Panama
Keskeiset luvut ja tiedot
Maantiede
Panaman kannas liittää yhteen Pohjois- ja Etelä-Amerikan ja on kapeimmillaan 55 kilometriä leveä. Rannikkoalueiden alava maasto on pääasiassa viidakkoa. Sisämaata puolestaan hallitsevat lähes 3500 metrin korkeuteen kohoavat vuoristot. Kapea alankovyö vuoristojen välissä luo ihanteelliset kulkuyhteydet Atlantin ja Tyynenmeren välille. Ilmasto on trooppinen ja kostea, sadekaudet ovat pitkiä ja lämpötilat keskiarvoltaan korkeita. Sijainti kahden suuren valtameren välissä on myötävaikuttanut huomattavaan lajirikkauteen viidakoissa, jotka ovat useiden vuosien ajan olleet uhattuina laajamittaisen metsien hakkuun takia. Muita ympäristöhaasteita ovat maanpinnan eroosio, saastunut juomavesi ja kaupunkialueiden huomattavat ilmansaasteet.
Historia
Sijaintinsa johdosta Panamasta tuli luonnollinen kohtauspaikka useiden suurimpien keskiamerikkalaisten sivilisaatioiden välille. Näitä olivat mayat ja asteekit pohjoisesta ja chibchaenit etelästä. Kun espanjalaiset saapuivat vuonna 1502, he valloittivat Panaman lyhyessä ajassa. Suurin osa heimoista, jotka alunperin asuttivat aluetta, kuoli sukupuuttoon pääasiassa orjuuden ja valloittajien mukanaan tuomien sairauksien murtamina. Maan ihanteellinen strateginen sijainti teki espanjalaisen imperiumin omistuksessa olevasta alueesta Latinalaisen Amerikan liikennekeskuksen yli 300 vuoden ajaksi. Vuonna 1821 Panama itsenäistyi Espanjan siirtomaavallasta osana Suur-Kolumbian tasavaltaa. Yhdysvallat kuitenkin erotti alueen asevoimin Kolumbiasta ja muodosti siitä erillisen Panaman valtion vuonna 1903. Panaman poliittinen epävakaus on aiheuttanut ongelmia koko 1900-luvun ajan, ja maata hallitsivatkin eri sotilasjuntat vuosina 1968-1989, kunnes USA jo viidennen kerran tunkeutui maahan ja perusti demokraattisen hallinnon. Amerikkalaisilla on ollut suuri vaikutus Panaman kehitykseen aina itsenäistymisestä lähtien. USA omisti Panaman kanavan vuosituhannen vaihteeseen asti ja se rakennettiinkin amerikkalaisten omana hankkeena vuonna 1914.
Ekologinen jalanjälki
1,4
Yhteiskunta ja politiikka
Panama on demokraattinen tasavalta, jossa presidentti on sekä hallituksen että valtion päämies. Presidentillä on suuret valtaoikeudet. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja sama henkilö voidaan valita vain yhdeksi kaudeksi. Politiikkaa leimaa henkilökeskeisyys ja lyhytaikaiset liitot eri puolueiden välillä. Lisäksi lahjontaa harjoitetaan yhä laajamittaisesti, mikä on johtanut poliitikkojen halveksumiseen. Armeijalla on historiallisesti katsoen ollut hyvin voimakas asema ja sen vaikutus politiikkaan on yhä voimakas. Huumeiden viljely ja salakuljetus, samoin kuin laiton muutto Etelä- ja Pohjois-Amerikan välillä, aiheuttavat suuria poliittisia haasteita Panamalle. Muita ongelmia ovat valtavat tuloerot köyhien ja rikkaiden välillä sekä intiaaniväestön huono kohtelu.
Inhimillisen kehityksen indeksi
66 av 186
Talous ja kaupankäynti
Panamalla on hyvin vähän teollisuutta, ja lähes 80% maan bruttokansantuotteesta saadaan palvelualoilta (mm. kanavatulot, maailman suurin mukavuuslippulaivojen rekisteri, pankki- ja vakuutuspalvelut, turismi). Maan erikoinen sijainti ja koskematon luonto tekevät siitä suositun turistikohteen, ja matkailuala on suuressa kasvussa. Panaman kanavan laajennustöiden on määrä päättyä vuonna 2015. Laajennus kaksinkertaistaa kanavan kapasiteetin.
Suotuisat olosuhteet yritysten perustamiselle ja alhainen verotus ovat houkutelleet maahan huomattavaa kansainvälistä pankki- ja yritystoimintaa. Kun maassa myös rakennetaan ahkerasti, parannetaan liikenneyhteyksiä ja muuta infrastruktuuria, on talous ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Talouden hedelmät päätyvät kuitenkin harvojen käsiin. Työttömyys ja köyhyys ovat vähentyneet selvästi, mutta joka neljäs elää silti yhä köyhyydessä. Maassa on pulaa koulutetusta työvoimasta.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Panama koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
4 314 767
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
15
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
23 009
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
2,3
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,6
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,54
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
