[[suggestion]]
Niue
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Alofi

Etniset ryhmät

niuelaiset 78,2%, muut Tyynenmeren saarikansat 10,2%, eurooppalaiset 4,5%, muut 3,9%, aasialaiset 0,2%, ei määritelty 3%

Kieli

englanti (virallinen), niuen kieli

Uskonto

niuelaiskirkko Ekalesia Niue 61,1%, myöhempien aikojen pyhien liike 8,8%, Jehovan todistajat 2,4%, seitsemännen päivän adventtikirkko 1,4%, muut 8,4%, ei määritelty 8,7%, ei uskontoa 1,9%

Muut maasivut

Maantiede

Niue on yksi maailman suurimmista korallisaarista. Maaperä koostuu rannikon jyrkistä kalkkikallioista, jotka nousevat keskimäärin 60 metriä merenpinnan yläpuolelle keskitasangoksi. Saarta ympäröi koralliriutta, jonka ainoa suuri aukko on keskellä läntistä rannikkoa, pääkaupungin Alofin lähellä, missä suurin osa väestöstä asuu. Maan aluevesillä sijaitsee kolme muuta koralliriuttaa mutta ei maasaaria. Niuen rannikkoalueiden erikoispiirteenä ovat lukuisat kalkkikiviluolat. Osa maaperästä on poikkeuksellista korkean luontaisen radioaktiivisuutensa vuoksi. Aikaero Uuteen-Seelantiin on eteläisen pallonpuoliskon talviaikaan 23 tuntia ja kesäaikaan 24. Niuen ilmasto on trooppinen, ja suurimmat sateet ajoittuvat marraskuun ja huhtikuun välille.

Historia

Niuen asuttivat 900-luvulla Salomonsaarilta tulleet polynesialaiset. Seuraavan muuttoaallon arvellaan olleen tongalaiset 1500-luvulla. Kun James Cook saapui saarelle vuonna 1774, saaren asukkaat heittelivät miehistöä kivillä, eikä kapteeni päässyt rantutumaan. Niuen saari nimettiinkin Villiksi saareksi, ja kansan vihamielinen maine jatkui pitkään, kunnes Englannista 1846 lähteneet lähetyssaarnaajat vuosien yrityksen jälkeen kaappasivat erään niuelaisen ja kouluttivat hänet pastoriksi. Kristinusko levisi hitaasti kylästä toiseen, ja alkuperäiskansan kulttuuri muokkautuminen kiihtyi 1850-luvulla. Siirtokuntien levitessä myös orjakauppa ja riistotyö saavuttivat saaren.

Niuen kuningas Fata-a-iki halusi luovuttaa vallan Isolle-Britannialle vuonna 1887 pelätessään muita, armottomampia siirtomaaisäntiä. Anomus hyväksyttiin vasta vuonna 1900, mutta jo vuotta myöhemmin Uusi-Seelanti liitti saaren itseensä. Vuoden 1974 Uuden-Seelannin perustuslaki antoi Niuelle itsehallinnon, ja samana vuonna niuelaiset äänestivät itsenäisyydestä ja valitsivat jäädä Uuden-Seelannin liitännäisvaltioksi. Niuen oma perustuslaki astui voimaan ylimpänä lakina, ja maalle valittiin pääministeri.

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Niue ville vi trenge 0,0 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Niue on Uuden-Seelannin itsehallinnollinen liitännäisvaltio. Maan perustuslaki määrittelee valtionpäämieheksi Ison-Britannian kuningattaren Elisabet II:n Uuden-Seelannin mukaisesti, ja maan sisäisiä asioita johtaa pääministerin ja kolme muuta ministeriä käsittävä ministeristö. Valtiopäivät koostuvat 20 demokraattisesti valitusta edustajasta, joista valitsijamiehet valitsee 14 ja kaikki äänioikeutetut loput 6. Niue on jaettu 14 kylään, joilla on omat neuvostonsa.

Niuen ulkopolitiikasta on perustuslain hyväksymisestä lähtien päättänyt Uusi-Seelanti, mutta vuodesta 1994 lähtien Niuen omat ulkosuhteet ovat kehittyneet, kun maa on perustanut muodollisia diplomaattisuhteita ulkovaltoihin. Sittemmin YK: n sihteeristö on tunnustanut sen kykeneväksi itsenäiseen kaupankäyntiin. Uusi-Seelanti säilyttää kuitenkin perustuslaillisen siteen Niueen muun muassa kansalaisuuden kautta: Niuelaiset saavat aina Uuden-Seelannin kansalaisuuden. Myös maanpuolustus on emämaan vastuulla.

Inhimillisen kehityksen indeksi

0

av 186

Niue er nummer av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Niuen talous on pieni ja täysin riippuvainen Uuden-Seelannin tuesta. Maan hallitus on perinteisesti vetänyt taloutta, mutta viime vuosina pieni yksityissektori on päässyt jaloilleen valtion tukemana. Hiljattain valmistunut Fonuakulan teollisuuskeskus vuokraa tiloja yksityisyrittäjille. Muuten teollisuus keskittyy lähinnä pieneen elintarviketuotantoon, vaikka suurin maanviljelijöistä viljeleekin omavaraiskäyttöön tai paikallisesti myytäväksi. Elinkeinona myös turismi on hitaassa nousussa, mutta pääkaupungin Alofin sataman pieni koko rajoittaa suurten matkustaja-alusten pääsyä saarelle, ja matkailu hoidetaan lentoliikenteellä Länsi-Samoan kautta. Niue kärsi huomattavasti vuonna 2004 saarelle iskeneestä sykloni Hetasta, jota seuraava jälleenrakennus lohkaisi budjettiin ison loven ja viivästytti monia muita kehitysprojekteja.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Niue koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

1 626

Ihmistä maassa Niue

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

Ei tilastoja saatavilla
lasta per nainen maassa Niue

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23

23

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Niue

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

Ei tilastoja saatavilla
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Niue

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Niue

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

Ei tilastoja saatavilla
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Niue

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Niue

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

Ei tilastoja saatavilla
koulunkäyntiä keskimäärin maassa Niue

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Niue

Likestilling

Arbeid