Niger
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Niamey
-
Etniset ryhmät
- hausat 55,4 %, djerma-songhait 21 %, tuaregit 9,3 %, fulbet 8,5 %, kanurit 4,7 %, muut 1,2 % (2001)
-
Kieli
- ranska (virallinen), hausa, djerma
-
Uskonto
- muslimeja 80 %, muut 20 %
-
Väkiluku
- 17 500 000
-
Valtiomuoto
- tasavalta
-
BKT per asukas
- 1 288 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Yli puolet Nigerin pinta-alasta on Saharan autiomaahan kuuluvia hiekkadyynejä ja valtavia kivikkoalueita. Maan eteläosa kuuluu Sahelin savannialueeseen, missä ilmasto on trooppinen. Niger, Afrikan kolmanneksi pisin joki, virtaa savannialueen halki. Aavikkotuulet nostattavat maassa hiekkamyrskyjä, joissa Saharan hiekkaa saattaa levitä Karibianmerelle saakka. Aavikoitumisen takia suuri osa Nigerin viljelykelpoisista maista on kuivunut. Vesipula on vakava ongelma, ja veden määrä Niger-joessa on vähentynyt väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Tšadin, Nigerin, Nigerian ja Kamerunin alueella sijaitseva Tšadjärvi on yksi Afrikan suurimmista järvistä. Yli 20 miljoonaa ihmistä hankkii kotitalous- ja maatalousvetensä Tšadjärvestä, ja matala järvi onkin pienentynyt uhkaavan paljon viime vuosikymmeninä.
Historia
Niger on jo historiallisesti jakautunut kahteen kulttuurialueeseen: tuaregi-heimon paimentolaisiin pohjoisessa ja hausa-heimon maanviljelijöihin etelässä. Kautta aikojen kansojen välillä on ollut selkkauksia. 1800-luvun lopulla Ranska otti Nigerin aluetta hallintaansa. Tuaregit vastustivat sinnikkäästi siirtomaavalloitusta, ja vasta vuonna 1922 koko Nigeristä tuli Ranskan siirtomaa. Vuonna 1960 Niger itsenäistyi yhteisymmärryksessä Ranskan kanssa, joka sai pitää edelleen maassa joukkojaan ja hallita ulkomaankauppaa. Presidentiksi tuli Hamani Diori, joka pystytti maahan yksipuoluevallan. Vuonna 1974 Seyni Kountchén johtama upseeriryhmä syrjäytti korruptoituneen Diorin, hajotti kansalliskokouksen ja kielsi poliittiset puolueet. Kountché kuoli vuonna 1987, minkä jälkeen Nigeriä alettiin kehittää demokratian suuntaan. Maan ensimmäiset demokraattiset presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1993. Presidentin kausi päättyi jo kolmen vuoden kuluttua sotilasvallankaappaukseen. Uuden sotilasvallankaappauksen jälkeen siirryttiin siviilihallintoon vuonna 1999. Mamadou Tandja voitti presidentinvaalit ja hänet valittiin toiselle kaudelle viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 2009 Tandja yritti muuttaa perustuslakia siten, että hän voisi jatkaa presidenttikauttaan. Toimet nostattivat Nigerissä levottomuuksia ja muualla maailmassa ne tuomittiin. Helmikuussa 2010 Nigerissä tehtiin sotilasvallankaappaus, jossa Tandja syrjäytettiin.
Ekologinen jalanjälki
0,9
Yhteiskunta ja politiikka
Niger on virallisesti demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan maassa kansanäänestyksellä viisivuotiskaudeksi. Vuoden 2010 sotilasvallankaappauksen jälkeen seuraavana vuonna pidetyt presidentinvaalit voitti Issoufou Mahamadou. Presidentti nimittää sekä pääministerin että muut ministerit. Vuonna 2013 Mahamadou lisäsi ministerien määrää 26:sta 37:een, että eri kansalliset ryhmät olisivat paremmin edustettuina. Parlamentissa on 113 jäsentä ja se valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi.
Maassa on ollut pitkään poliittisesti levotonta. Pohjoisen paimentolaiskansa tuaregit ovat kokeneet itsensä syrjityiksi maan eteläisen valtaväestön hausojen taholta. Tuaregit kapinoivat useita kertoja aseellisesti 2000-luvulla, mutta rauha saatiin aikaan vuonna 2009. Viime aikoina naapurimaiden levottomuudet ovat levinneet Nigeriin. Islamistisen nigerialaisen terrorijärjestö Boko Haramin iskut ovat kohdistuneet myös Nigeriin, jonka armeija aloitti maaliskuussa 2015 naapurimaiden kanssa yhteishyökkäyksen Boko Haramia vastaan. Libyan ja Malin konfliktit ovat maalle myös suuri huolenaihe. Keskimääräinen eliniänodote Nigerissä on vain 55 vuotta: luku on maailman alhaisimpia. Naisia syrjitään maassa järjestelmällisesti. Lukutaitoisia naisista on vain noin 15 prosenttia. Tytöistä 5-20 prosentille tehdään ympärileikkaus. Lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä. Kiistely islamilaisesta šaria-laista on johtanut poliittisiin jännitteisiin.
Inhimillisen kehityksen indeksi
188 av 188
Talous ja kaupankäynti
Niger on yksi maailman köyhimmistä maista. Vuonna 2012 maa oli viimeisellä sijalla YK:n inhimillisen kehityksen indeksi -listauksessa. Suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä tekee töitä maataloudessa. Kuivuus ja aavikoituminen ovat suuria uhkia maanviljelylle. Nigerissä on hyvin suuria uraaniesiintymiä. Maa on maailman kolmanneksi suurin uraaninviejä Australian ja Kanadan jälkeen, mutta vientiä kontrolloi ranskalainen Areva-yhtiö. Uraanin osuus vientituloista on 70 %, mutta vain 5 % valtion budjettituloista, joista puolet koostuu ulkomaisista avustuksista. Maassa on huomattavia öljyesiintymiä, joita alettiin hyödyntää vuonna 2011. Öljyala on vahvasti kiinalaisen China National Petroleumin hallinnassa. Öljystä saadut tulot ovat logistiikkaongelmien vuoksi jääneet jälkeen tavoitteista. Arvioidaan, että jopa 70 % Nigerin taloudesta tapahtuu epävirallisella sektorilla. Epävirallinen toiminta on vahvasti sidoksissa laittomaan ja rekisteröimättömään kauppaan naapurimaiden, erityisesti Nigerian, kanssa. Niger on taloudellisesti riippuvainen Nigeriasta.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Niger koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
25 130 810
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
6,5
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
80
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
1 288
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,1
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
3,51
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
