[[suggestion]]
Nigeria
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Abuja

Etniset ryhmät

Hausa 30 %, yoruba 16 %, igbo 15 %, fulani 6 %, tiv 2 %, kanuri 2 %, ibibio 2 %, tivi 2 %, muut 25 % (2018); Nigeriassa on kaikkiaan yli 250 etnistä ryhmää

Kieli

Englanti (virallinen kieli), hausa, yoruba, igbo, fulani, yli 500 paikalliskieltä

Uskonto

Muslimit 54 %, kristityt 46 % (2018)

Väkiluku

211 400 704 (2022)

Valtiomuoto

Liittotasavalta

Pinta-ala

923 768 km2

Valuutta

Nigerian naira

BKT per asukas

5 459 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Nigeria sijaitsee Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannalla. Rajanaapureina ovat lännessä Benin, pohjoisessa Niger, idässä Kamerun ja Tsad. Nigerialla on lähes 900 kilometriä Atlantin rannikkoa. Rannikolla on hienoja hiekkarantoja, suistoja, lahdelmia ja laguuneja. Nigerian suurin kaupunki Lagos on sisälahden rannalla rannikon läntisimmässä osassa. Kaupungin ja Guineanlahden välissä on matalia saaria ja särkkiä. Lagosissa ja sen lähikaupungeissa asuu yhteensä 30 miljoonaa ihmistä. Rannikon itäosassa on valtava monihaarainen Nigerjoen suisto.

Nigerjoki ja siihen yhtyvä Benuejoki virtaavat Nigerian eteläosan halki. Jokivarsia reunustavat kapeat metsävyöt. Pohjoisempana maasto kohoaa ylävämmäksi. Pääkaupunki Abuja on keskellä Nigeriaa, 360 metrin korkeudella merenpinnasta. Jyhkeimmät vuoret ovat maan itärajalla. Korkein huippu on Chappal Waddi (2419 m). Nigerian ilmasto on lämmin ja kostea. Maan eteläosassa sadekausi kestää maaliskuusta marraskuuhun, pohjoisessa toukokuusta syyskuuhun. Ylängöillä yöt ovat viileämpiä kuin rannikolla.

Yankarin kansallispuisto on Keski-Nigeriassa Abujan itäpuolella. Puu- ja ruohosavannia ympäröivät kylät ja pellot. Kansallispuistossa on norsuja, puhveleita, antilooppeja ja paviaaneja. Lähijoessa on virtahepoja. Metsästäjät ovat jo tappaneet leijonat. Kansallispuiston alueella on kuumia lähteitä. Siellä on myös jälkiä vanhasta asutuksesta: kivipiirroksia ja raudansulattojen jäänteitä. Tunga Dutsen kalliossa on punavärillä maalattuja metsästäjien ja eläinten kuvia. Cross Riverin kaksiosainen suojelualue sijaitsee Nigerian kaakkoisosassa. Siellä kasvaa sademetsää, bongossipuita, tiikeripuita, kaijamahonkia ja sateenvarjopuita. Metsässä elää uhanalaisia tasankogorilloja ja metsänorsuja, sekä simpansseja, marakatteja, gueretsa-apinoita ja paviaanin sukuisia drillejä. Nigerian kansallispuistot ja suojelualueet ovat jatkuvasti uhattuina. Laiton metsästys on yleistä. Luonnonmetsiä hakataan ja raivataan kaakaoviljelmiksi. Tulipalot tuhoavat puustoa. Akuren ja Ofosun metsänsuojelualueella Nigerian eteläosassa puolet luonnontilaisesta metsästä on hävitetty vuoden 2000 jälkeen. Öljypäästöt likaavat Nigerjoen suiston vesiä. Vuonna 1950 Nigeriassa asui 37 miljoonaa ihmistä. Nyt asukkaita on 211 miljoonaa. Vuonna 2050 Nigeriassa asuu jo lähes 400 miljoonaa ihmistä.

Historia

Etelä-Nigerian Uturusta on kaivettu 250 000 vuotta vanhoja kivikirveitä ja -veitsiä. Maan länsiosasta Iwo-Elerusta on löydetty 13 000 vuotta sitten eläneen ihmisen luuranko. Itä-Nigerian Dufunasta on kaivettu esiin yli 8000 vuoden ikäinen puukanootti. Maan keski- ja pohjoisosien ylängöillä asui yli 2000 vuotta sitten nok-kansa, joka viljeli durraa ja lehmänpapua, ja teki punasavesta upeita veistoksia. Ennen siirtomaavaltaa Nigeriassa oli useita paikallisvaltioita. Pohjois-Nigeriassa oli hausavaltakuntia. Etelässä oli igbo- ja yorubavaltioita ja Beninin valtakunta. Islamin uskonto levisi Pohjois-Nigeriaan Saharan yli ulottuvien kauppareittien kautta. Nykyisin enemmistö pohjoisen asukkaista on muslimeja. Kristityt ovat valtaväestönä Etelä-Nigeriassa. Uskonnollisella jakolinjalla on ollut huomattava merkitys Nigerian yhteiskunnallisessa elämässä.

1500-luvulla Etelä-Nigerian kaupungit ja valtiot kävivät kauppaa portugalilaisten kanssa. 1600- ja 1700-luvulla Nigerian rannikko oli yksi Afrikan orjakaupan ydinalueista. Rannikolla oli monta satamaa, joista orjalaivat kuljettivat vangittuja Atlantin yli. Orjien työvoimaa käytettiin myös Nigeriassa. 1800-luvun lopulla Nigerian keski- ja pohjoisosien Sokoton sulttaanikunnassa oli kaksi miljoonaa orjaa. Orjat tekivät työtä maatiloilla ja kotitalouksissa. He keräsivät öljypalmujen hedelmiä ja valmistivat palmuöljyä. Heitä käytettiin sotilaina ja kantajina. 1840-luvulla Iso-Britannia tunkeutui Nigeriaan. Ensimmäinen siirtokunta perustettiin Lagosiin. 1800-luvun lopulla Nigeriasta tuli Iso-Britannian siirtomaa.

1800-luvulla brittiläiset hankkivat Nigeriasta palmuöljyä. Siirtomaahallinnon aikana Etelä-Nigeria tuotti kumia, kaakaota ja maapähkinöitä. Maan pohjoisosien karjanhoitoalueilla nahka oli tärkeä vientituote. Nigerian keskiosissa oli tina- ja rautakaivoksia. Maan kaakkoisosissa louhittiin hiiltä. Pohjoisesta saatiin kultaa. 1900-luvun alussa aloitettiin öljyn etsintä. Öljyn pumppaus käynnistyi 1950-luvulla. Nigeria itsenäistyi vuonna 1960.

Itsenäistyttyään Nigeria oli syvästi jakautunut kansakunta. Länsialuetta hallitsivat yorubat, itäaluetta igbot ja pohjoisaluetta fulanit ja hausat. Näiden väestöryhmien välillä oli jatkuvia kiistoja sekä kamppailua vallasta. Valtataistelut johtivat sotilaskaappauksiin ja sisällissotaan. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa Nigeriassa oli lyhyt siviilihallinnon kausi. Vuonna 1983 sotilaat kaappasivat uudelleen vallan ja johtivat maata vuoteen 1999 asti. Vuonna 1999 Nigeriassa järjestettiin monipuoluevaalit. Poliittinen ilmapiiri alkoi vapautua, mutta väestöryhmien ja uskonnollisten ryhmien väliset ristiriidat repeytyivät auki.

Pohjois-Nigeriassa syntyi ääri-islamilainen terroristiliike Boko Haram, joka toimii edelleen. Boko Haram sai vauhtia taloudellisesta eriarvoisuudesta. Nigerian pohjoinen on paljon köyhempi kuin etelä. Pohjois-Nigerian osavaltioista Sokotossa, Jigawassa, Adamawassa, Zamfarassa ja Yobessa yli 70 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Etelän Oyossa, Edossa, Ogunissa, Osunissa ja Deltassa köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten osuus on alle 12 prosenttia. Pääkaupungissa Lagosissa köyhiä on vain 4,5 prosenttia asukkaista. Näin räikeä eriarvoisuus tuki Boko Haramin väitettä siitä, että Nigeria sortaa maan pohjoisosissa asuvia muslimeja.

Vuonna 2015 Nigerian presidentiksi valittiin Muhammadu Buhari, entinen kenraali, joka oli 1980-luvulla sotilashallituksen johtaja. Vuonna 2019 Buhari valittiin uudelleen presidentiksi. Vaaleihin osallistui 70 ehdokasta. Seuraavat vaalit järjestetään vuonna 2023. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Nigeria on osittain vapaa maa.  

Ekologinen jalanjälki

5

0,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Nigeria asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2019 vaaleissa presidentti Muhammadu Buhari sai 53 prosenttia äänistä. Vain 36 prosenttia äänioikeutetuista nigerialaisista kävi äänestämässä. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vaaleja häiritsi väkivallan uhka. Äänestäjiä ja vaalivirkailijoita painostettiin. Vaalikampanjan aikana esiintyi rajuja yhteenottoja. Freedom House-järjestö toteaa, että Nigerian poliisi ja armeija syyllistyvät jatkuvasti ihmisoikeuksien loukkauksiin. Amnesty International -ihmisoikeusjärjestö sanoo, että vuonna 2021 turvallisuusjoukot tappoivat yli sata ihmistä. Amnesty mainitsee, että poliisi syyllistyy kidutuksiin. Nigerialaiset syyttävät poliisia kiristyksestä ja lahjusten vastaanotosta.  Nigerian yhteiskunnallista kehitystä estävät väestöryhmien väliset kaunat ja uskontojen väliset ristiriidat. Katso konfliktiartikkeli: Boko Haram.

Vuosina 2020 ja 2021 aseryhmät sieppasivat yli tuhat koululaista Pohjois-Nigerian kouluista vaatien vanhemmilta rahaa vastineeksi lasten vapauttamisesta. Vuonna 2021 suljettiin 600 koulua, koska lasten turvallisuuden katsottiin olevan vaarassa. Vuonna 2022 nigerialaisten nuorten parissa tehdyssä kyselyssä vain viisi prosenttia nuorista arveli, että maan kehitys menee nyt hyvään suuntaan. Nigerian naisten asema on edelleen huono. Naiset kärsivät usein pahoinpitelyistä ja sukupuolisesta väkivallasta.

Nigerian talous voi lähivuosien aikana vahvistua, jos maan vientitulot lisääntyvät öljyn ja kaasun kysynnän kasvaessa kansainvälisillä markkinoilla. Yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet ovat kuitenkin niin voimakkaat, että olot säilyvät luultavasti epävakaina. Presidentti Buharin hallinnolla ei ole ollut näkyvää halua puhdistaa valtionhallintoa ja valtion omistamaa öljy-yhtiötä kavalluksista ja muista väärinkäytöksistä. Vuonna 2019 yli sata miljoonaa tynnyrillistä kotimaiseen kulutukseen tarkoitettua öljyä hävisi valtion öljy-yhtiön kirjanpidosta.

Nigerialainen kirjailija Wole Soyinka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986. Soyinka kuvaa ihmisten elämää iloineen ja solmuineen helmeilevän rikkaalla kielellä. Hän tuntee nigerialaisten tavat, ahdistuksen aiheet ja toiveet. Gerald Chukwuma on nuori lagosilainen kuvataiteilija. Hän kaivertaa puutauluja ja maalaa kankaalle. Hän herättää eloon igbokansan tutut perinneainekset ja kietoo niitä yhteen nykyajan vilinän ja hämmennyksen kanssa. Sellainenkin Nigeria on. Kuvahakuvihje: Gerald Chukwuma.

Inhimillisen kehityksen indeksi

10

161 av 188

Nigeria sijoittuu sijalle 161 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Nigerian alemman keskitulotason maaksi. Vuonna 2018 40 prosenttia nigerialaisista eli köyhyydessä. Maailmanpankki arvioi, että köyhyys on lisääntynyt vuonna 2020. Vuonna 2019 35 prosenttia palkatusta työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 12 prosenttia oli teollisuuden tehtävissä ja 53 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2019 ulkomaisen matkailun tuottamat tulot olivat 1,5 miljardia dollaria. Vuonna 2020 koronapandemia supisti matkailua ja turismin tulot olivat vain 321 miljoonaa dollaria.

Nigerian päätuote on öljy. Öljyn vienti käynnistyi vuonna 1960. Nykyisin Nigeria on Afrikan suurin öljyn tuottaja. Valtaosa maan vientituloista saadaan öljystä ja kaasusta.

Nigerian maanviljelijät kasvattavat maissia, maniokkia, durraa, jamssipapuja ja riisiä. Useimmat maatilat ovat pieniä ja niiden viljelijöiden kasvattamat perusruokatuotteet käytetään perheen omaan kulutukseen tai myydään lähimarkkinoille. Pientilojen tuottavuus on heikko. Pitkäaikainen tuotanto on kuluttanut maata ja heikentänyt viljavuutta. Kastelua käytetään vähän. Tuotteet varastoidaan puutteellisesti ja tämä lisää sadonkorjuun jälkeistä hävikkiä. Nigeriassa on 76 miljoonaa vuohta, 43 miljoonaa lammasta ja 18 miljoonaa nautaa. Vuosittain pyydetään miljoona tonnia kalaa. Kala on Nigeriassa tärkeä ravinnonlähde. Maassa kulutetaan vuosittain 3 miljoonaa tonnia kalaa. 

Vuonna 2020 Nigerian viennin arvo oli 42 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 52 miljardia dollaria. Öljyn ja kaasun osuus oli 86 prosenttia koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat laivat ja alukset 5 %, kaakao 1 %, öljykasvien siemenet 1 % ja kulta 1 %. Suurimpia vientimaita olivat Intia, Espanja, Kiina, Alankomaat, Etelä-Afrikka ja Ranska. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Alankomaat, Yhdysvallat, Intia ja Belgia. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat nigerialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli 19 miljardia dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Nigeria koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

216 746 933

Ihmistä maassa Nigeria

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 5 0

5,1

lasta per nainen maassa Nigeria

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80
81 82 83 84 85 86 87 88 89 90
91 92 93 94 95 96 97 98 99 100
101 102 103 104 105 106 107 108 109 110
111 112 113 114

114

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Nigeria

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

5 459

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Nigeria

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 5 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Nigeria

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

5

0,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Nigeria

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
9 7 8 9 10

5,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Nigeria

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 2 4 5
6 7 8 9 10

2,2

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Nigeria

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 2 8 9 10

6,20

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Nigeria

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,2

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Nigeria

Tasa-arvo

Työ