[[suggestion]]
Niger
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Niamey

Etniset ryhmät

Hausa 53 %, zarma/songhai 21 %, tuareg 11 %, fulani/peuhl 7 %, kanuri 6 %, muut 2 % (2006)

Kieli

Ranska (virallinen kieli), hausa, djerma

Uskonto

Muslimit 99 %, muut 1 % (2012)

Väkiluku

25 130 810 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

1 267 000 km2

Valuutta

Länsi-Afrikan CFA-frangi

BKT per asukas

1 310 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

3. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Niger on keskiafrikkalainen sisämaavaltio Saharan aavikon reunassa. Läntisiä rajanaapureita ovat Burkina Faso ja Mali, pohjoisessa ovat Algeria ja Libya, idässä Tsad, etelässä Nigeria ja Benin. Nigerin pohjoisosa, neljä viidesosaa maasta, on aavikkoa ja puoliaavikkoa. Kullankeltaisen hiekan keskellä kiemurtelee kuivia joenuomia. Keskellä aavikkoa kohoaa karu Airin vuoristo. Sen korkein huippu on Greboun (1944 m). Vuorten syviin laaksoihin valuvat niukat sadevedet elättävät kuiviin oloihin sopeutuneita tasankoneulapuita, akaasioita, karhepuita, tamariskeja ja hammastikkupuita. Vuorten itäpuolella leviävän Teneren aavikon hiekkadyyneillä kasvit eivät viihdy. Vain keitaat ovat vehreitä. Niiden liepeillä kasvatetaan taatelipalmuja. Airin vuoristossa ja Teneren aavikolla on laaja luonnonpuisto. Siellä tavataan punakaulagaselleja, harjalampaita, strutseja ja saharanantilooppeja. Ilmasto on kuuma ja kuiva.

Nigerin eteläosassa on puu- ja ruohosavannien vyöhyke. Suuri Nigerjoki virtaa läntisimmän korvan halki. Pääkaupunki Niamey on Nigerjoen rannalla. Nigerjoen varrella on myös luonnonsuojelualue, jossa on savannia, metsää ja kosteikkoja. Alueella kasvaa kaijamahonkia, eebenpuita ja makkarapuita. Nigerjoen suojelualueella elää norsuja, kirahveja, virtahepoja, husaariapinoita ja kirjoantilooppeja. Nigerin kaakkoisnurkassa Tsadjärvi työntyy osittain Nigerin puolelle. Tsadjärvi on ollut yksi Afrikan isoista järvistä. Se on kuitenkin kuivunut pahasti viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Entinen avoin järvenselkä on supistunut lampareiksi, tulvaniityiksi, suoksi ja kaislikoiksi. Kesäisin Nigerissä esiintyy runsaita sateita ja ilmasto on lämmin. Talvella tuuli tuo Saharasta kuivaa ilmaa. Talvi-ilmasto on viileä, lämpötila voi laskea kymmeneen asteeseen.

Historia

Sahara on aikaisemmin ollut kosteampi ja vehreämpi kuin nyt. Nigerin pohjoisosassa Agadezissa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Alueelta on kaivettu kivityökalujen ja -aseiden sekä kalakeihäiden kappaleita. Djadon kallioissa on tuhansien vuosien ikäisiä kivikaiverruksia, joissa kuvataan kirahveja ja norsuja. Adrar Bousissa tehdyissä kaivauksissa on löydetty paljon jäänteitä ihmisten asutuksista ja hautapaikoista. Sieltä on löydetty myös yli 4000 vuotta vanha lehmän luuranko, joka kertoo varhaisesta karjankasvatuksesta. 500-luvulta asti Niger on ollut Saharan ylittävän kauppareitin varrella. Tuaregit ovat olleet aavikon asukkaita. Saharan kauppiaat kuljettivat suolaa, kultaa, kuparia, norsunluuta ja orjia. Keitaille syntyi levähdyspaikkoja, joista jotkut kasvoivat kaupungeiksi. Islamin usko levisi Nigeriin Saharan kaupankäynnin myötä. 1400-luvun lopulla Agadeziin perustettu sulttaanikunta vaurastui Saharan kaupasta. Nykyisin Agadezissa on uraanikaivoksia.

800-luvulta alkaen Nigerin alueelle on asettunut monia väestöryhmiä. Nykyinen valtaväestö hausat perustivat useita paikallisvaltioita Nigerjoen ja Tsadjärven väliselle alueelle. 1400-luvulla hausat omaksuivat islamin uskon. 1200-luvulta alkaen Etelä-Nigerin tuli fulaneja, jotka kasvattivat karjaa. Zarmat asuttivat Nigerjoen varren. Vuonna 1885 eurooppalaiset siirtomaavaltiot sopivat, että Ranska sai hallintaansa Nigerjoen yläjuoksulta nykyisen Malin ja Nigerin. Valloittaessaan Nigeriä Ranskan joukot hävittivät kokonaisia kyliä ja tappoivat niiden asukkaat. Vuonna 1922 Nigeristä tuli virallisesti Ranskan siirtomaa. Ranskan hallinnon aikana Nigerissä alettiin kasvattaa maapähkinöitä. Viljelyyn sopivat maat olivat kuitenkin vähäisiä. Kuivuudet aiheuttivat usein ruokapulaa ja nälänhätiä. Etelä-Nigerin siirtotyöläiset kävivät töissä muualla Ranskan Afrikassa. Niger itsenäistyi vuonna 1960.

Itsenäistymisen jälkeen Niger säilytti läheisen suhteen Ranskaan. Ranska osallistui Nigerin uraanin hyödyntämiseen. Niger oli Ranskan kannalla Algerian itsenäisyyssodassa. Niger oli yksipuoluemaa. Vuonna 1974 sotilaat kaappasivat vallan. Nigerissä oli sotilashallitus vuoteen 1991 asti. 1980-luvulla nälänhätä järkytti maata ja aiheutti pakolaisaallon ulkomaille. Pohjoisen tuaregien keskuudessa syntyi itsenäisyysliike. Vuonna 1991 Nigerissä järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Demokratian kehitys keskeytyi sotilaskaappauksiin vuosina 1996 ja 2009. Vuonna 2010 perustuslaki uudistettiin. Vuoden 2010 vaaleissa presidentiksi valittiin Mahamadou Issoufou. Hän toimi presidenttinä vuoteen 2021 asti. Vuonna 2021 hallituspuolueen ehdokas Mohamed Bazoum voitti presidentinvaalin. Kaksi päivää ennen hänen virkaanastujaisiaan eräät Niameyn sotilasyksiköt yrittivät kaapata vallan, mutta yritys kukistettiin. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Niger on osittain vapaa maa.

Ekologinen jalanjälki

8

0,9

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Niger asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,9 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2021 presidentinvaali oli Nigerissä ensimmäinen kerta, kun poliittinen valta siirtyi vapailla vaaleilla valitulta johtajalta toiselle. Edellisen presidentin Mahamadou Issofoun hallinto oli kuitenkin kovakätistä. Viranomaiset uhkailivat ja häiritsivät kansalaisjärjestöjä sekä viestimiä. Hallituksen vastustajia on pidätetty. Lähiajat näyttävät, onko uuden hallituksen linja avoimempi vai tiukempi kuin edeltäjänsä. Nigerin talouden kehitys riippuu paljolti ulkopuolisista tekijöistä. Ruoantuotanto on aina uhanalainen, koska millä satokaudella tahansa kuivuus voi aiheuttaa suuria tuhoja. Nigerin valtion tuloihin vaikuttavat ratkaisevasti maailmanmarkkinoiden tapahtumat: kullan, öljyn ja uraanin kysyntä ja hinnanvaihtelut. Myös ulkomaisella avulla ja ulkomailla asuvien nigeriläisten rahalähetyksillä on tärkeä merkitys Nigerin taloudessa. Lähes puolet Nigerin asukkaista on alle 15-vuotiaita. Väestön määrä kasvaa nopeasti. Yhteiskunnan ristiriidat kärjistyvät, jos yhä useammat ihmiset joutuvat elämään kurjissa oloissa. Ääri-islamilainen terrorismi on lisääntynyt Nigerin lähialueilla Malissa ja Burkina Fasossa. Terroristien Nigeriin tekemissä iskuissa ja niitä seuranneissa taisteluissa kuoli 170 ihmistä vuonna 2021.

Nigerin naisten asema on huolestuttavan heikko. Naiset ja tytöt kärsivät eniten köyhyydestä. 40 prosenttia työssä käyvistä naisista ei tule toimeen palkallaan. Puolet tytöistä menee naimisiin jo 15-vuotiaana. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yleistä. Vuonna 2018 35 prosenttia Nigerin aikuisista osasi lukea ja kirjoittaa. Naisten lukutaidottomuus oli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Perintölaki ei tunnusta naisten oikeutta maanomistukseen. Avioliitossa miehen katsotaan hallitsevan vaimon omaisuutta. Hadizatou Mani on saanut kansainvälisiä palkintoja rohkeudesta toimia naisten oikeuksien puolesta. Vuonna 1996 hänet myytiin orjuuteen kaksitoistavuotiaana. Orjuudesta tuli Nigerissä laitonta vasta vuonna 2003. Senkin jälkeen orjuus on jatkunut. Hadizatou Mani teki vuosia palkatonta työtä ja synnytti isännälleen kolme lasta. Hänet vangittiin, kun hän meni naimisiin. Hän taisteli itsensä vapaaksi oikeusistuimen kautta. 

Nigerin pohjoisosassa tuareg-nuoret etsivät uusia itseilmaisun keinoja. Saharan kukkuloilla soi kireä kitara hienosti ja taitavasti. Kuuntele itse: Toumastine Assouf / Hegh Tenerenin.

Inhimillisen kehityksen indeksi

8

186 av 188

Niger sijoittuu sijalle 186 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Niger on yksi maailman köyhimmistä maista. YK:n kehitysohjelman UNDP:n 189 maan inhimillisen kehityksen vertailussa vuonna 2021 Niger jäi viimeiseksi. Yli 80 prosenttia Nigerin asukkaista elää maaseudulla. 43 prosenttia nigeriläisistä kärsii syvästä köyhyydestä yrittäen tulla toimeen alle 1,90 dollarilla päivässä. Viidesosa ihmisistä ei saa riittävästi ruokaa. Vuonna 2019 72 prosenttia nigeriläisistä hankki toimeentulon maataloudesta. Teollisuus työllisti 7 prosenttia työvoimasta ja palveluelinkeinot 21 prosenttia. Viljelijät tuottavat durraa, lehmänpapua, seesamia, tomaattia, sipulia, valkosipulia ja pippuria. Nigerin kauppiaat käyvät vilkasta tuonti- ja vientikauppaa Nigerian rajan yli. Nigeristä viedään Nigeriaan lihaa, palmuöljyä ja puuvillaa. 

Vuonna 2020 Nigerin viennin arvo oli 2,6 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 2,8 miljardia dollaria. Nigerin tärkein vientituote on kulta. Kullan osuus on 68 prosenttia koko viennin arvosta. Muita vientituotteita ovat öljy, uraani ja seesaminsiemenet. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Kanada, Mali ja Burkina Faso. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Ranska, Yhdysvallat, Nigeria ja Thaimaa. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät nigeriläiset lähettivät kotimaahan 520 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 Nigerissä kävi 85 000 ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat noin 130 miljoonaa dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Niger koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

26 083 660

Ihmistä maassa Niger

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 5 6 4

6,5

lasta per nainen maassa Niger

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78

78

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Niger

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

1 310

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Niger

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Niger

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

0

0,1

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Niger

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 0 10

8,0

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Niger

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Niger

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 5 5
6 7 8 9 10

3,51

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Niger

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5

5,5

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Niger

Tasa-arvo

Työ