[[suggestion]]
Papua-Uusi-Guinea
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Port Moresby

Etniset ryhmät

Melanesialaiset, papualaiset, negritot, mikronesialaiset, polynesialaiset

Kieli

Pidgin, englanti, valtava määrä paikallisia kieliä

Uskonto

Protestantit 69 %, katoliset 27 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 4 %

Väkiluku

6 500 000

BKT per asukas

4 183 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Papua-Uusi-Guinea muodostuu useista sadoista saarista, jotka ovat maastoltaan hyvin erilaisia. Pääsaari Papuaa peittää tiheä metsä, jota leikkaavat jyrkät ja pääsemättömät vuoristot koko saaren alueella. Suurin osa pienemmistä saarista muodostuu vulkaanisista vuorimuodostelmista, jotka nousevat ylös merestä. Näillä saarilla on vain vähän jos ollenkaan metsää, eikä saarille ole mahdollista rantautua niiden jyrkkyyden vuoksi. Papua-Uusi-Guinea kuuluu niin kutsuttuun Tulirenkaaseen, joka muodostuu saarten aktiivisista tulivuorenhuipuista tällä Tyynenmeren alueella. Sijaintinsa johdosta Papua-Uusi-Guineassa on usein maanjäristyksiä ja pienempiä hyökyaaltoja. Vaihtelevan maaston myötä maa jakautuu useisiin erilaisiin ilmastotyyppeihin. Tiheissä sademetsissä lämpötilat ovat korkeita ja sateet runsaita, kun taas vuoristossa yli 4000 metrin korkeudessa lämpötilanvaihtelut ovat suuria ja lumisateet säännöllisiä.

Papua-Uusi-Guinean eläinkanta on yksi maailman moninaisimmista. Sillä on yhtäläisyyksiä Australian eläimistöön, koska Papuan ja Australian välillä on ollut maasilta, jota pitkin eläimet saattoivat kulkea näiden alueiden välillä. Metsäalueet ovat uhanalaisia säännöstelemättömien hakkuiden vuoksi. Mikäli metsänhakkuut jatkuvat nykyistä vauhtia, tulee puolet itsenäistymisvuoden 1975 aikaisista metsistä katoamaan vuoteen 2012 mennessä. Likainen juomavesi ja metsänhakkuiden aiheuttama maanpinnan eroosio ovat muita maan huomattavista ympäristöongelmista.

Historia

Papua-Uusi-Guinean asuttivat Aasian mantereelta saapuneet asukkaat jo useita vuosituhansia sitten. Pysyvä asutus syntyi luultavasti noin 8000 vuotta sitten kapeisiin vuoristolaaksoihin hajanaisten pienyhteisöjen muodossa. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle 1500-luvulla, ja he aloittivat pienimuotoisen kaupankäynnin maan alkuperäisväestön kanssa. Seuraavien vuosisatojen ajan alankomaalaiset, englantilaiset, espanjalaiset ja saksalaiset hallitsivat vuoron perään koko nykyisen Papua-Uusi-Guinean aluetta tai osia siitä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Australia sai alueen vastuulleen Kansainliiton mandaatilla. Maa itsenäistyi vuonna 1975 YK:n monivuotisen siirtomaiden lopettamisohjelman avulla. Itsenäistymisen jälkeiset ensimmäiset vuodet olivat suhteellisen rauhallisia, vaikka hallitukset tulivat ja menivät useaan otteeseen. 1980-luvulla tilanne alkoi jännittyä Bougainvillen saarella, joka halusi irrottautua Papua-Uusi-Guineasta. Vuosina 1990-1997 viranomaiset ja separatistit olivat sodassa keskenään, mikä myös lisäsi poliittista levottomuutta muualla ja köyhdytti maan jo ennestään heikkoa taloutta. Vuoden 1997 rauhansopimuksessa Bougainville sai itsemääräämisoikeuden ja nykyään tilanne on suhteellisen rauhallinen.

Ekologinen jalanjälki

1 0

1,1

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Papua-Uusi-Guinea ville vi trenge 1,1 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka


Papua-Uusi-Guinea on parlamentaarinen monarkia, jonka muodollinen päämies on Iso-Britannian kuningatar. Häntä edustaa kenraalikuvernööri. Maata johtaa kuitenkin parlamentin (kansalliskokouksen) valitsema pääministeri. Parlamentissa on 109 viiden vuoden välein valittavaa jäsentä, joista 20 on provinssien kuvernöörejä. Politiikka on henkilökeskeistä ja koalitiot löysiä, eikä maalla ole ollut enemmistöhallitusta kertaakaan vuoden 1975 itsenäistymisestä lähtien. Vuoden 2012  vaaleissa parlamenttiin valittiin edustajia yli 20 puolueesta.
Papua-Uusi-Guinean läpipääsemätön luonto on tehnyt siitä yhden maailman vaihtelevimmista alueista, eläimistö ja kasvillisuus on erittäin lajirikasta. Vaikeakulkuisuudella on myös negatiiviset puolensa: Papua-Uusi-Guinea on yksi Aasian vähiten kehittyeistä maista ja liki kolmasosa sen väestöstä elää samalla tavoin kuin tuhansia vuosia sitten muusta maailmasta eristäytyneissä heimoyhteisöissä. Maassa puhutaan yli 800 kieltä, mutta useimpia niistä puhuu alle 1000 ihmistä. Väkivaltaisuuksia eri etnisten ryhmien välillä esiintyy ajoittain koko maassa. Poliitikkojen ja poliisin korruptiosta on tullut kasvava ongelma, ja maassa on erittäin paljon muuta rikollisuutta. Maassa ei ole juuri ollenkaan asfaltoituja teitä ja laajojen alueiden ainoa yhteys ulkomaailmaan on lentokone tai helikopteri. Koulutustaso on alhainen. Viime vuosien aikana HIV/AIDS-epidemia on alkanut levitä saarille ja Papua-Uusi-Guineassa onkin jo runsaasti tartunnan saaneita.

Inhimillisen kehityksen indeksi

152 av 186

Papua-Uusi-Guinea er nummer 152 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Papua-Uusi-Guinealla on paljon mineraaleja ja luonnonvaroja, mutta läpipääsemättömät sademetsät ja erittäin jyrkät vuoret tekevät luonnonvarojen hyödyntämisestä hankalaa. Heikko hallinto, lain ja järjestyksen sekä maanomistusolojen epämääräisyys vaikeuttavat  myös talouden kehittämistä. Maatalous on tärkein elinkeino. Yli 70 prosenttia asukkaista harjoittaa yksinkertaista maanviljelyä omiin tarpeisiinsa, mikä ei synnytä talouskasvua. Pienemmät plantaasit viljelevät kahvia, kaakaota ja puuvillaa vientiä varten ja maa on riippuvainen ulkomailta tuoduista elintarvikkeista. Suuret puutavara-, kalastus- ja kaivosyritykset ovat ulkomaalaisten omistuksessa, ja taloudellinen voitto siirtyy näin ollen pois maasta. Öljyn, kullan ja kuparin lisäksi lisäksi maasta viedään palmuöljyä, kahvia, kaakaota, kopraa, tonnikalaa ja katkarapuja. Tärkeimmät vientimaat ovat Australia, Kiina ja Japani. Rikas luonto on alkanut houkutella turisteja kasvavassa määrin. Papua-Uusi-Guinea kärsi voimakkaasta kuivuudesta vuonna 1997 El Niño -sääilmiön yhteydessä, mutta pitkäaikaisella osallistumisella Maailmanpankin ja Valuuttarahaston eri ohjelmiin maa on onnistunut saamaan taloutensa jaloilleen. Papua-Uusi-Guinea on kuitenkin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Australia antaa maalle runsaasti rahallista tukea vuosittain.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Papua-Uusi-Guinea koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

8 947 024

Ihmistä maassa Papua-Uusi-Guinea

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

Ei tilastoja saatavilla
lasta per nainen maassa Papua-Uusi-Guinea

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48

48

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Papua-Uusi-Guinea

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

4 183

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Papua-Uusi-Guinea

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Papua-Uusi-Guinea

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

7

0,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Papua-Uusi-Guinea

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 1
6 7 8 9 10

4,1

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Papua-Uusi-Guinea

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 2 8 9 10

6,16

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Papua-Uusi-Guinea

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,3

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Papua-Uusi-Guinea

Likestilling

Arbeid