[[suggestion]]
Palau
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Melekeok

Etniset ryhmät

palaulaiset 69,9 %, filippiiniläiset 15,3 %, kiinalaiset 4,9 %, muut aasialaiset 2,4 %, valkoiset 1,9 %, carolinalaiset 1,4 %, muut mikronesialaiset 1,1 %, muut tai määrittelemättömät 3,2 % (2000)

Kieli

palau (virallinen suurimalla osalla saarista) 64,7 %, filippiini 13,5 %, englanti (virallinen) 9,4 %, kiina 5,7 %, caroliini 1,5 %, japano 1,5 %, muu aasialainen 2,3 %, muut kielet 1,5 % (2000)

Uskonto

katolilaiset 41,6 %, protestantit 23,3 %, modekngeit 8,8 % (Palaun vähemmistö), adventistit 5,3 %, jehovan todistajat 0,9 %, mormonit 0,6 %, muut 3,1 %, määrittelemättömät tai uskonnottomat 16,4 % (2000)

Väkiluku

21 000

Valtiomuoto

suvereenivaltio erityissopimuksen alaisena

BKT per asukas

16 305 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Tärkeimmät Palaun saaret sijaitsevat lähellä toisiaan, useimmat ovat yhdistyneet toisiinsa koralliriutoilla. Ilmasto on trooppinen, lämpötila vaihtelee hieman kausittain. Trooppiset myrskyt ovat yleisiä ja aiheuttavat joskus vakavia vaurioita. Palaulla on Mikronesia rikkain kasvisto ja eläimistö. Saaret ovat hedelmällisiä, mangrovemetsät ja palmut kasvavat rannalla ja sisämaa on sademetsää. Palaulla pesii yli 50 lintulajia. Koralliriutoilla elää yli 700 eri korallilajia ja 1400 kalalajia. Palaulla elää myös maailman suurin simpukka (Tridacna gigas), joka voi painaa yli 100 kiloa ja on yli metrin pituinen. Yksi suurimmista ympäristöhaasteita Palaulla on saarten rajalliset mahdollisuudet jätehuoltoon. Ilmastonmuutos ja meriveden lämpötilan nousu vaikuttavat alueen ekosysteemiin. Palau on myös altis ilmastonmuutoksen aiheuttamalle merenpinnan nousulle ja äärimmäisille sääilmiöille. Palaulla on ongelmia laittoman kalastuksen ja liikakalastuksen hillitsemisessä.

Historia

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Palaulle noin 2500 vuotta sitten Indonesiasta. Espanjalaisten löydettyä saaren vuonna 1543 tuli Palausta Espanjan vallan alainen. Saksa osti saaren vuonna 1899 ja Palau tunnettiin siitä lähtien Saksan Mikronesiana. Japani miehitti Palaun vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan aikana ja hallitsi sitä Kansainliiton mandaatilla sodan jälkeen. Yhdysvallat valtasi Palaun vuonna 1944 ja japanilaiset jotka olivat asettuneet saarille, karkotettiin. Saaret kuuluivat vuodesta 1947 lähtien YK:lle ja Yhdysvallat hallinnoivat niitä. Vuonna 1982 käytiin monia neuvotteluja Palaun itsenäistämiseksi läheisessä kytköksessä Yhdysvaltoihin. Sopimus toimitettiin useita kertoja kansanäänestykseen, mutta se ei saanut perustuslain vaatimaa kolmen neljäsosan hyväksyntää. Sopimusta vastustettiin, koska se olisi antanut Yhdysvalloille oikeuden varastoida ydinaseita saarille. Perustuslakia muuttamalla sopimus oli kuitenkin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä. Vuonna 1994 sopimus pantiin täytäntöön, ja Palausta tuli YK:n jäsenvaltio.

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Palau ville vi trenge 0,0 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Palaussa on 16 osavaltiota, joilla jokaisella on oma johtajansa. Presidentti on kuitenkin maan päämies ja hallituksen johtaja, hänet valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Poliittisia puolueita ei ole. Ulkopolitiikassa tärkeintä on liitännäisvaltiosuhde (Compact Free Association) Yhdysvaltoihin. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat huolehtivat Palaun puolustuksesta ja vastineeksi amerikkalaiset voivat perustaa sotilastukikohtia Palaulle. Työttömyyttä ei juuri ole, pikemminkin työvoimapulaa. Suhteet Taiwanin ja Japaniin ovat myös tärkeitä Palaulle. Maan asukkaista 5000 on ulkomaalaisia, lähinnä filippiiniläisiä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

54 av 186

Palau er nummer 54 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Palaun tärkeimmät tulonlähteet ovat turismi ja Yhdysvaltain taloudellinen tuki. Hallinto on suurin työllistäjä. Kasvavin taloussektori on matkailu, joka muodostaa yhdessä muun palvelusektorin kanssa 76 % bruttokansantuotteesta. Palaun Rock Islandin koralliriutat ovat parhaiten säilyneet meriekosysteemit Eteläisellä Tyynellämerellä. Maatalous ja kalastus tuottavat merkittävän osan Palaun perustoimeentulosta. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kookospähkinät, tapioka, banaanit ja bataatit. Kalastuslupia myydään ulkomaisille troolareille, mutta huonon seurannan vuoksi laiton kalastus on levinnyt laajalle. Palaulla on suhteellisen suuri rahoitusala joka palvelee ulkomaalaisia​​. Saarivaltiota on toistuvasti syytetty siitä, että sen heikosti säännellyt pankit mahdollistavat rahanpesun.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Palau koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 7

14,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Palau

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Palau

Väestö

Väkiluku

18 094

Ihmistä maassa Palau

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17

17

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Palau

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

16 305

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Palau

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,66

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Palau