palkkaero on korkea. Ennen sotilasvallankaappausta vain 13 hallitusedustajista oli naisia, ja armeijan johdossa naisten osuus on olematon. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yleistä koko maassa ja haitalliset sukupuoliodotukset vaikeuttavat naisten asemaa yhteiskunnassa.

Myanmarin lukuisat etniset vähemmistöt elävät sorretussa asemassa. Parhaat koulut ja työpaikat on usein varattu enemmistökansojen edustajille ja vähemmistöjen oikeutta omistaa maata ja perustaa yrityksiä on rajoitettu. Sorto on usein alueellisesti keskittynyttä ja Rakhinen jälkeen heikoimmassa asemassa ovat Kachin ja Shanin osavaltioiden alueella elävät vähemmistöjen edustajat.

Rohingyat ovat indoarjalainen, pääosin islaminuskoinen, vähemmistökansa, jonka historiallinen kotiseutu sijaitsee Myanmarin länsiosassa, erityisesti Rakhinen (Arakan ennen vuotta 1990) osavaltiossa, jonka väestöstä he muodostavat noin kolmasosan. Rohingyat on jätetty koko itsenäisyyden ajan paperittomiksi ja heihin on kohdistettu suoranaisia etnisiä puhdistuksia. Vaikka armeija on toteuttanut mittavimmat veriteot, on Aung San Suu Kyin siviilihallitus toistuvasti peitellyt niitä ja pyrkinyt estämään kansainvälisten tarkkailijoiden ja avustustyöntekijöiden maahanpääsyä, koska sorto on siitä hyötyvän enemmistökansan keskuudessa suosittua.

1.2.2021 sotilasvallankaappauksen myötä rohingyojen tilanteen pelätään heikentyvän entisestään. Myanmarissa elää enää arviolta 400 000–600 000 rohingyaa, suurimman osan vainoista selvinneistä eläessä pakolaisleireillä Bangladeshissa (1,3 milj.), Pakistanissa (350 000), Saudi-Arabiassa (190 000) ja Malesiassa (150 000).

Terveys ja puhtaus

Terveystilanne on Myanmarissa erittäin heikko. Heikoimmassa asemassa ovat naiset, lapset, vanhukset ja etnisten vähemmistöjen jäsenet. Ravinnonsaanti on erityisen epävarmaa vähemmistöenemmistöisissä osavaltioissa, kuten Rakhinessa, Chinissa, Shanissa, Shagaissa ja Kachinissa. Myanmar on yksi maailman pahiten tuberkuloosista ja HIV:sta kärsivistä valtioista. Miehet ja pojat ovat suuremmassa riskissä saada tartunnan johtuen siirtotyökulttuurista syrjäseuduille, jossa epäpuhtaiden huumeneulojen ja riskialttiin seksin riski on korkeampi.

Jo ennen COVID-19 pandemiakriisiä ja 1.2.2021 sotilasvallankaappausta noin 4 prosenttia myanmarilaisista kärsi nälänhädästä ja 21 prosenttia ajoittaisesta nälänhädästä. Vain noin 40 prosentilla on saatavillaan riittävän ravintorikasta ja monipuolista ravintoa. Noin 33 prosenttia lapsista kärsii vajaakasvuisuudesta ja noin seitsemällä prosentilla lapsuusajan kasvu pysähtyy kokonaan. Vain noin 59 prosentilla on pääsy puhtaan veden äärelle ja jopa 10 prosenttia kansasta on edelleen riippuvaista pintavedestä.

COVID-19 pandemiakriisi on vaikuttanut Myanmarin terveystilanteeseen voimakkaasti ja valtionhallinnon vastatoimet ovat olleet erittäin vähäisiä. Laajamittaisen testauksen puutteessa kokonaiskuvaa on vaikea saada, mutta Myanmarin jo valmiiksi erittäin rajallinen terveydenhuollon kapasiteetti on ylittynyt moninkertaisesti. Lääkkeistä, hoitotarvikkeista ja lisähapesta on huutava pula. Erityisen vaikea tilanne on kuitenkin pakolaisleireillä elävien rohingyojen keskuudessa.

Turvallisuustilanne

Turvallisuustilanne on Myanmarissa erittäin heikko. Sotilashallituksen vastaiset lakot ja mielenosoitukset sekä armeijan niiden purkamiseksi käyttämät voimakeinot ovat heikentäneet turvallisuustilannetta entisestään, eikä kamppailulle näy loppua. Vuoden 2002 jälkeen yli 13 miljoonaa ihmistä on joutunut luonnonkatastrofin uhriksi ja ilmastonmuutoksen myötä luonnonkatastrofien uhka kasvaa vauhdilla.

Heikoin turvallisuustilanne on vähemmistökansojen, ja erityisesti rohingyojen keskuudessa heihin kohdistettujen vainojen ja suoranaisten kansanmurhien johdosta. Vuonna 2017 armeija aloitti uusien väkivaltaisuuksien aallon Rakhinen osavaltiossa. Tämän seurauksena ainakin 742 000 rohingyaaa lisää on joutunut jättämään kotinsa ja kaiken omaisuutensa taakseen paetessaan maasta. Suurin osa on vaeltanut viidakon halki ja Länsi-Myanmarin vuoriston yli Bangladeshiin, mutta osa on myös uskaltautunut ylittämään myrskyisän Bengalinlahden. Suurin osa pakolaisista on naisia ja lapsia, jopa 40 prosentin ollessa alle 12-vuotiaita. Kutupalong pakolaisleiri on yli 600 000 asukkaallaan maailman suurin.

Inhimillisen kehityksen indeksi

11

146 av 188

Myanmar sijoittuu sijalle 146 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Yllä olevia lukuja ja Myanmarin taloutta tarkasteltaessa on syytä huomioida, että sotilasvallankaappausta seurannut talouden ahdinko on vielä liian tuore näkyäkseen useimmissa tilastoissa. COVID-19 pandemiakriisi on heikentänyt Myanmarin taloutta ja ajanut satojatuhansia ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Pandemiasta elpymistä vaikeuttaa poliittisen kaaoksen lisäksi terveydenhuollon alhainen kapasiteetti, alhainen koulutustaso sekä valtion budjetin ylijäämäisyys.

Myanmar on luonnonvaroiltaan vauras erityisesti mineraalien, metallien, jalokivien, öljyn ja maakaasun suhteen. Varallisuus kuitenkin keskittyy armeijan ja sen keskeisten johtohenkilöiden haltuun. Myanmarin talouden kokoa on myös hyvin vaikea arvioida armeijan salailusta ja pitkälle armeijan hallussa olevan järjestäytyneen rikollisuuden, pakkotyön, ihmis- ja seksikaupan, sekä laajamittaisen salakuljetuksen merkityksen vuoksi. Pitkälti luonnonvarasektorin ja vaateteollisuuden ansiosta Myanmar oli vuonna 2019 maailman 70. suurin talous.

Myanmarin viisi tärkeintä vientituotetta ovat nestekaasu, naisten takit, riisi, kupari ja kuivatut palkokasvit, joita viedään pääasiassa Kiinaan ja Thaimaahan. Viisi tärkeintä tuontituotetta puolestaan ovat bensiini, radiotarvikkeet, raskaat synteettiset kankaat, synteettikuitufilamenttilangasta neulottu kangas sekä kevyt kumilla päällystetty neulekangas, joita tuodaan pääosin Kiinasta.

Sotilasjuntan käyttämien voimakeinojen, sitä vastustavien lakkojen ja boikottien, sekä kansainvälisten pakotteiden johdosta Myanmarin talous on ajautunut kaaokseen ja syvään ahdinkoon. Myanmarin talouden ennakoidaan vuonna 2021 taantuvan noin 9 prosenttia. 1.2.2021 vallankaappauksen myötä päättyi myös taloudellisen avautumisen ja monipuolistumisen tie talouspakotteiden ajaessa Myanmarin yhä tiiviimpään taloudelliseen riippuvuussuhteeseen Kiinasta. Vaikuttaakin siltä, että Kiinan tuesta on muodostunut sotilasjuntan valta-aseman tärkein edellytys.

Kehitys

60 vuotta sotilasvallan alla elänyt Myanmar on yksi maailman vähiten kehittyneistä ja vähiten avoimista maista. Myanmariin ei ole koskaan rakennettu kunnollista tietoverkkoa, eikä merkittävää teollisuutta. Myös luonnonvarojen hyödyntämisessä on alhaisesta teknologiatasosta johtuvia haasteita.

Myanmar peri koloniahallinnolta pitkän sarjan etnisiä konflikteja. Maan sadat etniset vähemmistöt elävät alistetussa asemassa omissa nimellisesti itsenäisissä osavaltioissaan. Erityisen heikossa asemassa ovat pääosin islaminuskoiset rohingyat, joiden oikeutta omistaa maata ja perustaa yrityksiä on rajoitettu, jotka on jätetty tarkoituksella paperittomiksi ja joihin armeija on kohdistanut suoranaisia kansanmurhia. Rohingyojen sortoa käsitellään tarkemmin omassa konfliktiartikkelissaan.

Vain noin 74 prosenttia lapsista valmistuu peruskoulusta ja alle puolet keskiasteelta, korkeimman koulutusasteen ollessa vain harvojen saavutettavissa. COVID-19 pandemiakriisi on johtanut koulujen keskeyttämiseen ja erityisesti tyttöjen pelätään jäävän koulutuksen ulkopuolelle. Pahin tilanne on kuitenkin pakolaisleireillä elävien rohingyojen keskuudessa.

Ulkomaanavustukset loppuivat pitkälti vuonna 1988, minkä lisäksi Myanmariin kohdistetut lukuisat sanktiot ovat vaikeuttaneet teollisuuden kehittymistä. Vuoden 2011 jälkeen useat kehitysohjelmat pääsivät käynnistymään uudelleen, mutta Myanmarin hallitus osoittautui monin paikoin yhteistyöhaluttomaksi ja erityisesti laajamittainen etninen sorto on heikentänyt Myanmarin suhteita avustajamaihin. Avustushankkeet katkesivat 1.2.2021.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Myanmar koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

55 227 152

Ihmistä maassa Myanmar

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 0

2,1

lasta per nainen maassa Myanmar

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44

44

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Myanmar

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

4 345

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Myanmar

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

8 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Myanmar

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

6

0,7

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Myanmar

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 4
6 7 8 9 10

4,4

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Myanmar

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
9 7 8 9 10

5,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Myanmar

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

8,91

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Myanmar

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Myanmar

Tasa-arvo

Työ