[[suggestion]]
Pakistan
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Islamabad

Etniset ryhmät

Punjab 44,7 %, Pashtu 15,4 %, Sindhi 14,1 %, Saraiki 8,4 %, Muhajir 7,6 %, Baloch 3,6 %, Muut 6,3 %

Kieli

Urdu, englanti, punjabi, pashtu, sindhi, saraiki, balochi, hindko, pothwari, brahui, kashmiri, balti, burushaski, dameli, domaaki, gawar-bati, kalasha, khowar, kohistani, kutchi, memoni, shina, wakhi, yidgha

Uskonto

Islam 96,47 %, Hindulaisuus 2,14 %, Kristinusko 1,27 %, Ahmadiyya 0,9 %, Muut 0,02 %

Väkiluku

225 199 929

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

796 100 km²

Valuutta

Pakistanin Rupia

BKT per asukas

5 878 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

14. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Pakistan voidaan jakaa viiteen maantieteellisesti erilliseen osaan: Pohjoisen Himalajan ja Karakoruin vuoristoihin sivuhaaroineen, lännen Hindukuš ja Ras-Kush vuoristoon, lounaan Balochistanin ylänköön, koillisosan Kashmirin vastaiseen Sialkotin alueeseen, sekä Pakistanin itäosan halki pohjois-eteläsuunnassa virtaavan Indus-joen laaksoon.

Indus-joen laaksoa lukuun ottamatta Pakistanin maaperä on melko hedelmätöntä ja toistuvat tulvat sekä monivuosituhantinen viljely ovat heikentäneet maaperän laatua merkittävästi. Varsinkin Indus-joen suistoalue on pahasti suolaantunut ja tuhoisat tulvat toistuvat vuosittain. Balochistan on äärimmäisen kuivaa erämaata. Pakistan sijaitsee monsuunivyöhykkeen äärilaidalla ja pääosin mannerilmaston alueella. Vuodenaikojen väliset lämpötilavaihtelut ovat etelän rannikkoseutuja lukuun ottamatta merkittäviä ja sadetta saadaan lähinnä heinä-syyskuussa.

Historia

Varsinaisen Pakistanin valtakunnan ja nykyisen Pakistanin rajojen historia on hyvin lyhyt, sillä sen voidaan katsoa alkaneen Iso-Britannian päätöksellä vuonna 1947. Alueella on kuitenkin vaikuttanut useita historiallisia kulttuuripiirejä, jotka voidaan hyvin karkeasti jakaa Itä-Pakistanin ja Pohjois-Intian Punjabiin, Pohjois-Pakistanin ja ympäröivien vuoristoseutujen sikhiläisalueisiin, Länsi-Pakistanin afgaanialueisiin sekä Indus-joen suistosta alkaviin indoarjalaisiin alueisiin.

Pakistanin läpi virtaavan Indus-joen suistoon syntynyt Indus-kulttuuri on yksi varhaisimpia kerrostuneen yhteiskunnan, byrokratian ja kirjoitustaidon syntysijoja. Induksen alueen lukuisat valtakunnat joutuivat Persian alaisuuteen noin vuonna 519 eaa. ja Aleksanteri Suuren helleenisen imperiumin alaisuuteen noin vuonna 326 eaa. Joskin intialainen Mayrya valloitti Pakistanin alueen noin vuosiksi 320–185 eaa., minkä jälkeen alue palasi kreikkalais-bactrisialaisen valtapiirin alaisuuteen. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. skyytit saapuivat alueelle ja valtakunta hajosi osiin.

300-luvun taitteessa Persia valloitti nykyisen Pakistanin alueen ja 600-luvun jälkipuoliskolla arabimuslimivalloitukset ylsivät alueelle Persian sortumisesta syntyneisiin sindhiläis- ja hindu-shaanivaltakuntiin, jotka kuitenkin säilyttivät alueellisen autonomiansa. 1000-luvulla merkittävä osa alueen asukkaista käännytettiin islaminuskoon. Vuonna 1187 uusi intialaisvaltakunta Ghori valloitti alueen, mutta jo vuonna 1211 Delhin turkkilainen mamelukkidynastia kaappasi vallan, mitä seurasi lukuisten lyhytikäisiksi jääneiden dynastioiden aika.

Vuonna 1526 Timuridi-imperiumin raunioilta syntyi Mugal-imperiumi (Suurmogulien valtakunta) Khaibarsolan molemmille puolille nykypäivän Afganistaniin ja Pakistaniin. Vuonna 1600 Mugal-imperiumi hallitsi suurinta osaa Etelä-Aasiasta, 1600-luvun lopulla sen pääkaupunki siirrettiin Lahoreen (Pakistaniin) ja vuonna 1707 se alkoi hajoamaan liitoksistaan antaen uuden alun sindhiläisvaltakunnille. 1700-luvun puolivälissä sodat Intian ja afgaanien välillä köyhdyttivät aluetta, mutta sindhit pitivät pintansa, kunnes vuonna 1849 Iso-Britannia valloitti alueen.

Brittiläisen Intian (Raj) (1856–1947) sortovaltaa vastustava itsenäistymisliike alkoi vuonna 1877 kasvamaan vauhdilla. Britannia luotti pääasiassa Hindulaisiin paikallisjohtajiin, mistä johtuen nationalistisen Intian kansalliskongressin syntyessä vuonna 1885 muslimivähemmistö jättäytyi liikkeen ulkopuolelle. Vuosina 1881–1900 Iso-Britannia teki Delhin seudun valtakielestä hindistä koko Intian ainoan virallisen kielen, vaikka nykyäänkin sitä puhuu alle 40 prosenttia kansasta. Vuonna 1906 Intian Muslimiliitto perustettiin puolustamaan muslimialueiden kielten, kulttuurien ja uskonnon identiteettiä Iso-Britannian toteuttamaa yhtenäistämispolitiikkaa vastaan. Muslimiliiton ensimmäiseen kokoukseen osallistui yli 3000 delegaattia ja sen tarve tunnustettiin laajalti.

Vuonna 1933 musliminationalisti Ramhat Alin ehdotti muslimivaltion itsenäisyyttä puolustavassa pamfletissaan muslimeja runsaasti sisältävien maakuntien (Punjab, Afghania, Kashmir, Sindh ja Balochistan) nimistä koottua akronyymiä Pakstan muslimimaan nimeksi. Pamfletti sai runsaasti näkyvyyttä ja aiheutti voimakasta eripuraa hindu- ja muslimiväestöjen välille. Vuonna 1940 Muslimiliitto siirtyi kannattamaan kahden valtion mallia ja vuonna 1942 Muslimiliiton johto vangittiin. Vuoden 1946 vaalimenestyksen jälkeen kansalliskongressi tunnusti Muslimiliiton aseman Intian muslimien edustajana ja kun Britannia myönsi Intialle ja Pakistanille itsenäisyyden, vedettiin rajalinja karkealla kädellä Punjabin ja Bengalin provinssien halki.

Kashmirin alue Punjabissa oli erityisen tasaisesti jakautunut muslimien ja hindujen kesken ja maiden välinen konflikti alueesta jatkuu edelleen. Vaikka itsenäistyneen Pakistanin länsiosa oli kooltaan suurempi, asui 55 prosenttia väestöstä Itä-Pakistanissa eli nykyisessä Bangladeshissa. Pakistanin ensimmäisinä vuosikymmeninä useat sotilasvallankumoukset rajoittivat kehitystä ja vuonna 1949 uskonnollisen eliitin toimesta sharia-laki asetettiin Pakistanin lakien yläpuolelle.

Vuonna 1988 Pakistan toteutti Kiinan tuella ensimmäisen onnistuneen ydinkokeensa, mikä kuumensi Intian ja Pakistanin välisiä suhteita pysyvästi. Vuonna 1999 uusi sota syttyi Intian ja Pakistanin välille ja samana vuonna armeija kaappasi jälleen vallan. Vuonna 2007 pitkäaikainen demokratia-aktivisti ja kahdesti syrjäytetty pääministeri Benazir Bhutto salamurhattiin kampanjan aikana, mikä aiheutti vasemmiston suosion kasvun ja vaalivoiton. Uusi pääministeri kuitenkin syrjäytettiin korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2012. Vuonna 2018 Imran Khanista tuli Pakistanin 22. pääministeri.

Ekologinen jalanjälki

4

0,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Pakistan asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Pakistan on islamilainen tasavalta ja liittovaltio, jonka johdossa on valitsijamiesneuvoston nimittämä presidentti. Pakistanin lainsäädäntövalta jakautuu kahteen osaan, 104 paikkaiseen senaattiin ja 342 paikkaiseen kansalliskokoukseen. Provinssit nimittävät senaattorit tasapaikkaisesti provinssin koosta riippumatta. Kansalliskokousedustajat valitaan vaalipiireittäin enemmistövaaleilla. Naisille ja vähemmistöille on turvattu 70 paikkaa. Kansalliskokouksen johtajana toimiva pääministeri tekee keskeiset armeijan, oikeuslaitoksen ja ministeriöiden nimitykset. Konsultoituaan pääministeriä presidentti allekirjoittaa lait ennen niiden voimaantuloa. Pakistan on jaettu kuuteen hallinnolliseen provinssiin ja maan pääkaupunkiin, mutta aluehallinnollinen valta on vähäistä.

Käytännössä Pakistan on kuitenkin teokraattinen autokratia, jossa valta on keskittynyt uskonnollisfundamentalistisen armeijan käsiin. Pakistanin armeijalla onkin ollut merkittävä poliittinen rooli koko Pakistanin itsenäisyyden ajan, mikä on näkynyt esimerkiksi toistuvina vallankaappauksina sekä poikkeuslain aikakausina. Koko 2000-luvun Pakistanin poliittista ilmapiiriä on varjostanut aktiivinen terrorismi ja Talibanin vahva läsnäolo maassa. Erityisesti sekulaarit ja modernistiset uudistukset ovat toistuvasti törmänneet väkivaltaiseen vastarintaan. Sekä Talibanilla, että al-Qaidalla on erittäin vahva asema maassa. Democracy Rankingin tekemän 112 maan demokraattisuusasteen vertailussa Pakistan sijoittui sijalle 110.

Pakistan on monietninen valtio, jossa suurin osa ihmisistä puhuu indoiranilaisia kieliä, joilla on kuitenkin vahvoja paikallispiirteitä. Se heijastelee Pakistanin historiallista asemaa persialaisten ja intialaisten imperiumien kohtauspaikkana. Afganistan voidaan jakaa karkeasti viiteen enemmistöetnisyyteen, niiden alaryhmiin ja lukuisiin vähemmistöihin. Esimerkiksi enemmistökansa punjabeihin laskettavat arainit, rajputit ja jatsit pitävät itseään eri kansoina.

Käytännössä kaikki pakistanilaiset ovat muslimeja tai ainakin seuraavat islamin muokkaamia traditioita. Suurin osa heistä on Hanafiyyah koulun sufisti sunnia, mutta myös šiioja on runsaasti. Lisäksi maassa on pieni ahmadiyyah muslimivähemmistö, sekä pienet intialaiset deoband- ja barelvi-sunnalaisten vähemmistöt, minkä lisäksi wahhabismia esiintyy erityisesti syrjäseutujen paimentolaisväestön keskuudessa. Pakistanin oikeusjärjestelmän puolueettomuus on hyvin alhaisella tasolla ja poliisin ja turvallisuusjoukkojen toteuttama oikeudenpito on usein mielivaltaista. Uskonnolliselle sharia-laille annetaan prioriteetti maallisen lainsäädännön yli ja jumalanpilkasta voi seurata kuolemanrangaistus.

Pakistanilla on myös ydinaseita. Lue lisää Ydinasekiristys ja kauhun tasapaino -teema-artikkelista.

Tasa-arvo

Pakistan on yksi maailman eriarvoisimmista valtioista. Tasa-arvon tiellä on voimakkaita ja sitkeitä rooliodotuksia, mutta myös merkittäviä byrokraattisia, lakiteknisiä ja taloudellisia esteitä. Pakistan on adoptoinut keskeiset syrjinnän estävät kansainväliset säädökset osaksi lainsäädäntöään, mutta niiden toimeenpaneminen on ollut erittäin rajallista.

Moniperusteista syrjintää kokevat naiset ja tytöt ovat erityisen heikossa asemassa. Kotityöt, lastenhoito ja muu palkaton kotityö on lähes kokonaan naisten vastuulla ja naiset kattavatkin vain 11 prosenttia Pakistanin työvoimasta. Naisten palkkataso on myös systemaattisesti merkittävästi miesten palkkatasoa matalampi, eivätkä he kuulu sosiaaliturvan piiriin.

Naisten poliittista osallistumista on rajoitettu kaikilla tasoilla ja naisten aliedustavuus on erittäin laajaa myös kouluissa, akatemiassa, yksityisellä sektorilla ja sosiaalisissa tapahtumissa. Naisten mahdollisuudet äänestää ovat heikot. Naisiin kohdistuva sukupuolittunut ja seksuaalinen väkivalta on Pakistanissa yleistä ja naisten oikeusturva on erittäin heikko, eikä heitä aina tunnusteta oikeustoimijoiksi, tai naisiin kohdistuneita rikoksia heihin kohdistuneiksi.

Terveys ja puhtaus

20,5 prosenttia pakistanilaisista kärsii aliravitsemuksesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta aiheutuvista terveyshaitoista. Kaiken kaikkiaan 36,9 prosentin kohdalla ruokaturva on heikkoa ja kausittaista. 44 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta johtuvasta vajaakasvuisuudesta ja 18 prosentin kohdalla se on vakavalla tasolla. Samalla vain 14 prosentilla lapsista ravinnonsaanti on päivittäin riittävää ja monipuolista. Pakistanilainen talous käyttääkin noin 50,8 prosenttia ansioistaan ruokaan, mikä lisää hintavaihtelun ja heikkojen satokausien haittavaikutuksia.

Laaksoissa sijaitsevissa suurkaupungeissa ilmansaasteet tuottavat merkittäviä terveyshaittoja ja etelän jokilaaksoissa esiintyy malariaa, denguekuumetta ja poliota. Ripulin ja koleran esiintyminen on varsinkin tulva-aikaan hyvin yleistä. Pakistanin terveydenhuoltojärjestelmä on pahasti ylikuormittunut ja rikkaille varattuja yksityissairaaloita lukuun ottamatta henkilökunnan koulutustaso on alhainen. COVID-19 pandemiakriisi on vaikeuttanut tilannetta entisestään ja hoitotarvikkeista, lääkkeistä ja henkilökohtaisista hygieniatarvikkeista on pulaa.

Turvallisuustilanne

Pakistanin turvallisuustilanne on hyvin heikko ja Kashmirin (Azad Kashmir) sekä Afganistanin (Khyber Pakhtunkhwa ja Balochistan) vastaisilla alueilla erittäin heikko. Turvallisuustilanne vaihtelee ajan ja paikan suhteen nopeasti ja voimakkaasti. Vuodesta 2014 lähtien Pakistan on johdonmukaisesti lisännyt ja tehostanut terrorismin vastaisia toimiaan, minkä seurauksena turvallisuustilanne maassa on kohentunut ja terrori-iskujen määrä vähentynyt.

Pakistanissa toimii useita terroristijärjestöjä, joista suurimmat ovat al-Qaida Taliban ja ISIS. Taliban yrittää aktiivisesti horjuttaa Pakistanin hallitusta tekemällä terrori-iskuja virastoihin, kouluihin, kirkkoihin, moskeijoihin, joukkotapahtumiin ja vähemmistöalueille. Osa järjestöistä myös kaappaa ihmisiä. Lisäksi laajamittaisten ja väkivaltaisiksi yltyvien mielenilmauksien riski on oleellinen. Heinä-lokakuussa esiintyy myös hengenvaarillisia tulvia.

Inhimillisen kehityksen indeksi

10

158 av 188

Pakistan sijoittuu sijalle 158 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Pakistan oli vuonna 2019 maailman 42. suurin talous. Useiden talouden modernisointiyritysten jälkeen Pakistanissa on edelleen käytössä sekatalousmalli, jossa usein armeijan hallinnassa olevat valtionyritykset tuottavat merkittävän osan BKT:sta. Talouden pohja on siten suoraan riippuvaista politiikasta, minkä lisäksi korruptio, energiaverkon epäluotettavuus ja heikko turvallisuustilanne ovat merkittävästi vähentäneet investointien houkuttelevuutta. Samalla valtion halottomuus investoida koulutukseen, sanitaatioon, terveydenhuoltoon, työllisyyden tukitoimiin ja yrittämisen helppouteen tai muihin työtehoon vaikuttaviin toimiin heikentää kokonaistuotannon kehittymismahdollisuuksia ja veropohjan laajentumista merkittävästi.

Pakistanin tärkeimmät vientituotteet ovat vuodevaatteet, riisi, keinokankaiset miesten ja naisten puvut sekä puuvillakangas. Tärkeimmät vientimaat ovat Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Iso-Britannia ja Afganistan. Pakistanin tärkeimmät tuontituotteet ovat bensiini, raakaöljy, maakaasu, palmuöljy ja roskarauta. Niitä tuodaan erityisesti Kiinasta, mutta pienemmissä määrin myös Arabiemiraateista, Yhdysvalloista, Saudi-Arabiasta ja Indonesiasta.

Turvallisuuteensa, huoltovarmuutensa ja itäisten osiensa elinvoimaisuuden kehittämiseksi Kiina on investoinut etelä-pohjoissuunnassa Pakistanin leikkaavan Kiina-Pakistan talouskäytävän ja Gwadarin kauppasataman rakennustöihin yhteensä 60 miljardia Yhdysvaltojen dollaria.

Kehitys

Pakistan on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista. Vaikka syrjäseutujen asukkaita ja vähemmistökansoja jää tilastoinnin ulkopuolelle, kasvoi Pakistanin asukasluku vuosina 1998–2017 57 prosenttia. Väestönkasvu jatkuu edelleen vahvana aiheuttaen merkittävää painetta jo entisestään ylikuormittuneelle ja alikehittyneelle koulutusjärjestelmälle.

Pakistanissa jokaista opettajaa kohden on keskimäärin 44 oppilasta, eikä opetuksessa hyödynnetä internettiä tai muita moderneja apuvälineitä. Tämä on entisestään pahentanut COVID-19 pandemiakriisin vaikutuksia koulutukseen ja erityisesti tyttöihin, joista monen pelätään olevan palaamatta kouluihin. Vain 27,6 prosentilla naisista on toisen asteen koulutus, ja tytöt käyvätkin koulua keskimäärin vain 3,8 vuotta, samalla kun 57 prosenttia koulua kokonaan vaille jäävistä lapsista on tyttöjä. 12,8 prosenttia lapsista joutuu koulun sijaan käymään töissä ja pakolaisväestön keskuudessa osuus on merkittävästi suurempi.

62,6 prosenttia pakistanilaisista asuu maaseutuyhteisöissä ja maaseudun julkisinfran kunto on heikko, mikä heikentää ihmisten elinoloja ja vaikutusmahdollisuuksia. Pakistanin tietoverkko on pahasti alikehittynyt ja toistuvien konfliktien vaurioittama. Vain 9,5 prosentilla naisista ja 15,5 kaikista kansalaisista on pääsy internettiin. Samalla vain 72,6 prosentilla pakistanilaisista on käytössään kännykkä ja mobiiliverkon kattavuus on erittäin heikko. Myös energiaverkon kattavuus on alhainen ja luotettavuus heikko. Pakistan on pyrkinyt kasvattamaan maakaasun osuutta energiantuotannossaan.

Pakistanissa asuu 1,4 miljoonaa rekisteröityä afgaanipakolaista ja huomattavasti enemmän rekisteröitymättömiä. Pakolaisten elinolot ovat pääasiassa heikot ja terroristiorganisaatioiden värväystoiminta aktiivista.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Pakistan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

229 488 996

Ihmistä maassa Pakistan

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 1

3,2

lasta per nainen maassa Pakistan

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
61 62 63 64 65

65

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Pakistan

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

5 878

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Pakistan

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 3 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Pakistan

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

8

0,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Pakistan

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 1 10

8,1

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Pakistan

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 6 5
6 7 8 9 10

3,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Pakistan

Tasa-arvo

Työ

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
8 7 8 9 10

5,80

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Pakistan

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9

9,4

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Pakistan