Myanmar

Maantiede

Myanmar on Kaakkois-Aasiassa Bengalinlahden rannalla. Neljäkymmentä vuotta sitten maa tunnettiin nimellä Burma. Läntisiä rajanaapureita ovat Bangladesh ja Intia, pohjoisessa on Kiina, idässä ovat Laos ja Thaimaa. Suuri Iravadijoki virtaa pohjoisesta Kiinan rajalta Myanmarin halki laskeakseen Bengalinlahden eteläpuolella Intian valtameren sivumereen Andamaanienmereen. Iravadi tuo valtavia määriä lietettä. Liejuniemet ja särkät työntyvät leveässä suistossa mereen kuin jättimäiset varpaat.

Iravadin suisto on tärkeä riisinviljelyalue. Jokiluontoon kuuluu harvinainen pyöreäpäinen iravadindelfiini. Jokilaakson molemmilla puolilla on ylänköjä. Myanmarin isoimmat vuoret ovat maan pohjoisosissa Kiinan rajalla. Korkein huippu on Hkakabo Razi (5 881 m). Jokisuistojen ja niiden viereisen Martabaninlahden eteläpuolella Myanmarin eteläisimmät osat ulottuvat pitkälle Malakan niemimaalle kapeana mutkaisena suikaleena. Myanmarilla on lähes kaksi tuhatta kilometriä meren rantaa.

Rannikolla on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu toukokuusta syyskuuhun. Ylänköalueilla kesät ovat viileämpiä kuin rannikoilla. Korkeimmilla vuorilla sataa talvisin lunta. Rankkasateiden aikaan jokivarsilla on tulvia. Vuoden 2024 syksyllä tulvat peittivät kokonaisia kyliä. Ne hävittivät viljelyksiä ja surmasivat kolmesataa ihmistä. Vähän alle puolet Myanmarin maa-alasta on metsiä. Alavien maiden metsissä kasvaa tiikkiä, bambuja, tuoksusampakaa ja hopeapuuta. Ylängöillä ja vuorilla on tammia ja mäntyjä. Suistoalueilla on mangrovesoita.

Alaungdaw Kathapan kansallispuisto on Länsi-Myanmarin ylänköalueella. Rinteillä kasvaa ainavihantaa monilajista lehtimetsää. Eläimistöön kuuluvat aasiannorsut, malaijikarhut, sambarhirvet, vuorisudet ja piikkisiat. Lampinsaarten meriluonnon suojelualue on Myanmarin eteläisimmän rannikkokaistan edustalla. Siellä on koralliriuttoja, särkkiä ja vedenalaisia meriruohoniittyjä. Alueella tavataan merikilpikonnia, juovavaraaneja ja dugong-merilehmiä. Rantametsissä elää liito-oravia ja monia apinalajeja.

Sotilashallitus on paikannut Myanmarin romahtanutta taloutta myymällä luonnonvaroja. Tiikin ja muiden arvokkaiden puulajien vienti on lisääntynyt. Luonnonmetsät ovat supistuneet hakkuiden vuoksi. Harvinaisia maametalleja tuottavat kaivokset päästävät myrkkyjä veteen ja maahan. Sotilashallitus pitää ympäristöjärjestöjä vihollisina. Järjestöt ovat joutuneet supistamaan toimintaansa. Ilmaston lämpenemiseen liittyvä merenpinnan kohoaminen uhkaa Iravadin suistoalueen ja jokivarsien riisiviljelmiä.

Historia

Myanmarissa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Mandalayn eteläpuolen ylängöltä Padah-Linin kalliosuojasta on löydetty viisitoista tuhatta vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Kallion seinällä on punaisilla maaväreillä tehtyjä kuvia, jotka esittävät puhveleita, peuroja ja kaloja. Kolme tuhatta vuotta sitten Myanmarin jokilaaksoissa asui maanviljelijäkansoja, jotka kasvattivat riisiä, kanoja ja sikoja. Tuhat vuotta myöhemmin monet kylät olivat kasvaneet kaupungeiksi. Myanmarin kaupungeilla oli kauppayhteyksiä Thaimaahan, Kiinaan ja Intiaan.

1000-luvulla buddhalaisuus levisi Myanmariin Intiasta. 850-luvulla Iravadijoen laaksoon syntyi Paganin kuningaskunta, joka alisti hallintaansa pienempiä kaupunkivaltioita. Paganin kaupunkiin rakennettiin tuhansia buddhalaisia temppeleitä. 1200-luvun lopulla Paganin kuningaskunta hajosi moniksi pikkuvaltioiksi. Vahvimpien yhteisöjen ympärille muodostui seuraavien vuosisatojen aikana alueellisia valtakeskuksia. Ne pyrkivät laajentumaan ja kävivät sotia toisiaan vastaan.

1750-luvulla Myanmarin keskiosassa Mandalayssa syntyi Alaungpayan johtama kuningaskunta, joka valloitti naapurimaansa ja torjui kiinalaisten hyökkäykset alueelleen. Burmalainen Konbaungin suku hallitsi kuningaskuntaa 1800-luvun loppuun asti. Vuonna 1897 Iso-Britannia liitti Burman osaksi brittiläistä Intiaa. Siirtomaavallan aikana Burmaan muutti satoja tuhansia intialaisia. 1930-luvulla kolmasosa Burman asukkaista oli intialaisia.

Vuonna 1937 Burma irrotettiin Intiasta omaksi brittiläiseksi kruununsiirtomaakseen. 1930-luvun lopussa Burma oli maailman suurin riisin viejä. 1940-luvun alussa kansallismieliset burmalaiset liittoutuivat Japanin kanssa brittiläisiä vastaan. Japani valtasi Burman Isolta-Britannialta toisen maailmansodan alussa vuonna 1942. Japani julisti Burman itsenäiseksi, mutta käytännössä brittiläisen siirtomaavallan sijalle tuli japanilainen hallinto. Vuonna 1945 brittiläiset joukot valtasivat Burman japanilaisilta.

Burma itsenäistyi tasavaltana vuonna 1948. Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina maassa järjestettiin parlamenttivaaleja, joihin osallistui useita puolueita. Burman eri alueilla toimi monia aseellisia ryhmiä, joista osa oli poliittisia liikkeitä ja toiset olivat vähemmistökansojen perustamia puolustusjoukkoja. Pohjoisessa Shanin ja Kachinin osavaltioissa, etelässä karenväestön asuinalueilla ja lännessä Rakhinen osavaltiossa oli voimakkaita itsehallinto- ja itsenäisyysliikkeitä.

Vuonna 1962 armeija kaappasi vallan ja sotilashallitus julisti Burman sosialistiseksi. Ulkomaalaisia alettiin karkottaa maasta. Kaksisataa tuhatta intialaista ja pakistanilaista lähti Burmasta. Vuonna 1989 maan nimi muutettiin virallisesti Myanmariksi. Vuonna 1961 burmalainen U Thant valittiin YK:n pääsihteeriksi. Vuonna 1991 myanmarilaiselle Aung San Suu Kyille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto tunnustuksena työstä demokratian edistämiseksi.

Sotilashallitukset ja sotilaiden perustamat poliittiset puolueet johtivat Myanmaria 2010-luvulle asti. Vuonna 2015 Myanmarissa järjestettiin vapaat vaalit. Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratia -puolue sai näyttävän vaalivoiton. Seuraavissa vaaleissa viisi vuotta myöhemmin puolue sai neljä viidesosaa kansanedustajista. Vaikka Myanmarissa oli vapailla vaaleilla valittu siviilihallitus, armeijalla oli suuri poliittinen ja taloudellinen valta. Vuonna 2021 armeija kaappasi vallan ja julisti poikkeustilan.

Sotilashallitusta vastaan on järjestetty lakkoja ja mielenosoituksia, jotka armeija on kukistanut väkivaltaisesti. Armeija on tappanut ainakin kolme tuhatta ihmistä. Kaksikymmentä tuhatta ihmistä on pidätetty. Yli miljoona myanmarilaista on pakolaisina ulkomailla. Maan sisäisiä pakolaisia on kolme miljoonaa. Vuoden 2023 alussa neljäkymmentä puoluetta lakkautettiin. Näiden joukossa oli Kansallinen demokratia -puolue. Aung San Suu Kyi sai sotilashallituksen oikeusistuimelta yli kolmenkymmenen vuoden vankeustuomion.

Yhteiskunta ja politiikka

Myanmarissa on sotilashallitus. Hallitusta johtaa kenraali Min Aung Hlaing. Myanmarin armeija käy sisällissotaa sotilashallituksen vastustajia ja vähemmistökansallisuuksien aseryhmiä vastaan. Armeija ja sotilashallitus ovat nyt vankasti vallassa vain burmalaisväestön ydinalueilla. Armeija hallitsee viidesosaa maasta. Lähes puolet Myanmarista on vähemmistökansallisuuksien aseryhmien tai muiden kapinallisten hallussa. Vuonna 2025 kenraali Min Aung Hlaing ilmoitti harkitsevansa vaalien järjestämistä.

Myanmarissa on sata kolmekymmentä väestöryhmää, joista monet ovat olleet pitkään syrjityssä asemassa tai jopa sodassa hallituksen kanssa. Yli kaksi kolmasosaa myanmarilaisista on burmalaisia. Heistä valtaosa asuu maan keski- ja eteläosissa suurten jokien laaksoissa. Syrjäisemmillä seuduilla ja ylänköalueilla on monia kansallisia vähemmistöjä, jotka haluavat jonkinasteista itsehallintoa tai itsenäisyyttä. Jotkut näistä vähemmistöistä ovat sotineet hallitusta vastaan kymmenien vuosien ajan. Myanmarin eteläosassa asuvien karenien aseellinen vapautusliike aloitti taistelun Burman hallitusta vastaan jo vuonna 1949.

Pohjoisessa Kachinin osavaltiossa Myanmarin ilmavoimien lentokoneet ovat pommittaneet maalaiskyliä ja tappaneet satoja ihmisiä. Kachin on luonnonvaroiltaan rikas alue. Siellä on isoja harvinaisten maametallien kaivoksia. Kiinalaiset yhtiöt osallistuvat yhä tiiviimmin Myanmarin kaivannaisten ja jalopuun hyödyntämiseen. Myanmarin itäosissa Kayahin ja Shanin osavaltioissa kolme voimakasta kapinallisjärjestöä on solminut liiton ja pakottanut armeijan vetäytymään laajoilta alueilta. Sotilashallituksen asevoimat ovat pienenemässä. Kapinallisten kannatus on kasvanut.

Länsi-Myanmarin Rakhinen osavaltiossa asuvat islaminuskoiset rohingyat ovat joutuneet kovien vainojen kohteiksi. Kymmenen vuotta sitten armeija poltti rohingyakyliä ja surmasi kaksikymmentä tuhatta ihmistä. Yli puoli miljoonaa rohingyaa pakeni Bangladeshiin. Sotilashallitus sai tukea burmalaisväestöltä ja buddhalaisilta. Eräät buddhalaiset uskonnollisten liikkeiden johtajat ovat jatkuvasti lietsoneet vihaa islamia ja rohingya-väestöä kohtaan. Vuonna 2020 järjestetyissä vaaleissa rohingya-väestöllä ei ollut äänioikeutta.

Talous ja kaupankäynti

Myanmar on alemman keskitulotason maa. Myanmarin talous kasvoi ripeästi kolmenkymmenen vuoden ajan vuoteen 2020 asti. Sen jälkeen koronalama ja sotilaskaappaus ovat supistaneet taloutta tuntuvasti. Vuonna 2022 talous elpyi hiukan, mutta kasvu tyrehtyi pian. Vuonna 2024 Myanmarin talous supistui yhden prosentin. Vuonna 2025 raju maanjäristys tappoi yli viisi tuhatta ihmistä ja aiheutti Maailmanpankin mukaan kymmenen miljardin euron vahingot.

Kolmasosa myanmarilaisista eli köyhyydessä ennen järistystuhoja. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma arvioi vuonna 2025, että nälkä uhkaa viittätoista miljoonaa myanmarilaista. YK:n asiantuntijoiden mukaan Myanmar on nykyisin maailman suurin laittoman oopiumin tuottaja.

Noin 45 prosenttia Myanmarin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli 35 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Myanmarin maatalouden tärkein tuote on riisi. Viljelijät kasvattavat myös maissia, papuja, sipulia, hedelmiä, seesamia ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, siat, kanat ja vesipuhvelit. Myanmarissa on kymmenen miljoonaa lehmää ja viisitoista miljoonaa sikaa.

Myanmarin maatalouden tuottavuus on alhaisempi kuin naapurimaissa. Maatalouskoneita, lannoitteita ja kastelulaitteita käytetään vähän. Maatilat ovat pieniä: keskimääräinen koko on vähän yli kaksi hehtaaria. Kalastus työllistää kolme miljoonaa myanmarilaista. Lähes kaksi kolmasosaa maassa kulutettavasta eläinvalkuaisesta saadaan kalasta. Kalanviennin vuosiarvo on noin neljäsataa miljoonaa euroa.

Myanmarin kaivosteollisuus on kasvanut viime vuosien aikana. Myanmarista on tullut yksi maailman suurimmista harvinaisten maametallien viejistä. Maaperässä on myös kultaa, kuparia, sinkkiä, lyijyä, tinaa, hopeaa, nikkeliä, kaasua ja öljyä. Harvinaisilla maametalleilla on suuri kysyntä kansainvälisillä markkinoilla. Niitä tarvitaan valmistettaessa älypuhelimia sekä muuta elektroniikkaa, magneetteja, sähköautoja ja LED-valoja.

Vuonna 2023 Myanmarin tavaraviennin kokonaisarvo oli noin kaksikymmentä miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 22 miljardia euroa. Vaatteiden ja jalkineiden vienti tuotti yli kolmasosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat maakaasu, harvinaiset maametallit, pavut, riisi, maissi, jalokivet, kala, laivat ja alukset, kumi ja puutavara. Lähes kolmasosa viennistä suuntautui Kiinaan. Muita isoja vientimaita olivat Thaimaa, Japani, Saksa, Intia ja Yhdysvallat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Thaimaa, Singapore, Indonesia ja Malesia. Ulkomailla asuvat myanmarilaiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä yli miljardi euroa.

Vuonna 2024 Myanmarissa kävi miljoona ulkomaalaista matkailijaa. Eniten turisteja tuli Kiinasta, Thaimaasta ja Etelä-Koreasta. Matkailutulot olivat noin viisisataa miljoonaa euroa. Turistimäärät ovat nyt huomattavasti pienempiä kuin huippuvuosina. Parhaina vuosina Myanmarissa on käynyt yli neljä miljoonaa matkailijaa. Turismin tulot ovat olleet yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Myanmarin kuuluisia nähtävyyksiä ovat kauniit vanhat temppelit ja 1800-luvulla rakennettu Mandalayn palatsi, maan viimeisten kuninkaiden koti. Inle-järvellä katsellaan hienoa maisemaa ja yhdellä jalalla melovia kalastajia. Merguin saaristossa on satoja saaria, joiden hohtavan valkeat hiekkarannat voisivat houkutella rantalomalaisia.