Palestiina
Gaza ja Länsiranta ovat kaksi palestiinalaisten hallinnoimaa aluetta, jotka muodostavat modernin Palestiinan. Palestiina on ollut Israelin miehittämä vuodesta 1967, mutta työskentelee voimakkaasti itsenäistymisen eteen.
Maantiede
Gazan kaistale on pääasiassa rannikkoalankoa. Alue on kuivaa ja hiekka peittää suurimman osaa tätä tasankoaluetta. Länsiranta muodostuu niin kutsutusta Jordanin vajoamasta ja hedelmällisestä ylängöstä, joka soveltuu suhteellisen hyvin maanviljelyyn. Palestiinan ja varsinkin Gazan ympäristöongelmana ovat niiden vähäiset ja pitkälti saastuneet vesivarannot. Lisäksi maalle aiheutuu ongelmia metsäkadon ja maanpinnan eroosion takia, koska alue on niin tiheään asutettua.
Historia
Palestiina on Lähi-idän maa-alue, joka kuului mandaattialueena Iso-Britannian hallintaan vuoteen 1948 asti. YK päätti vuonna 1948, että osia maasta annettaisiin juutalaisille ja Israelin valtio perustettiin. Israelilaiset onnistuivat laajentamaan maa-alueitaan kahdella sodalla, joista ensimmäinen käytiin heti juutalaisvaltion perustamisen jälkeen ja toinen vuonna 1967. He miehittivät palestiinalaisten kotimaan ja hääsivät palestiinalaiset pois alueelta. Monet näistä pakenivat naapurimaihin, joissa he ovat sen jälkeen eläneet pakolaisleireissä.
Kenellä on oikeus mihinkin maahan? Tämä on Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ydinkysymys, johon on olemassa monia vastauksia. Tähän mennessä ei maiden välistä rajakysymystä ole onnistuttu ratkaisemaan. Vuonna 1993 tehtiin päätös palestiinalaisen itsehallintoalueen perustamisesta, ja että sen tulisi muodostamaan Gaza ja Länsiranta. Erimielisyyttä on aiheuttanut se, mitä itsehallinnolla oikein tarkoitetaan. Monet palestiinalaiset pitivät tätä palestiinalaisen valtion perustamisena, minkä taas israelilaiset johtajat kielsivät.
Ekologinen jalanjälki
0,5
Yhteiskunta ja politiikka
Vuoden 1993 sopimuksen tarkoituksena oli johtaa itsenäisen palestiinalaisen valtion perustamiseen, mutta Israelin ja palestiinalaisten välit ovat viime vuosien kuluessa huonontuneet, eikä valtion perustamishanke ole edennyt.
Marraskuussa vuonna 2012 YK:n yleiskokouksessa äänestettiin palestiinalaisalueista YK:n tarkkailijavaltio äänin 138-9. Palestiinan valtion on tunnustanut 135 maata, viimeksi Ruotsi vuonna 2014.
Palestiinalaisia alueita hallitsee kansan valitsema, lakeja säätävä parlamentti. Vuonna 2006 islamistinen Hamas voitti palestiinalaisten vaalit. Hamas ei tunnusta Israelia ja on omaksunut terroriteot vastarinnan muodoksi, ja se on useissa länsimaissa luokiteltu terrorijärjestöksi. Hamas ja vaalit hävinnyt maltillinen Fatah yrittivät muodostaa yhteishallituksen siinä onnistumatta. Erimielisyydet järjestöjen ja niiden kannattajien välillä yltyivät rajuiksi yhteenotoiksi ja lopulta sotatilaan Gazassa vuonna 2007. Sotilaallisesti vahvempi Hamas otti haltuunsa Gazan kaistaleen kesäkuussa 2007. Tilanne johti lopulta Hamasin johtaman hallituksen hajottamiseen. Kesäkuussa palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas (Fatah) nimitti maahan virkamiehistä koostuvan väliaikaishallituksen sekä julisti Hamasin aseellisen siiven laittomaksi. Sota päätyttyä Hamas otti hallintaansa Gazan alueen ja Fatah Länsirannan. Kesällä 2014 Israel hyökkäsi Gazaan raskaiden pommitusten säestämänä. Hyökkäys oli vastaisku Hamasin raketti-iskuihin.
Inhimillisen kehityksen indeksi
114 av 188
Talous ja kaupankäynti
Palestiinalaisilla itsehallintoalueilla viljellään muun muassa oliiveja, sitrushedelmiä ja vihanneksia, mutta myös kauppa ja tuotanto kärsivät konfliktista Israelin kanssa. Laittomasti alueelle saapuneet israelilaiset siirtokuntalaiset käyttävät suurimman osan maan vähäisistä vesivaroista, mikä estää palestiinalaisten maatalouden kehityksen. Lisäksi Israelin rajatarkastukset vaikeuttavat palestiinalaisten pääsyä Israelin markkinoille. Länsirannalla Raamatussa mainitut alueet kuten Itä-Jerusalem ja Betlehem saavat paljon tuloja turismista. Suurelta osin palestiinalaisalueet ovat kansainvälisen avun varassa.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Palestiina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
5 222 756
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
3,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
17
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,9
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
8,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,75
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
