[[suggestion]]
Nepal
 
Nepals flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kathmandu

Etniset ryhmät

Chhetri 16.6 %, Brahman-Hill 12.2 %, Magar 7.1 %, Tharu 6.6 %, Tamang 5.8 %, Newar 5 %, Musalman 4.4 %, Yadav 4 %, Rai 2.3 %, Gurung 2 %, Limbu 1.5 %, Muut 21.93 %

Kieli

Nepali [gorghali] (virallinen), limbu, maithili, nepalbhasa, angika, hindi, tharu, majhi, doteli, baitadeli, gurung, bajjika, tamang, magar, sherpa, dzongkha, rai, sunuwar, rajbanshi, bhojpuri, awadhi, urdu, ja muita

Uskonto

Hindulaisuus 81.3 %, Buddhalaisuus 9.0 %, Islam 4.4 %, Kirant 3.1 %, Kristinusko 1.4 %, Prakriti 0.5 %, Muut 0.3 %

Väkiluku

29 674 920

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

147 180 km²

Valuutta

Rupee

BKT per asukas

4 261 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

20. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Noin 75 prosenttia Nepalin pinta-alasta on äärimmäisen vaikeakulkuista vuoristoa. Nepalin kolme suurta jokea laskevat Himalajan vuorenrinteiltä alas useita satoja metrejä, paikoin jopa kilometrejä, syvien kanjoneiden ja poikittaislaaksojen halki. Nepalin ilmasto vaihtelee alamaiden subtrooppisesta monsuunisateiden ilmastosta kuivan ikiroudan ilmastoon Himalajan ylärinteillä.

Nepal voidaan jakaa geografialtaan neljään erilaiseen osaan, jotka kulkevat itä-länsisuunnassa koko maan halki. Eteläisimpinä on pitkälle Intian puolelle ulottuva verrattain hedelmällinen alamaa-alue Tarai. Siitä pohjoiseen Nepal nousee metsäisiä Churia-kukkuloita pitkin ylös Mahābhārat-vuoristoon ja Himalajaan. Tästä sisä-Tarain alueesta pohjoiseen maasto muuttuu varsinaiseksi ja lähes kulkukelvottomaksi Mahābhārat-vuoristoksi, josta pohjoiseen varsinainen Suur-Himalajan vuoristo nousee lähes yhdeksän kilometrin korkeuteen.

Historia

Varhaisimmat pysyvän asumisen merkit on ajoitettu 6500-luvulle eaa. ja niiden on arveltu kuuluvan newarien esi-isille. Tibeto-burmalaisten kansojen arvellaan saapuneen alueelle 4000-luvulla eaa. 600-luvulla eaa. alue oli jakautunut useisiin pieniin hindulaisiin kuningaskuntiin. Nepalilaiset katsovat, että buddhalaisuuden perustajaksi nimetty legendaarinen Gautama Buddha oli lähtöisin yhdestä näistä kuningaskunnista. 250-luvulla eaa. intialainen Mayrya valloitti Nepalin alamaat aloittaen pitkän intialaisten valloitusten sarjan. 400-luvulla jaa. valta vaihtui intialaiselle Gupta-imperiumille ja vuonna 641 Tiibetin imperiumi valloitti Nepalin ylämaat ja Kathmandun laakson. 700–1000-luvulla paikallinen valta vaihtui Kathmandua pitkään hallinneilta lichchhaveilta thakureille aloittaen Nepalin taantuma-ajan.

1000-luvulla khasilaiset nousivat valtaan Länsi-Nepalissa perustaen myös Intian ja Tiibetin puolelle ulottuvan imperiumin, joka luhistui 1300-luvulla 22 osaan. Aikojen saatossa khasilaisten kielestä kehittyi nepalin kieli ja heidän kulttuuriperintönsä on Nepalille tärkeä. 1300-luvulla myös Kathmandun laakso alkoi vaurastumaan uudestaan. Tätä ennen arabimuslimit ryöstivät Kahtmandun 1200-luvulla, mutta muuten Nepal jäi pääasiassa arabivalloitusten ulkopuolelle.

Modernin Nepalin historian voidaan katsoa alkaneen vuonna 1769 Gorkha-sotilaasta šaahiksi nousseen Prithvi Narayan valloittaessa Kathmandun laakson ja sitä ympäröivät alueet. Kiistat keskeisten kulkuväylien hallinnasta Tiibetin kanssa jatkuivat, kunnes Iso-Britannia valloitti Nepalin vuonna 1816. Vuonna 1846 verinen sotia rojalistien ja armeijan välillä johti sotilasvallankumoukseen, jossa kuninkaasta tehtiin nukkehallitsija perinnöllisen pääministerin käyttäessä todellista valtaa. Uusi valtapiiri oli brittivallalle uskollinen ja auttoi sitä sotilaallisesti Intian kurissa pitämisessä.

1940-luvulla Nepalin kansallisliike yhdistyi suosiotaan nopeasti kasvattavaan ja Intian tukemaan demokratialiikkeeseen ja onnistui kaatamaan maan hallinnon. Lyhyen demokratiakokeilun jälkeen kädenvääntö vallasta päätyi Nepalin kuninkaan voittoon, ja vuoden 1962 perustuslaki antoi Nepalin kuninkaalle vallan paikallisten hallintoelinten yli sekä merkittävän itsemääräämisoikeuden. Tuolloin myös noin 10 vuotta sallittuina olleet puolueet kiellettiin. 1980-luvulla levottomuuksien johdosta kuningashuone salli pienimuotoisten oppositioliikkeiden toiminnan ja vuonna 1990 vastarintaliike pakotti kuninkaan sallimaan puolueet uudestaan. Tuolloin myös monarkian valtaa rajoitettiin ja nimellinen parlamentaarinen demokratia palautettiin. Kuningas pysyi maan nimellisenä johtajana, mutta lainsäädäntövalta siirtyi ministerineuvoston käsiin.

2000-luvulle tultaessa 1990-luvulla suosiota kerännyt väkivaltainen maioistinen vastarintaliike vaati monarkian lakkauttamista. Tulitaukosopimuksen yhteydessä sovittiin uuden perustuslain valmistelusta ja sen seurauksena vuonna 2008 Nepal julistettiin tasavallaksi. Vuonna 2007 valtaan noussut väliaikaishallitus jatkoi kuitenkin toimintaansa vuoteen 2015, jolloin uusi perustuslaki viimein saatiin hyväksyttyä 20. syyskuuta.

Ekologinen jalanjälki

5

0,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Nepal asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Nepal on kaksikamarinen parlamentaarinen tasavalta ja liittovaltio. Sen johdossa on presidentti ja lainsäädännöstä vastaa ministerineuvosto pääministerin johdolla. 205 edustajan viisivuotiskausille valittava edustajanhuone on perustuslaillisesti huomattavasti vahvemmassa asemassa kuin 60-paikkainen kuusivuotiskausille valittava kansallisneuvosto. Edustajahuoneen edustajat valitaan välimiesmenettelyn avulla ja edustajanpaikoista kolme on varattu naisille. Nepal on liittovaltiotyyppisesti jaettu seitsemään hallinnolliseen alueeseen, joilla on omaa lainsäädäntövaltaa, sekä rajoitetusti itsenäiset oikeuslaitokset.

Käytännössä kuitenkin eriarvoisuus, korruptio ja poliittisen osallistumisen rajoitukset estävät demokratian toimintaa maassa. Global Democrasy Rankingin mukaan Nepal on maailman 88. demokraattisin valtio, mikä on maan kehitystasoon nähden korkea sijoitus. Freedom Housen raportin 2016 mukaan Nepalin mediatilan vapaus on rajoitettua ja poliittinen osallistuminen esteellistä. Hallitus ei ole kansan suosiossa, ja sitä vastustavat yleislakot ja suuren luokan mielenilmaukset ovat Nepalissa yleisiä. Tästä huolimatta vuoden 2015 rauhansopimuksen luoma entistä demokraattisempi hallitus on lisännyt maan vakautta.

Nepaliin on aikojen saatossa muuttanut runsaasti ihmisiä Himalajan molemmilta puolilta, Tiibetistä ja Intiasta, minkä johdosta alueesta on muodostunut omaleimainen aasialaisten ja indoarjalaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Indoarjalaisilla etnisyyksillä on kuitenkin pitkään ollut asema jäykän kulttuurihierarkian huipulla ja useimmat valtasuvut ovatkin indoarjalaista syntyperää tibeto-nepalilaisten asuessa pääasiassa maan läntisillä ja pohjoisilla syrjäseuduilla. Kolmannen etnisen ryhmittymän muodostavat newarit ja tharukset, joiden uskotaan ensimmäisinä asettuneen Nepaliin.

Tasa-arvo

Nepal on erittäin eriarvoinen maa. Koulutusjärjestelmä on vakavasti alirahoitettu ja käytännössä vain varakkaimpien perheiden lapsilla on mahdollisuus korkeakoulutukseen. Maan ainoa yliopisto, Senaatin yliopisto, toimii käytännössä suoraan opetusministeriön alaisuudessa, mutta sen rahoituksessa on systemaattisia puutteita. Virallinen lukutaitoisuus on vain 67,9 prosenttia, mutta käytännössä lukutaidon taso on käyttömahdollisuuksien puuttuessa ja opetuksellisista rajoitteista johtuen tätä alhaisempi. Vähemmistökieliä puhuville saatetaan esimerkiksi järjestää opetusta ainoastaan enemmistökielellä. 21,7 prosenttia lapsista käy koulun sijaan töissä. Arviolta 16 prosenttia työikäisistä aikuisista on kokonaan työvoiman ulkopuolella.

Sukupuolittuneen syrjinnän lisäksi etnisyyteen, kastiin, asuinalueeseen, ikään ja uskontoon perustuva syrjintä on yleistä ja vaikeimmassa asemassa ovat moniperusteista syrjintää kohtaavat tytöt ja naiset. Nuoret naiset ovat työttömyystilastoissa yliedustettuja ja naisten liikkuvuus on usein rajoitettua. Jopa 40 prosenttia naisista avioituu alaikäisinä ja 6,5 prosenttia ensisynnyttäjistä on alaikäisiä. Arviolta 25 prosenttia naisista kohtaa elämänsä aikana seksuaaliperusteista väkivaltaa ja asenteet ovat siitä rankaisemista vastaan. Vain 13,9 prosenttia yritysten johtotehtävistä ja vain 33,5 prosenttia maan hallituspaikoista on naisten hallussa. Myös naisten mahdollisuudet saada lainaa ja perustaa yrityksiä ovat rajoitettuja.

Nälänhätä on vuoristoalueilla tyypillistä ja jopa 36 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta sekä yksipuolisesta ruokavaliosta johtuvasta alikasvuisuudesta. 25 prosenttia Nepalin asukkaista elääkin absoluuttisessa köyhyydessä, alle 0,5 Yhdysvaltojen dollarilla päivässä. Myös mineraalien ja vitamiinien puutostilat ovat yleisiä koko maassa. 48 prosenttia raskaina olevista naisista kärsii anemiasta.

Terveys ja puhtaus

Nepalin terveydenhuollon taso on alhainen ja kaikesta on pulaa aina toimivasta infrastruktuurista hoitotarvikkeisiin ja koulutettuun henkilökuntaan asti. Merkittävä osa kansalaisten terveydenhuollosta onkin kansainvälisten avustusjärjestöjen vastuulla, COVID-19 pandemiakriisin hoito mukaan lukien. Pandemiakriisiin vastatakseen hallitus on kuitenkin rajoittanut liikkuvuutta voimakkaasti, mikä on vaikeuttanut työläisten pääsyä pelloille ja pahentanut maata kroonisesti vaivaavaa ruokapulaa.

Tarain alueella esiintyy malariaa, minkä lisäksi kolera, tuberkuloosi ja lavantauti ovat verrattain yleisiä. Myös hyttysten levittämää denguekuumetta esiintyy. Elintarvikehygienia on koko maassa erittäin heikkoa ja vain 27 prosentilla nepalilaisista on pääsy puhtaan juomaveden äärelle eikä köyhällä kansanosalla ole usein varaa veden keittämiseen. Korkeasta ja seisovasta ilmanalasta johtuen Kathmandun laakson ilmanpuhtaus on heikolla tasolla ja monsuunia edeltävinä kuukausina ilmanpuhtauden taso laskee entisestään.

Turvallisuustilanne

Hallitusta vastustavat mielenosoitukset ja lakot ovat yleisiä. Suurimman turvallisuusriskin aiheuttavat kuitenkin monsuunisateista johtuvat äkkitulvat ja maanvyörymät, sekä talvisin lumivyöryt. Voimakkaat maanjäristykset ovat yleisiä koko maassa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella lainsuojattomuus on yleistä ja sisällissodan uudelleen puhkeaminen on mahdollista.

Inhimillisen kehityksen indeksi

12

141 av 188

Nepal sijoittuu sijalle 141 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Nepal on riippuvainen perushyödykkeiden, erityisesti viljely- ja metsätuotteiden, mutta myös lannoitteiden, polttoaineiden, rakennustarvikkeiden ja mineraalien tuonnista. Kotimaan tuotannon vähyys nostaa hintoja ja heikentää markkinoiden suorituskykyä, eikä Nepalin hallitus ole osoittanut merkittävää halukkuutta toteuttaa vaadittavia uudistuksia.

Suurin osa Nepalin työvoimasta työskentelee pelloilla ja perheen tarpeisiin keskittyvä palkaton pientalousviljely on yleistä. Kastelujärjestelmien puutteessa Nepalin maataloussektori on pitkälti sääolosuhteiden armoilla. Tästä huolimatta alamaan peltovyöhyke tuottaa merkittävää ylijäämää, mutta se ei heikoista kuljetusyhteyksistä ja ostovoiman puutteesta johtuen helpota vuoristoaluiden kroonista ruokapulaa, vaan ylijäämä myydään Intian markkinoille. Pitkälti valtion omistuksessa oleva metsäsektori on tärkeä valtion tulonlähde, mutta ylihakkuut uhkaavat kuihduttaa maan metsävarat ja nopeuttaa eroosiota.

Valtavista vuorenrinteistä huolimatta Nepalin tunnetut mineraalivarannot ovat heikot ja heikosti hyödynnetyt. Erityisesti rautateiden puute ja muutenkin heikot kulkuyhteydet heikentävät kaivannaissektorin kannattavuutta. Turismin rooli maan taloudelle on pieni, kokonaan Kathmandun ympäristöön keskittynyt, mutta kasvava talouden sektori. Kiipeämismaksut Mount Everestille muodostavatkin merkittävän osan valtion tulonlähteistä, mutta vuoren saastuminen ihmisten jätösten ja mädäntyvien ruumiiden vuoksi ilmaston lämmetessä on kasvava ongelma myös alarinteillä.

Nepalin tärkeimmät vientituotteet ovat palmuöljy, teolliseen käyttöön tarkoitettu synteettinen katkokuitulanka, solmitut matot, soijaöljy ja maustetut vedet. Tuotteita viedään lähinnä Intiaan. Nepalin tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat öljyjalosteet, raudan puolijalosteet, radiotarvikkeet, maakaasu ja riisi. Tuotteita tuodaan lähinnä Intiasta, mutta pienemmissä määrin myös Kiinasta.

Kehitys

Human Development Indeksin (HDI) perusteella Nepal on maailman 41. vähiten kehittynyt maa. Nepalin taloudellista kehitystä vaikeuttaa rannikkoyhteyksien puute ja kaukaisuus. Rautatieyhteyksien puute, huonokuntoinen ja kattavuudeltaan rajallinen tieverkosto sekä kausittaiset sateiden ja maanvyörymien aiheuttamat tuhot vaikeuttavat tuotantoketjujen toimintaa merkittävästi. Myös polttoainetta on saatavilla rajoitetusti. Nepalin informaatioverkon kattavuus on erittäin heikko ja vuorista johtuen myös matkapuhelinten kattavuusalue on rajallinen. Vain noin 34 prosentilla nepalilaisista on pääsy internetpalveluihin ja yhteydet ovat pääsääntöisesti hitaita ja kalliita.

Osittain heikosta infrasta ja raaka-ainevarannoista johtuen myös Nepalin teollisuussektori on pahasti alikehittynyt, joskin pienimuotoiset maa- ja metsätaloussektorin tuotantolaitokset ovat viime vuosina yleistyneet ja myös tiiliä ja sementtiä on alettu valmistamaan maan sisällä. Suurin osa toiminnasta on kuitenkin pienten perheyritysten käsissä.

Arviolta 80 prosenttia Nepalin energiantarpeesta tuotetaan biomassaa polttamalla ja siitä 84 prosenttia kuluu kotitalouksien tarpeeseen. Kotitalouksissa toteutettu puun, heinän ja eläinten jätösten polttaminen on edelleen merkittävä energiamuoto. Nälänhätä heikentää tuottavuutta koko maassa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Nepal koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

29 674 920

Ihmistä maassa Nepal

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Nepal

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28

28

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Nepal

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

4 261

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Nepal

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

5 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Nepal

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

4

0,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Nepal

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 7 10

8,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Nepal

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 8 3 4 5
6 7 8 9 10

1,8

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Nepal

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 8 8 9 10

6,79

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Nepal

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,3

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Nepal

Tasa-arvo

Työ