[[suggestion]]
Päiväntasaajan Guinea
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Malabo

Etniset ryhmät

fangit 85,7 %, bubit 6,5 %, mdowet 3,6 %, annobot 1,6 %, bujebat 1,1 %, muut 1,4 % (1994)

Kieli

espanja (virallinen) 67,6 %, muut (muun muassa ranska (virallinen), fangi, bubi) 32,4 % (1994)

Uskonto

nimellisesti kristinusko (lähinnä katolilaisuus), alkuperäisuskonnot

Väkiluku

722 000

Valtiomuoto

tasavalta

BKT per asukas

26 058 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede


Päiväntasaajan Guinea koostuu osasta manteretta ja viidestä saaresta. Maan suurin saari on Bioko, missä sijaitsee myös pääkaupunki Malabo. Noin kolme neljäsosaa väestöstä elää mantereella, joka on suurelta osin sademetsää. Tuliperäinen Bioko on suurimmaksi osaksi viidakkoa, joskin alueen pohjoisosassa kasvaa kahvi- ja kaakaoviljelmiä.

 Päiväntasaajan Guineassa kasvaa yli 140 eri puulajia ja alueella elää runsaasti villieläimiä, joista suurimpia ovat elefantti ja buffalo. Maassa elää myös monia uhanalaisia simpanssi- ja gorillalajeja. Päiväntasaajan Guinea oli köyhä maa, jossa oli pienimuotoista omavaraistaloutta. Maalla oli hieman kaakaon, kahvin sekä puun vientiä ennen kuin 90-luvun puolivälissä löydettiin öljy ja kaasu.
 Öljy-ja metsäteollisuuden kehitys on luonut monia ympäristöongelmia. Öljyvuodot ovat vahingoittaneet rantaviivaa ja laajoilla hakkuilla ollaan tuhottu suuria alueita sademetsää, mikä on ajanut monet lajit uhanalaisiksi.

Historia


Alueella on ollut asutusta jo rautakaudelta lähtien, Päiväntasaajan Guinean ensimmäiset asukkaat olivat pygmejä. Päiväntasaajan Guinea oli Portugalin siirtomaa vuodesta 1400 lähtien ja oli vuosisatojen ajan tunnettu orjakaupan vientisatama. Espanja valtasi siirtomaan vuonna 1778 ja Espanjan sisällissodan jälkeen 150 vuotta myöhemmin siirtomaa aloitti kaakaon viljelyyn perustuvan taloudellisen kehityksen ohjelman.
Vuonna 1959 Päiväntasaajan Guineasta tehtiin erottamaton osa Espanjaa. Kaikki kansalaiset olivat automaattisesti Espanjan kansalaisia ja valitsivat edustajansa Espanjan parlamenttiin. Siirtokuntalla oli myös itsemääräämisoikeus. Vuonna 1968 Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi ja Francisco Macias Nguema valittiin uuden tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Ngueman hallinnossa maahan kehittyi nopeasti julma diktatuuri. Noin kolmasosa väestöstä kuoli tai pakeni maasta. Vuonna 1979 presidentti syöstiin vallasta. Vallankaappauksen toteutti presidentin veljenpoika, everstiluutnantti Nguema, joka on edelleen vallassa eivätkä Päiväntasaajan Guinean ihmisten elinolosuhteet ole juurikaan parantuneet.

Ekologinen jalanjälki

1 7

1,8

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Päiväntasaajan Guinea ville vi trenge 1,8 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka


Päiväntasaajan Guinea on periaatteessa tasavalta, mutta käytännössä presidentti Teodoro Obiang  Nguema Mbasogo on ollut itsevaltias vuoden 1979 vallankaappauksesta lähtien. Maassa on myös kaksikamarin parlamentti, mutta käytännössä parlamentilla on hyvin vähän valtaa. Sen molemmat kamarit ovat presidentin puolueen vallassa, kummassakin on vain yksi muun puolueen edustaja. Maassa on järjestetty useita presidentin ja parlamentin vaaleja, mutta yksiäkään niistä ei pidetä laillisina. Opposition poliitikot ovat pitkään joutuneet työskentelemään ulkomailla. Nguema Mbasogo on miehittänyt kaikki hallinnon avainpaikat sukulaisillaan ja heimonsa jäsenillä.

Vuonna 2011 perustuslakiin tehtiin muutoksia, jotka rajaavat presidentin valinnan kahteen peräkkäiseen 7-vuotiskauteen. Sen mukaan Nguema Mbasogon olisi luovuttava vallasta vuonna 2016.
Suuret öljytulot eivät ole muuttaneet Päiväntasaajan Guinean ihmisten elämää erityisesti. Kaksi kolmesta edelleen elää "äärimmäisessä köyhyydessä", eli alle eurolla päivässä, lapsikuolleisuus on korkea. Kansainväliset tahot ovat raportoineet räikeistä ihmisoikeusloukkauksista, puolueellisesta oikeusjärjestelmästä ja kidutuksesta. Maailmanpankki, YK ja muut avustusjärjestöt vetäytyivät maasta kun tukirahojen väärinkäyttö paljastui.

Inhimillisen kehityksen indeksi

141 av 186

Päiväntasaajan Guinea er nummer 141 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti


Vuonna 1995 Päiväntasaajan Guineasta löydettiin öljyä. Noin kymmenessä vuodessa maasta kehittyi Afrikan seitsemänneksi suurin öljyntuottaja. On odotettavissa, että kaasutulot tulevat kasvamaan tulevaisuudessakin. Öljyn ja kaasun osuus kattaa nykyään lähes 95%. Päiväntasaajan Guinean viennistä. Muita vientiartikkeleita ovat puu, kahvi ja kaakao. Päiväntasaajan Guinea käy paljon kauppaa vanhan siirtomaaisäntänsä Espanjan kanssa, mutta Yhdysvallat on maan suurin kauppakumppani sekä tuonnin että viennin suhteen. Öljyä ja kaasua viedään paljon myös Eurooppaan ja Kiinaan.
Suurin osa väestöstä saa elantonsa pienviljelystä. Maatalouden kehittäminen on laiminlyöty. Maassa on myös runsaasti mineraaleja (mm. kulta, timantit, sinkki), mutta ne ovat toistaiseksi paljolti hyödyntämättä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Päiväntasaajan Guinea koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

1 402 985

Ihmistä maassa Päiväntasaajan Guinea

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 1

4,2

lasta per nainen maassa Päiväntasaajan Guinea

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80
81 82

82

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Päiväntasaajan Guinea

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

7

26 058

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Päiväntasaajan Guinea

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Päiväntasaajan Guinea

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 7

4,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Päiväntasaajan Guinea

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 5 8 9 10

6,5

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Päiväntasaajan Guinea

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 4

9,44

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Päiväntasaajan Guinea

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

Ei tilastoja saatavilla
koulunkäyntiä keskimäärin maassa Päiväntasaajan Guinea

Likestilling

Arbeid