Norja
Keskeiset luvut ja tiedot
Maantiede
Norjan rannikko on yli 2500 km pitkä, ja kapeimmillaan maa on alle 6 km leveä. Rannikko muodostuu kapeista vuonoista, jotka syntyivät viimeisimmän jääkauden aikana. Sisämaassa on useita pieniä vuorijonoja ja metsäalueita, maan keskiosassa taas alavia tasankoalueita. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta ilmasto on yllättävän lämmin, koska Golf-virta lämmittää rannikkoa. Maan eri osien välillä on ilmastollisia eroja: maan itäosissa vallitsee kylmä ja kuiva sisämaailmasto, lännessä kosteampi ja leudompi rannikkoilmasto ja pohjoisessa arktinen, kylmä ilmasto. Osa Norjaa joutui vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuuden radioaktiivisen saastelaskeuman kohteeksi ja joillakin alueilla kärsitään yhä laskeuman jälkiseuraamuksista. Norjalaisten hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat asukaslukuun suhteutettuna lähes maailman suurimmat. Tämä on seurausta Norjan runsaasta maakaasun käytöstä energian tuotannossa, teollisuuden kasvusta ja maan autokannan iäkkyydestä.
Historia
Norjaa hallitsivat monien vuosisatojen ajan lukuisat pikkukuninkaat, kukin omilla pienemmillä alueillaan. Kuningas Harald Kaunotukka kokosi maan yhdeksi valtakunnaksi 900-luvulla. 700-luvulta alkaen noin neljänsadan vuoden aikana norjalaiset kuninkaat asuttivat Islannin ja Grönlannin ja tekivät ryöstöretkiä ympäri Eurooppaa. Norja oli tuohon aikaan merenkulun ja kaupankäynnin mahtivaltio. Ruttoepidemian eli mustan surman levitessä maahan 1300-luvulla yli puolet maan väestöstä kuoli, mikä heikensi Norjaa johtaen lopulta itsenäisyyden menettämiseen. 1300-luvun lopulta 1800-luvun alkuun oli Norja unionissa Tanskan ja sen jälkeen Ruotsin kanssa. Maa itsenäistyi vuonna 1905. Norja oli puolueeton maa ensimmäisessä maailmansodassa ja yritti toimia samoin myös toisessa maailmansodassa, mutta joutui saksalaisten miehittämäksi vuonna 1940. Norja liittyi Natoon heti puolustusliiton perustamisesta lähtien vuonna 1949, ja se oli mukana perustamassa Euroopan vapaakauppaliitto Eftaa 1959. Maassa järjestettiin kansanäänestys EY-jäsenyydestä vuonna 1972 ja EU:n jäsenyydestä 1994, mutta liittymistä vastustavat voittivat molemmat äänestykset. Norjasta tuli öljyn- ja kaasuntuottajavaltio 1970-luvulla, minkä jälkeen talous on kehittynyt nopeasti.
Ekologinen jalanjälki
3,6
Yhteiskunta ja politiikka
Norja on perustuslaillinen monarkia, mutta kuninkaan velvollisuudet ja oikeudet ovat lähinnä symbolisia. Todellinen valta on parlamentilla, 169 jäsenisellä Suurkäräjillä (Stortinget), joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Suurkäräjien enemmistö kokoaa maalle hallituksen. Norjassa, kuten muissakin skandinaavisissa maissa, on vahva sosiaalidemokraattinen perinne. Vuoden 2013 vaaleissa oikeisto sai enemmistön parlamenttiin ja kaksi vaalikautta hallitusvastuussa ollut sosiaalidemokraattinen työväenpuolue sai väistyä. Konservatiivit muodostivat vähemmistöhallituksen maahanmuuttovastaisen edistyspuolueen kanssa. Kaksi muuta oikeistopuoluetta tukee hallitusta, mutta ne eivät halunneet samaan hallitukseen edistyspuolueen kanssa. Pääministeri on konservatiivien Erna Solberg. Norjalaisten elintaso on maailman korkeimpia, mutta elinkustannukset ja verot ovat erittäin korkeat. Maan hyvinvointijärjestelmä on hyvin kehittynyt, koulutus on ilmaista, terveydenhuoltojärjestelmä korkealuokkainen, kuten myös sosiaali- ja kansaneläkelaitos. Se miten tämä järjestelmä pystytään rahoittamaan öljytulojen loppuessa, on yksi norjalaisen politiikan kuumimmista kysymyksistä. Muita poliittisia keskustelunaiheita ovat maahanmuutto, etnisten vähemmistöjen integrointi, väestön ikääntyminen ja valtion rooli elinkeinoelämässä.
Inhimillisen kehityksen indeksi
1 av 186
Talous ja kaupankäynti
Ennen kuin 1960-luvulla Norjanmereltä löydettiin öljyä, Norja oli laivanvarustus-, maanviljelys- ja kalastusvaltio ja suurin osa asukkaista työskenteli näillä aloilla. Viimeisten vuosikymmenien aikana öljyteollisuudesta on tullut Norjan tärkein elinkeino, samaan aikaan kuin perinteelliset elinkeinot ovat menettäneet asemiaan. Taloudellinen kehitys on heilahdellut maailmanmarkkinoiden öljyhintojen tahdissa. Vähentääkseen öljynhinnan vaihteluiden vaikutuksia valtio perusti vuonna 1995 öljyrahaston, jonka ylijäämästä suurin osa sijoitetaan ulkomaille. Öljyn ja kaasun lisäksi Norjalla on runsaat mineraali- ja metsävarat. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Kalanviljelyssä maa on johtavia maita maailmassa, ja kalavedet ovat rikkaimmasta päästä. Yli 70% väestöstä työskentelee nykyään palveluelinkeinojen tai julkisen hallinnon piirissä. Valtio omistaa yhä osan maan yritystoiminnasta. Viime vuosina on tapahtunut asteittaista yksityistämistä mm. telekommunikaatio- ja liikennöintisektoreilla. Pääministeri Solbergin hallituksen ohjelmassa on palveluiden yksityistämistä ja verojen keventämistä.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Norja koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
5 421 241
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,7
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
58 790
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
9,3
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
