[[suggestion]]
Palau
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Ngerulmud

Etniset ryhmät

Palaulaiset 65%, aasialaisperäiset 22%, muut 13% (2015)

Kieli

Palau, englanti, filipino, sonsorol, japani

Uskonto

Katolilaiset 45%, protestantit 35%, modekngei 6% (palaulainen uskonliike, jossa on sekä kristillisiä että perinneuskontojen piirteitä), muslimit 3%, mormonit 2%, muut ja uskonnottomat 9% (2015)

Väkiluku

18 174 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

460 km2

Valuutta

Yhdysvaltojen dollari

BKT per asukas

16 319 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Palau on Tyynen meren saarivaltio Papuan pohjoispuolella, noin viisisataa kilometriä Filippiineistä itään. Palaun saaristoon kuuluu kuusi saariryhmää, yhteensä yli 500 saarta ja luotoa. Neljä suurinta saarta, Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, ovat lähekkäin samalla riutalla. Kororilla asuu kaksi kolmasosaa Palaun asukkaista. Pääkaupunki Ngerulmud on Babeldaobin saarella. Ngerulmudissa on ryhmä hallinto- ja eduskuntarakennuksia. Sitä on kutsuttu maailman pienimmäksi pääkaupungiksi. Ngerulmudissa on vain kolmesataa asukasta.

Palaun ilmasto on lämmin ja kostea. Sateita esiintyy ympäri vuoden. Vähäsateisin aika on helmikuun ja huhtikuun välillä. Vuoden jälkipuoliskolla alueella on välillä rajuja myrskyjä. Palaun pääelinkeino on matkailu. Vilkkaimpina vuosina turisteja tulee lähes kymmenen kertaa enemmän kuin mitä saarilla on asukkaita. Palau varjelee luontoa. Suurinta saarta Babeldaobia peittää monilajinen kostea metsä. Saaren korkein kohta on 240 metriä merenpinnan yläpuolella. Metsissä elää pyy- ja hedelmäkyyhkyjä, viuhkoja, sininaamapeippoja ja silkkikerttusia.

Kororin saaret kiemurtelevat kapeina riutansuikaleina. Riutoilla on satoja korallilajeja, 1400 kalalajia ja jättiläissimpukoita. Rock Islands Southern Lagoon on suosittu turistikohde ja luonnonsuojelualue. Siellä on satoja pieniä luotoja, jotka kohoavat vihreinä kumpuina sinisestä merestä. Vesi on kuluttanut luotojen korallikiviin kaaria, luolia, lampia ja siltoja. Joillakin saarilla on vanhoja kalliomaalauksia. Sukeltajat ihailevat meren mandariini- ja vuokkokaloja, pyjamakaloja, helmiveneitä, kilpikonnia, rauskuja ja haita. Palaulla elää myös suolaveden krokotiileja.

Historia

Palaun varhaisasukkaat saapuivat saarille 3000 vuotta sitten. Muuttajat ovat tulleet pienissä ryhmissä ja pitkän ajan kuluessa Filippiineiltä, Indonesiasta, Polynesiasta ja Uudesta-Guineasta. Palaulla he ovat harjoittaneet kalastusta. Ravinnonlähteitä ovat olleet myös taaro, kookospähkinät, hedelmät ja simpukat. Viljelmiä varten on rakennettu penkereitä. Espanjan laivat purjehtivat Palaun vesille 1540-luvulla. Espanjalaiset eivät kuitenkaan asettuneet saarille. Vasta 1710-luvulla Palaulle tuli espanjalaisia lähetyssaarnaajia. Espanja liitti saaret Tyynen meren siirtomaahallintonsa alaisiksi. Merimakkaroiden pyynti oli tärkeä elinkeino. 1800-luvun lopussa Espanja myi Palaun Saksalle. Saksan vallan aikana saarilta louhittiin bauksiittia ja fosfaatteja. Bauksiitti on alumiinin raaka-aine. Fosfaatteja käytetään lannoitteissa. Palaulta vietiin myös kopraa. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä tehdään kookosöljyä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Japani valtasi Palaun. Sodan jälkeen Japani hallitsi saaristoa Kansainliiton mandaattialueena. Palaulle tuli japanilaisia siirtolaisia. 1930-luvun lopulla saarilla asui 6000 palaulaista ja 15 000 japanilaista. Japani jatkoi kopranvientiä ja rakensi lisäksi Kororille tehtaan, missä valmistettiin tonnikalasäilykkeitä. Toisen maailmansodan aikana palaulaiset joutuivat Japanin armeijan pakkotöihin rakentamaan puolustusasemia. Vuonna 1944 saarilla käytiin kovia taisteluja Japanin ja Yhdysvaltojen joukkojen välillä. Sodan jälkeen japanilaiset siirrettiin takaisin Japaniin ja Palaulle jäi vain 5000 asukasta. Sota ja sen loppuvaiheen nälänhätä tappoivat paljon ihmisiä.

Toisen maailmansodan jälkeen YK julisti Palaun Yhdysvaltojen huoltohallintoalueeksi. Palau itsenäistyi vuonna 1994. Saarella on liitännäisvaltiosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Palau on itsenäinen valtio, YK:n jäsenmaa, ja huolehtii omasta sisä- ja ulkopolitiikastaan. Yhdysvallat vastaa Palaun puolustuksesta. Yhdysvalloilla on oikeus perustaa sotilastukikohtia saarille eikä alueelle saa tulla muiden maiden sotavoimia ilman Yhdysvaltojen lupaa.

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Palau asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Palau on jaettu 16 alueeseen, joita kutsutaan osavaltioiksi. Pienimmissä osavaltioissa on vain joitakin kymmeniä asukkaita. Suurimmassa osavaltiossa Kororissa asuu yli 12 000 ihmistä. Palaussa on kaksikamarinen parlamentti, jolla on neljän vuoden vaalikausi. Alahuoneessa on 16 edustajanpaikkaa ja ylähuoneeseen eli senaattiin kuuluu 13 senaattoria. Viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 2020. Vain yksi kansanedustaja ja yksi senaattori ovat naisia. Palaussa ei toimi poliittisia puolueita. Puolueiden perustaminen ja toiminta ovat kuitenkin täysin sallittuja. Palaun presidentti valitaan suoralla vaalilla neljän vuoden virkakaudelle. Vuoden 2021 vaaleissa presidentiksi valittiin Surangel Whipps. Presidentti nimittää hallituksensa ja johtaa sen toimintaa. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Palau on vapaa maa.

Vuonna 2022 Palau oli vielä Euroopan Unionin veroasioissa yhteistyöhaluttomien maiden mustalla listalla. Tällaisia maita kutsutaan veroparatiiseiksi. Veroparatiiseissa on matala verotus ja tiukka pankkisalaisuus, mutta ei kansainvälisiä sopimuksia tai lainsäädäntöä läpinäkyvästä omistajuudesta. Veroparatiiseihin perustettavat yhtiöt palvelevat kulisseina. Niillä pimitetään tieto omistuksesta. Yhtiöitä voidaan käyttää lailliseen tai laittomaan toimintaan. Palaun on epäilty toimineen rahanpesun helpottajana. Rahanpesu voi liittyä veronkiertoon, huumekauppaan tai muuhun rikollisuuteen, missä pankkitileillä liikkuvan rahan alkuperä yritetään salata.

Palau on ollut edelläkävijä meriluonnon suojelemisessa. Vuonna 2011 Palau kielsi haiden pyynnin ja perusti maailman ensimmäisen haiden suojelualueen. Vuonna 2020 astui voimaan laki, jolla 80% Palaun merialueesta suojeltiin meriluonnon säilyttämiseksi. Suojelun piirissä on puoli miljoonaa neliökilometriä merta. Palau on kiertänyt koralliriutoille vahinkoa aiheuttavien aurinkovoiteiden käytön. Kestävän luonto- ja elämysmatkailun edistäminen on noussut tärkeäksi kehityshankkeeksi. Palau ei halua kasvattaa liikaa saarille saapuvia matkailijamääriä. Sen sijaan halutaan houkutella varakkaita turisteja, jotka maksavat hyvin ainutlaatuiseen ympäristöön sijoitetuista korkealaatuisista matkailupalveluista.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

80 av 188

Palau sijoittuu sijalle 80 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Palaun ylemmän keskitulotason maaksi. Maailmanpankin tietojen mukaan Palaun talous on supistunut vuodesta 2016 lähtien joka vuosi. Vuonna 2020 talous romahti lähes 10%. Talouden supistuminen heijastaa matkailun vähenemistä. Vuonna 2015 Palaulla kävi yli 160 000 ulkomaista turistia. Sen jälkeen matkailijoiden määrä on laskenut nopeasti. Vuonna 2020 Palaulla kävi vain 18 400 ulkomaista turistia. Vuonna 2020 matkailutulot olivat alle 20 miljoonaa dollaria. Vuonna 2015 turismi tuotti 156 miljoonaa dollaria.

Neljä viidesosaa Palaun merestä on julistettu meriluonnon suojelualueeksi. Suojelualueella ei saa harjoittaa kalastusta eikä kaivostoimintaa. Palaulaiset uskovat, että hieno saaristoluonto on maan tärkein tulevaisuuden voimavara. Kalastus on nyt keskittynyt niille alueille, jotka eivät ole suojelun piirissä. Tämä on rasittanut niiden kalakantoja. Kala on saarilla yleisin ruoka. Suurin osa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Pitkät kuljetusyhteydet nostavat ruokatarvikkeiden hintoja.

Vain kaksi prosenttia Palaun maasta sopii maataloustuotantoon. Palaun hallitus pyrkii kehittämään kalankasvatusta sekä pienimuotoista maanviljelyä saarelaisten ruokaturvan varmistamiseksi. Saarilla kasvatetaan taaroa, kookospalmuja, hedelmiä ja vihanneksia. Paikalliset ruokalajit ovat osa matkailun tarjontaa. Ravintoloiden ja hotellien tarpeita varten tulisi tuottaa laadukkaita raaka-aineita.

Vuonna 2020 Palaun viennin arvo oli 13 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 89 miljoonaa dollaria. Vientituotteita olivat romulaivat ja -rauta, tietokoneet ja toimistotarvikkeet, kala ja kalanjalosteet. Vientimaita olivat Turkki, Japani, Yhdysvallat, Taiwan ja Etelä-Korea. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Taiwan, Japani ja Italia. Ulkomailla asuvat palaulaiset lähettivät vuonna 2020 kotimaahan perheilleen yhteensä kaksi miljoonaa dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Palau koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 8

13,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Palau

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 3

9,3

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Palau

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 1

9,1

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Palau

Väestö

Väkiluku

18 227

Ihmistä maassa Palau

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17

17

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Palau

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

16 319

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Palau

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,66

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Palau