[[suggestion]]
Norja
 
Norge

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Oslo

Etniset ryhmät

Norjalaiset ja saamelaiset yhteensä 81%, muut eurooppalaiset 9% ja muut 10%

Kieli

Virallisia norja (nynorsk ja bokmål), kolme saamen kieltä (pohjois-, luulajan- ja eteläsaame)

Uskonto

Luterilaisia 67%, muslimeita 3%, katolilaisia 3%, muita kristittyjä 4%, muita 3%, ei uskontoa 20%

Väkiluku

5 465 629 (2021)

Valtiomuoto

Perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala

385 178 km2

Valuutta

Kruunu

BKT per asukas

79 201 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

17.5.

Muut maasivut

Maantiede

Norja on kapea ja vuoristoinen merenrantavaltio. Sillä on vain kolme rajanaapuria: Ruotsi, Suomi ja pienen kaistaleen verran Venäjä aivan maan koillisnurkassa. Suomen tapaan Norjan asutus on keskittynyt maan etelä- ja länsiosiin, erityisesti pääkaupunki Osloon ja sen ympäristöön. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat esimerkiksi Bergen, Trondheim ja Stavanger. Huippuvuorten ja Jan Mayenin arktiset saaret kuuluvat Norjalle.

Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta Norjan ilmasto on yllättävän lämmin, sillä Golf-virta lämmittää rannikkovesiä ja täten myös maan ilmastoa. Vuoristoisuuden ja maan pituuden vuoksi Norjaan mahtuu ilmastollisia eroja: maan itäosissa vallitsee kylmä ja kuiva mannerilmasto, lännessä kosteampi ja leudompi rannikkoilmasto ja pohjoisessa arktinen, kylmä ilmasto.

Suurin osa Norjasta on vuoristoa tai ylänköalueita, joihin kuuluu esimerkiksi Euroopan suurin ylänkö Hardangervidda. Noin neljännes maasta on metsän peitossa, ja Norjassa harjoitetaan myös metsätaloutta. Maanviljelyyn soveltuvaa pinta-alaa on vain vähän. Norjassa kalastetaan paljon sekä merellä että sisävesissä. Sisämaajärvistä saaliiksi tulee erityisesti nieriää ja joista lohta. Norja on kuuluisa lukuisista vuonoistaan, jotka muodostuivat jäätiköiden vetäytyessä mereen viimeisimmän jääkauden aikana.

Historia

Norja alkoi muotoutua valtioksi 800-luvun lopulla, kun viikinkikuningas Harald Kaunotukka kokosi pikkukuninkaiden hallitsemat alueet yhdeksi valtakunnaksi. Viikingit tekivät ryöstöretkiä ympäri Eurooppaa, asuttivat Grönlannin ja Islannin ja kävivät todennäköisesti Amerikan mantereella ensimmäisinä eurooppalaisina. Norja oli viikinkiajalla merenkulun ja kaupankäynnin mahtimaa, mutta se menetti valtansa ja rikkautensa isoruton tapettua yli puolet maan väestöstä.

Norja päätyi valtioliittoon Tanskan kanssa 1387 kuningashuoneiden naimakauppojen seurauksena, . Se oli Tanskan kruunun alaisuudessa vuoteen 1814 asti, jolloin sodan hävinnyt Tanska joutui luovuttamaan Norjan Ruotsille. Norja ei suostunut siirtoon, vaan julistautui itsenäiseksi. Se hävisi lyhyen sodan Ruotsille ja päätyi osaksi Ruotsin ja Norjan valtioliittoa. Kun valtioliitto hajosi vuonna 1905, Norja julisti jälleen itsenäisyyttään ja on ollut oma valtionsa siitä lähtien.

Norja ei puolueettomana maana osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. Se yritti toimia samoin toisesssa maailmansodassa, mutta joutui saksalaiset miehittämäksi vuonna 1940. Hallitus ja kuningashuone pakenivat Isoon-Britanniaan. Saksalaismiehitys jatkui sodan loppuun eli vuoteen 1945 asti, minkä jälkeen Norja suuntautui vahvasti länteen. Se sai Yhdysvalloilta Marshall-apua ja liittyi Natoon puolustusliiton perustamisesta lähtien vuonna 1949. Norja oli myös mukana perustamassa yhtä EU:n edeltäjistä, vapaakauppaliitto Eftaa. Maassa on järjestetty kaksi kansanäänestystä Euroopan yhdentymiskehitykseen liittymisestä: EY-jäsenyydestä vuonna 1972 ja EU-jäsenyydestä Suomen tapaan vuonna 1994. Liittymistä vastustavat voittivat molemmat äänestykset, joten Norja on pysynyt EU:n ulkopuolella.

Norjan lähihistorian merkittävimmät ja surullisimmat tapahtumat ovat vuoden 2011 Oslon ja Utøyan terrori-iskut, joissa henkensä menetti 77 ihmistä saman päivän aikana, suurin osa heistä työväenpuolueen nuortenleiriläisiä. Kaksi Norjan tämänhetkisistä ministereistä on Utøyan iskusta selvinneitä entisiä nuorisopoliitikkoja.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 3

3,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Norja asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Norjan päämies on muodollisesti kuningas Harald V. Todellista valtaa harjoittavat muiden demokratioiden tapaan pääministerin johtama hallitus sekä parlamentti eli Suurkäräjät (Stortinget). Suurkäräjien 169 edustajaa valitaan vaaleilla neljän vuoden mittaiselle kaudelle. Vaalit voittaneet puolueet muodostavat koalitiohallituksen. Koostuu hallinnollisesti 11 maakunnasta eli fylkestä, jotka jakaantuvat edelleen kunniksi (kommune) Huippuvuoret eivät kuulu fylkejärjestelmään, vaan niitä johtaa oma kuvernööri.

Muiden Pohjoismaiden tapaan Norjassa oli paljon työväenpuolueen luotsaamia hallituksia 2010-luvulle asti. Luonnonvarojen tuomien tulojen ja työväenpuolueen harjoittaman politiikan vuoksi Norjasta kehittyi vauras hyvinvointivaltio: koulutus on ilmaista, terveydenhuolto korkealuokkaista ja eläkkeet ja sosiaaliturva hyvällä tasolla. Norjalaisten elintaso on maailman korkeimpia – mutta niin ovat myös verot ja elinkustannukset. Norja on vaurastunut öljyllä ja maakaasulla, ja maan on ratkaistava, miten hyvinvointivaltiota ylläpidetään niistä saatavien tulojen ehtyessä.

Työväenpuolueen voittokulku tyssäsi vuoden 2013 suurkäräjävaaleihin, jotka voitti Erna Solbergin johtama konservatiivinen Høyre-puolue. Solberg toimi eri hallituskoalitioissa Norjan pääministerinä kahdeksan vuoden ajan, jolloin veroja kevennettiin ja maahanmuuttopolitiikkaa tiukennettiin. Hallitusvalta vaihtui vuoden 2021 suurkäräjävaaleissa, jotka voitti Jonas Gahr Støren työväenpuolue. Støren johtamaan vähemmistöhallitukseen kuuluu työväenpuolueen lisäksi keskustapuolue (Senterpartiet), joka on ajanut perinteisesti maanviljelijöiden ja kalastajien etuja. Støren hallitus aikoo panostaa alue-, työllisyys- ja ilmastopolitiikkaan.

Inhimillisen kehityksen indeksi

19

2 av 188

Norja sijoittuu sijalle 2 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Norjan talous nojasi laivanvarustuksen, maanviljelyn ja kalastuksen varaan, kunnes Norjanmereltä löydettiin öljyä 1960-luvulla. Nykyisin öljyteollisuus on Norjan pääelinkeino, minkä lisäksi tuloja kertyy myös kalankasvatuksesta, sähköntuotannosta vesivoimalla ja turismista. Öljyn ja kaasun lisäksi Norjalla on runsaat mineraali- ja metsävarat. Kolmannes Norjan kansantuotteesta on peräisin teollisuus- ja kaksi kolmannesta palvelusektorilta.

Norjasta on tullut eritysesti öljytulojensa turvin rikas hyvinvointivaltio, ja valtio on perustanut taloutensa turvaamiseksi vuonna 1995 mittavan öljyrahaston. Rahaston tehtävänä on ylläpitää valtiontaloutta silloinkin öljy- ja kaasuntuotannon hiipuessa. Huippuvuosiin verrattuna Norjan öljyntuotanto on pudonnut jo puoleen huippuvuosista, ja vauraan valtiontalouden ylläpitäminen ilman öljytuloja on yksi Norjan tulevaisuuden suurimmista haasteista.

Norjassa on hyvä työllisyystilanne: työttömänä on vain noin 4 % väestöstä. Työttömyyden sijaan Norja painiikin työvoimapulan kanssa, ja erityisesti palvelualoille ja alkutuotantoon palkataan paljon ulkomaisia osaajia. Valtiolla ei ole talousongelmia: valtionvelka on vähäistä ja budjetti usein ylijäämäinen. Vaurauden ja kulutuksen kääntöpuolena ovat esimerkiksi suuret hiilidioksidipäästöt; erityisesti epäsuorat öljy- ja maakaasutuotannon vuoksi. Kansalaisten hiilijalanjälki on sen sijaan laskussa, sillä suurin osa norjalaisten kuluttamasta sähköstä on peräisin vesivoimasta. Edullisen ja ekologisen sähkön saatavuuden vuoksi norjalaiset ovat innostuneet ostamaan sähköautoja, ja nykyisin kaksi kolmannesta maassa ostetuista uusista autoista toimii sähköllä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Norja koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

5 511 372

Ihmistä maassa Norja

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 6

1,7

lasta per nainen maassa Norja

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2

2

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Norja

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

Ei tilastoja saatavilla

79 201

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Norja

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 6

6,7

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Norja

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Norja

Koulutus

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,7

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Norja

Tasa-arvo

Työ